Afasia dysfasia

Mitä on afasia?

Afasia on kommunikaatiovaikeus. Sitä tapahtuu sen jälkeen, kun kielenkäyttöön osallistuvat aivokeskukset ovat vaurioituneet.

Tämä vaurio tapahtuu yleisesti aivohalvauksen jälkeen (noin kolmasosalla aivohalvauksen saaneista ihmisistä on afasia), mutta sitä voi esiintyä myös muiden vaurioiden, kuten aivokasvaimen, aivokalvontulehduksen tai päävamman, jälkeen. On olemassa myös vaikeus nimeltä primaarisesti etenevä afasia, mutta ei ole selvää, mikä sen aiheuttaa. Kukaan ei ole aivan varma, miksi näin tapahtuu, mutta se pahenee vähitellen ajan myötä.

Sanaa ’afasia’ käytettiin aiemmin tarkoittamaan henkilöä, jolla ei ole kielitaitoa, ja ’dysfasia’ kuvasi henkilöä, jolla on kielellisiä vaikeuksia. Monien vuosien ajan sanaa ’afasia’ on kuitenkin käytetty Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja kansainvälisesti kattamaan molemmat.

Afasiaa on monenlaista, eikä sitä koeta kahdella ihmisellä samalla tavalla. Afasian tyyppien luokittelusta käydään paljon keskustelua, eikä sen yrittäminen välttämättä aina auta. Saatat kuitenkin kuulla terapeuttien tai lääkäreiden puhuvan Wernicken afasiasta. Tämä tapahtuu silloin, kun henkilö liittää sanoja sujuvasti yhteen käyttäen normaaleja intonaatiomalleja, mutta sanoista ei aina saa selvää. Henkilö saattaa jopa käyttää keksittyjä sanoja, ja hänellä on usein suuria vaikeuksia ymmärtää, mitä ihmiset hänelle sanovat. Ihmiset, joilla on Brocan afasia, kommunikoivat usein käyttämällä yksittäisiä sanoja tai lyhyitä lauseita. Heidän on tehtävä kovasti töitä sanoakseen nämä sanat, mutta sanat itsessään ovat järkeviä. Ihmisiä, joilla on hyvin vakavia vaikeuksia sekä kommunikaation ymmärtämisessä että käyttämisessä, kutsutaan usein globaaliksi afasiaksi.

Fasian ohella voi esiintyä joitakin kommunikaatiovaikeuksia. Apraxia tai dyspraksia on vaikeus niiden lihasten ohjelmoinnissa, joita käytämme selkeän puheen muodostamiseen. Se on ongelma aivojen viesteissä liikkeiden tekemistä varten. Se ei ole ongelma itse lihaksissa. Dysartria vaikuttaa myös kykyyn muodostaa selkeää puhetta. Tämä voi johtua ongelmista suun, kielen, nielun ja kurkunpään lihasten sekä hengityslihasten käytössä. Puhe on epäselvää, se voi kuulostaa epäselvältä tai ponnistelevalta, liian hiljaiselta tai koordinoimattomalta. Dysartria ei yksinään vaikuta henkilön kykyyn ymmärtää muiden ihmisten puhetta tai lukea tai kirjoittaa. Sitä voi kuitenkin esiintyä samanaikaisesti afasian kanssa.

Koska kommunikaatio on monien päivittäisten toimintojemme ytimessä, afasialla voi olla suuri vaikutus. Se vaikuttaa henkilön kykyyn tehdä jokapäiväisiä tehtäviä, joita pidämme itsestäänselvyyksinä, esimerkiksi lukea tervehdyskorttia, vastata puhelimeen, katsoa televisiota tai tehdä ostoksia. Ihmisten voi olla erittäin vaikeaa pysyä työelämässä, täyttää tehtävänsä perheessä tai jatkaa tavanomaista sosiaalista toimintaa ja harrastuksia. He tuntevat itsensä usein äärimmäisen turhautuneiksi ja eristäytyneiksi, ja ihmissuhteet voivat katketa. Monet afasiaa sairastavat tuntevat itsensä ahdistuneiksi ja masentuneiksi, ja heidän hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa kärsivät.

Puhe- ja kieliterapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, joka tekee diagnoosin afasiasta tai muista kommunikaatio-ongelmista. Yleensä ei ole tarpeen saada lääkäriä lähettämään puhe- ja kieliterapeutin vastaanotolle. Voit ottaa häneen yhteyttä suoraan paikallisen sairaalan tai terveyskeskuksen kautta. He tekevät joitakin arviointeja, jotka auttavat muodostamaan kuvan siitä, mitä erityisiä haasteita henkilöllä on ja mihin hän vielä pystyy. Arviointiin sisältyy analyysi kielellisestä hajanaisuudesta ja myös tavasta, jolla henkilö käyttää kommunikointikykyään. Arvioinnissa pohditaan, miten henkilö pystyy välittämään viestejä ja miten se vaikuttaa hänen elämäänsä. Mahdollisuuksien mukaan perhe otetaan mukaan antamaan lisätietoja, jotka auttavat terapeuttia ymmärtämään vaikeuksia. Osa arvioinneista on virallisia, osa epävirallisempia, esimerkiksi jonkun kommunikoinnin seuraaminen. Koska kommunikaatio on monimutkaista, arviointeja voi olla useita, ja ne voivat kestää jonkin aikaa.

Näiden arviointien tuloksena terapeutti pystyy suunnittelemaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.

• Seuranta. Jos kuva ei ole vielä selkeä, terapeutti voi joutua seuraamaan henkilöä pidemmän aikaa, jotta hän voi kerätä lisää tietoa päätöksenteon tueksi siitä, mitä jatkossa pitäisi tapahtua.
• Neuvonta ja koulutus. Kaikille asiaankuuluville perheenjäsenille, ystäville, terveydenhuollon ammattilaisille ja sosiaalihuollon henkilöstölle on annettava tietoa afasiasta. Tähän tulisi sisältyä ohjeita siitä, miten he voivat auttaa ja miten kommunikoida sairastuneen henkilön kanssa.
• Säännöllinen hoito. Nykyisten ohjeiden mukaan henkilön olisi tarvittaessa saatava 45 minuuttia tarvittavaa terapiaa joka päivä. Kukin alue on kuitenkin erilainen sen suhteen, miten se järjestää terapiapalvelunsa ja kuinka paljon henkilökuntaa on käytettävissä. Saattaa olla tarkoituksenmukaista, että terapeutti suunnittelee osan työstä ja pyytää terapia-avustajaa suorittamaan sen. Joskus työ voidaan jättää henkilön tehtäväksi silloin, kun terapeutti ei ole paikalla, ja perhe ja ystävät voivat auttaa tässä. Vaikka suuri osa terapiatyöstä tehdään kasvokkain, on olemassa tietokoneohjelmia ja sovelluksia, jotka voivat auttaa joissakin terapian osa-alueissa. Keskustele terapeuttisi kanssa siitä, mikä voi auttaa. Koska jokainen ihminen kokee afasian eri tavalla, hänen terapiansa on hyvin yksilöllistä. Voit saada lisätietoa myös verkkosivustolta, jossa jaetaan tietoa siitä, mitkä ohjelmat voivat auttaa, ks. www.aphasiasoftwarefinder.org.

Kullakin alueella palvelut järjestetään eri tavalla, joten sairaalan terapeutti ei välttämättä ole sama, joka työskentelee alkuvaiheessa, kun henkilö on lähtenyt kotiin. Se voi myös olla eri terapeutti, joka työskentelee henkilön kanssa pitkällä aikavälillä.

Millaista on afasian hoito?

Koska afasia ja siihen liittyvät kommunikaatiovaikeudet ovat niin yksilöllisiä, terapiasuunnitelmasta laaditaan jokaiselle yksilöllinen. Se, mikä auttaa yhtä henkilöä, ei välttämättä auta toista.

Terapeutti keskittyy työskentelemään afasian vähentämiseksi mahdollisimman paljon erityistyön ja harjoitusten avulla. Tämä muutos voi tapahtua neuroplastisuuden kautta, mikä tarkoittaa sitä, että aivot käyttävät muita osia toimintoihin, jotka aiemmin hoiti osa, joka on nyt vaurioitunut. Terapiaan kuuluu myös neuvontaa ja harjoittelua muille ihmisille, jotta he oppisivat, miten muutokset omassa kommunikaatiossa tai ympäristössä voivat olla erittäin hyödyllisiä. Terapeutti voi suositella käyttämään enemmän muita viestintätapoja kuin puhuttuja sanoja, esimerkiksi kirjoittamista, piirtämistä, eleitä tai viestintäkirjoja ja -taulukoita. On olemassa sähköisiä kommunikaation apuvälineitä, jotka voivat sopia joillekin ihmisille, ja myös ladattavat sovellukset ovat hyödyllisiä.

Apraksian/dyspraksian terapiassa keskitytään auttamaan ihmistä tuottamaan puheääniä, joita hän voi käyttää kommunikaatiossaan. Edistyminen voi olla melko hidasta, ja ihmisillä voi aina olla jonkin verran vaikeuksia.

Dysartrian terapia pyrkii parantamaan puheen laatua ja luonnollisuutta ja samalla tekemään siitä helpommin ymmärrettävää. Jos puhetta on hyvin vaikea ymmärtää, terapeutti voi suositella kommunikointiin erikoistunutta apuvälinettä tai sovellusta, joka voisi auttaa.

Afasian terapiassa voidaan keskittyä jonkin aikaa yhteen osa-alueeseen, kuten oikeiden sanojen löytämiseen lauseisiin, ja sen jälkeen voidaan siirtyä toiseen osa-alueeseen, kuten lukemiseen tai ohjeiden ymmärtämiseen. Vaikka terapia voi tapahtua vain henkilön ja terapeutin kanssa, voi olla tarkoituksenmukaista, että myös omaiset osallistuvat siihen. Joskus terapia tapahtuu ryhmissä muiden sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samankaltaisia vaikeuksia.

Globaalista afasiaa sairastavilla henkilöillä suuri osa terapiasta voi keskittyä siihen, että heidän elämänsä muut ihmiset koulutetaan kommunikoimaan parhaalla mahdollisella tavalla henkilön kanssa. Tähän tulisi kuulua perhe, ystävät, ja jos hän asuu laitoksessa tai hoitokodissa, myös siellä oleva henkilökunta.

Terapeutti tiedottaa edelleen perheelle ja ystäville (tarvittaessa) edistymisestä. Terapiaa tulisi jatkaa, kunnes terapeutti kokee, ettei työstä ole enää hyötyä. Tämä ei tarkoita, että henkilö ei enää muuttuisi.

Afasiasta kärsivä henkilö ja hänen perheensä voivat saada apua myös vapaaehtoissektorin järjestöiltä. Nämä vaihtelevat sen suhteen, mitä ne voivat tarjota ja kuinka kauan ne voivat auttaa. Jotkut niistä tarjoavat apua siitä hetkestä lähtien, kun henkilö saa diagnoosin, toisilla taas apu alkaa vasta myöhemmässä vaiheessa. Jotkut tarjoavat apua koko loppuelämän ajan. Kun NHS-terapia loppuu, se ei tarkoita, että henkilön kommunikaatiossa ei tapahtuisi enää muutoksia. Kun pyritään kehittämään erilaisia taitoja ja lisäämään itseluottamusta, afasia ja sen vaikutukset voivat ajan mittaan edelleen vähentyä. Lisätietoja näistä organisaatioista saa Aphasia Alliancen verkkosivuilta (ks. lisätietoja alla).

Joskus ihmiset haluavat saada tukea yksityisesti työskentelevältä terapeutilta. Katso itsenäisesti toimivien puheterapeuttien yhdistyksen (Association of Speech and Language Therapists in Independent Practice) verkkosivusto (ks. lisätietoja jäljempänä) tai paikallinen puhelinluettelo. Royal College of Speech & Language Therapists -verkkosivustolla on lisätietoa muista kommunikaatiovaikeuksista (ks. lisätietoja jäljempänä).