Smash Mouth palasi debyyttisinglensä ’Walkin’ On The Sun’ alkumenestyksen jälkeen studioon nauhoittaakseen vuoden 1997 Fush You Mangin seuraaja-albumin uudessa kotipaikassaan suurlevy-yhtiö Interscopella. Bändin sisällä jännitteet olivat kovat, sillä pelko siitä, että heistä tulisi yhden hitin ihme, uhkasi heitä. ”Walkin’ On The Sun” oli ollut jakava hitti, joka houkutteli joukoittain uusia faneja, joita sen omituinen, Farfisa-vetoinen rantapeittosoundi kiehtoi. Samalla se kuitenkin vieraannutti monia bändin pitkäaikaisia faneja, jotka samaistuivat kovempiin ska-punk-kappaleisiin, jotka muodostivat suurimman osan albumista. Mutta kun Fush You Mangin seuraaja Astro Lounge ilmestyi, Smash Mouth oli jo täysin omaksunut poppimamman soundin, jonka ilmentymänä oli sen jykevä single ”All Star”.
”Smash Mouth oli tavallaan popin ja punkin välimaastossa”
Smash Mouth palkkasi tuottaja Eric Valentinen (Good Charlotte, Queens Of The Stone Age, Third Eye Blind) tuottamaan kappaleita heidän lopulta toiseksi albuminsa Astro Loungen kappaleisiin. Sessioita varten bändi muutti vanhan talon äänitysstudioksi Los Gatosissa, bändin kotikaupungin San Josen eteläpuolella.
päätettiin hylätä aiemmat punk-suuntaukset ja keskittyä kaupallisesti kannattavampaan pop-soundiin, mikä johti siihen, että rumpali Kevin Coleman erosi bändistä äänityssessioiden jälkeen. Smash Mouthin kitaristi Greg Camp, joka oli kirjoittanut ”Walkin’ On The Sunin” jo ennen yhtyeeseen liittymistään, ylennettiin pääbiisintekijäksi.
Valentine ja Camp työskentelivät yhdessä luodakseen visiota Astro Loungelle, johon Interscope vaikutti jonkin verran. Camp toi musiikkiin haikeaa, 60-luvun surf-lounge-estetiikkaa, kun taas Valentine toi alan kokemuksen tuomaa käytännönläheisyyttä. Sessioiden päätteeksi yhtyeellä oli 13 kappaleen verran potentiaalista pop-rock-kultaa.
Keep drilling
Luullen, että albumi oli valmis, Robert Hayes, yhtyeen manageri, toimitti sen Interscopelle. Huolimatta siitä, että Smash Mouth oli keskittynyt kirjoittamaan poppisempia kappaleita, levy-yhtiön A&R-tiimissä tuolloin työskennelleet Jimmy Iovine ja Tom Whalley olivat sitä mieltä, että kokoelmalta puuttui vahva single. He määräsivät Hayesin ja bändin jatkamaan poraamista, kunnes he löytäisivät kaupallista öljyä.
Kuukausia kestäneen edestakaisen pähkäilyn jälkeen, jossa kumpikin osapuoli ilmaisi turhautumisensa, Hayes istutti Campin alas Billboard-lehden kanssa. Yhdessä he kävivät läpi Top 50:n ja purkivat kappaleet niiden menestyksekkäisiin osiin. Camp sai sitten tehtäväkseen kirjoittaa kappaleita, jotka sisälsivät kaikki nämä osat. Muutamaa päivää myöhemmin kitaristi palasi pian julkaistavien hittikappaleiden ’Then the Morning Comes’ ja ’All Star’ kanssa.”
”Lähdin kirjoittamaan heille hymniä.”
”Smash Mouth oli tuohon aikaan tavallaan popin ja punkin välimaastossa”, Camp kertoi Rolling Stonen haastattelussa.”
”Kyseessä olivat kakarat, jotka eivät pukeutuneet mihinkään tiettyyn uniformuun. He eivät olleet modeja, he eivät olleet punkkareita, he eivät olleet urheilijoita, he eivät olleet sporttisia. He olivat vain lapsia, jotka pitivät musiikista ja sanoivat, että heitä kiusattiin paljon. Lähdin sanallisesti kirjoittamaan hymniä heille. Siitä se alkoi.”
Valentine oli ottanut mukaan sessiorumpali Michael Urbanon, joka soitti kappaleen kahdesti ennen kuin sai sen naulattua; hän unohti session nopeasti, kunnes eräänä päivänä kuuli ”All Starin” radiosta. ”Olin kuullut sen vain kolme kertaa, ja sitten kuulin sen kolme miljoonaa kertaa kahden viikon sisällä”, Urbano sanoi samassa haastattelussa.
’All Star’ julkaistiin ensimmäisen kerran singlenä 4. toukokuuta 1999, jota seurasi Astro Lounge 8. kesäkuuta. Elokuuhun mennessä single oli korkeimmillaan Billboard Hot 100 -listan sijalla 4. Albumin julkaisun jälkeen yhtye lähti armottomalle kaksivuotiselle kiertueelle.
”Et voinut laittaa televisiota päälle kuulematta ’All Star’ia”
Tänä aikana ’All Star’ kyllästytti radioaallot. ”Yksi ’All Star’ -biisin ominaisuuksista oli se, että se oli hyvin lisensoitavissa, lisensoin sen kappaleen ihan paskaksi”, Hayes muistelee. ”Et voinut kävellä ruokakauppaan tai laittaa televisiota päälle kuulematta ’All Star’-biisiä.”
Tänäkin päivänä kappaleen lisensointipyyntöjä tulee muutama kerta viikossa, Camp kertoi The Ringerille hiljattain antamassaan haastattelussa. ”Tarkoitan, että jopa tänä aamuna kustannusyhtiömme kysyi minulta, saisinko käyttää sitä kahdessa eri jutussa. Useimmat pyynnöt hyväksytään, elleivät he halua muuttaa sanoitusta jotenkin kuten ’Hei nyt, olet hampurilaistyyppi’.”
Kappale oli näkyvästi esillä myös elokuvissa Mystery Men (1999), Inspector Gadget (1999) Digimon: The Movie (2000) ja Rat Race (2001). Se sai Grammy-ehdokkuuden parhaasta pop-esityksestä vuoden 1999 palkintogaalassa, mutta hävisi lopulta Santanalle.
Hollywood kutsui
Silloin, vuonna 2001, ohjaaja Vicki Jenson oli ohjaamassa DreamWorksille animaatioelokuvaa perhe-elokuvasta, joka kertoi kärttyisästä vihreästä jättiläisestä nimeltä Shrek. Jenson etsi elokuvaan jotain erilaista, erityisesti soundtrackin osalta. Kun he alun perin lähestyivät Smash Mouthia kysyäkseen, voisivatko he käyttää All Star -kappaletta, bändi kieltäytyi pyynnöstä. Elokuvan yksityisnäytöksen jälkeen yhtye kuitenkin tajusi, miten menestyksekäs elokuva tulisi olemaan.
Shrek tuotti Yhdysvaltain lippuluukuilla yli puoli miljardia dollaria, ja koko lapsisukupolvelle ”All Starista” tuli rohkeuden ja itsensä hyväksymisen lohdullinen hymni. Smash Mouthille se oli kaupallisen menestyksen huippu – kaikkine mahdollisine palkintoineen.
Jos tämä ei olisi ollut tarpeeksi satumainen loppu, 00-luvun loppupuolella laulu löysi ironisen jatkoelämän, kun sitä meemitettiin, parodioitiin ja mashed-upattiin sadoissa, ellei tuhansissa YouTuben videoissa. Yli kaksi vuosikymmentä julkaisunsa jälkeen ”All Star” kimaltelee yhä kuin kultaa.
Kuuntele Smash Mouthin parhaat kappaleet Apple Musicissa ja Spotifyssa.