Yhdysvaltojen ja Israelin historiallisesti vahvat suhteet ovat viime aikoina joutuneet uudelleen tarkastelun kohteeksi, mikä perustuu osittain minnesotalaisen edustajan Ilhan Omarin kiisteltyihin kommentteihin, joissa hän ehdotti, että Israelin yhdysvaltalaiset kannattajat voisivat olla ”uskollisia vieraalle maalle”. Näiden kommenttien jälkeen edustajainhuone hyväksyi 7. maaliskuuta laajasti muotoillun päätöslauselman, jossa tuomitaan kiihkoilu, mukaan lukien antisemitismi.
Rep. Omar on demokraatti, ja Gallupin viimeaikaiset analyysit osoittavat, että demokraatit suhtautuvat Israeliin itse asiassa vähemmän myötämielisesti kuin republikaanit, vaikkakin demokraattien kannatus Israelille on edelleen suurempi kuin palestiinalaisten kannatus.
Demokraattien vähäisempään myötätuntoon Israelia kohtaan on useita syitä, kuten Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun vahva yhteys Yhdysvaltain republikaanijohtajiin viime vuosina ja presidentti Donald Trumpin voimakas Israelin puolustaminen. Mutta yksi Israelia koskevien puolue-erojen taustalla oleva tekijä on uskonto.
Katsoin Gallupin tietoja tästä asiasta viisi vuotta sitten jutussa, jonka otsikkona oli: ”Uskonnolla on suuri merkitys amerikkalaisten Israelin tukemisessa”. Olen päivittänyt tuon analyysin vuodelle 2019 ja havaitsin, että uskonnollisuuden ja Israelin kannatuksen välisessä suhteessa ei ole tapahtunut juurikaan sisällöllisiä muutoksia. Erittäin uskonnolliset amerikkalaiset suhtautuvat Israeliin edelleen paljon myötämielisemmin kuin vähemmän uskonnolliset. Tiedot perustuvat vastauksiin kysymykseen: ”Lähi-idän tilanteessa, ovatko sympatiasi enemmän israelilaisten vai enemmän palestiinalaisten puolella?”
Vuoden 2014 analyysissä käytettiin vuosien 2001-2014 Gallupin tietojen yhdistelmää, joka osoitti, että viikoittain tai lähes viikoittain uskonnollisiin jumalanpalveluksiin osallistuneista 66 prosenttia sanoi, että heidän sympatiansa ovat pikemminkin Israelin kuin palestiinalaisten puolella. Niistä, jotka eivät koskaan käyneet jumalanpalveluksissa, 46 prosenttia suhtautui myötämielisesti Israeliin. (Kummassakin ryhmässä Israelin kannatus oli suurempi kuin palestiinalaisten kannatus, kun otetaan huomioon huomattava määrä vastaajia, jotka sanoivat, ettei heillä ole mielipidettä, tai jotka ilmoittivat vapaaehtoisesti suhtautuvansa myötämielisesti kumpaankin tai ei kumpaankaan.)
Uskonnollisuuden perusvaikutus näihin asenteisiin säilyy ennallaan. Vuosien 2015-2019 tietojen tämänhetkisessä analyysissä 71 prosenttia niistä, jotka käyvät usein uskonnollisissa toimituksissa, suhtautuu myötämielisesti Israeliin, kun taas 49 prosenttia niistä, jotka eivät käy koskaan uskonnollisissa toimituksissa. Suhde on siis olennaisesti sama kuin vuosina 2001-2014.
Republikaanit suhtautuvat siis edelleen Israeliin myönteisemmin kuin demokraatit osittain siksi, että he ovat uskonnollisempia, kun otetaan huomioon, että uskonnolliset ihmiset itse suhtautuvat Israeliin kaikkein myönteisimmin.
Mutta uskonnollisuus ei suinkaan ole täydellinen selitys. Vaikka uskonto liittyy molempien poliittisten ryhmien näkemyksiin Israelista, jopa vähiten uskonnolliset republikaanit suhtautuvat Israeliin huomattavasti myönteisemmin kuin uskonnollisimmat demokraatit. Uskonnollisuuden vaikutus jää puoluekannatuksen vaikutuksen jalkoihin.
Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna, jos otamme uskonnollisissa jumalanpalveluksissa hyvin usein käyvien amerikkalaisten ryhmän ja erotamme heidät poliittisen suuntautumisen mukaan, löydämme haukotun kuilun: 85 prosenttia näistä erittäin uskonnollisista republikaaneista suhtautuu Israeliin myötämielisemmin, kun taas erittäin uskonnollisista demokraateista vain 55 prosenttia. On selvää, että amerikkalaisten poliittinen identiteetti on hallitseva korrelaatio heidän suhtautumisessaan Israeliin.
Nämä suhteet ovat melko samanlaisia kuin mitä havaitsimme vuosien 2001-2014 aineiston analyysissä. Sekä puoluekanta että uskonnollisuus vaikuttavat myötätuntoon Israelia kohtaan, mutta poliittinen identiteetti on näistä kahdesta muuttujasta tärkeämpi.
Juutalaiset ja protestantit suhtautuvat edelleen hyvin myötämielisesti Israeliin
Juutalaiset amerikkalaiset identifioivat itsensä yli kolme kertaa todennäköisemmin demokraateiksi kuin republikaanit, ja kuten aiemmin todettiin, demokraatit suhtautuvat Israeliin paljon vähemmän myötämielisesti kuin republikaanit. Juutalaisten näkemykset Israelista ovat kuitenkin poikkeus tyypilliseen demokraattiseen malliin. Juutalaisten ylivoimainen enemmistö suhtautui Israeliin myötämielisemmin kuin palestiinalaisiin vuosina 2001-2014, enkä näe merkkejä siitä, että tämä suhde olisi muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Meidän on oltava varovaisia tehdessämme johtopäätöksiä juutalaisten asenteista, sillä juutalaisten osuus koko Yhdysvaltain väestöstä on vain noin kaksi prosenttia, ja näin ollen heidän osuutensa tavanomaisista valtakunnallisista aikuisotoksista on pieni. Käyttämällä vuosien 2015-2019 aggregaattia, joka yhdistää viisi kyselytutkimusta, päädymme vain 128 juutalaiseen vastaajaan.
Jopa kun otetaan huomioon tämän pienen otoksen suuri virhemarginaali, on mielestäni turvallista päätellä, että juutalaisten perusasenteet Israelia kohtaan ovat pysyneet suunnilleen samoina. Vuosien 2015-2019 otoksen 86 prosenttia Israelia myötämielisesti suhtautuvista juutalaisista ei poikkea merkittävästi vuosien 2001-2014 otoksen 93 prosentista. (Muutos 93 prosentista 86 prosenttiin viittaa lievään laskuun, joka on marginaalisesti merkitsevä, mutta ei ole analyyttisesti merkittävä. Palestiinalaisia myötämielisesti suhtautuvien juutalaisten osuus oli 2 % aiemmassa otoksessa ja 7 % uudemmassa otoksessa.)
Juutalaisten tavoin myös protestantit suhtautuvat Israeliin keskimääräistä myötämielisemmin: 70 % sanoo suhtautuvansa myötämielisesti Israeliin ja 13 % palestiinalaisiin. Katolilaisten myötätunto Israelia kohtaan – 60 prosenttia – on suunnilleen otoksen keskiarvoa, kun taas niiden, joilla ei ole uskonnollista identiteettiä, myötätunto Israelia kohtaan on huomattavasti keskimääräistä alhaisempi, 43 prosenttia.
Kuten amerikkalaisten juutalaisten kohdalla, protestanttien, katolilaisten ja niiden, joilla ei ole uskonnollista identiteettiä, asenteet eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien 2001-2014 analyysin jälkeen.
Meillä ei ole otoksessamme suoraa mittaria ”evankelikaaleista”, mutta voimme saada likimääräisen arvion tästä ryhmästä eristämällä valkoiset, erittäin uskonnolliset protestantit. Tulokset osoittavat, että 87 prosenttia tästä ryhmästä suhtautuu myötämielisesti israelilaisiin – periaatteessa samoin kuin juutalaiset, mikä tarkoittaa, että tässä yhdessä asiassa juutalaisten ja evankelikaalisten protestanttien näkemykset ovat huomattavan samankaltaisia. Trumpin viimevuotiseen päätökseen siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö Israelissa Tel Avivista Jerusalemiin saattoi osittain vaikuttaa se, että se saisi tukea hänen poliittisen tukikuntansa evankelikaaliselta osalta.
Mustien sympatia Israelia kohtaan suunnilleen demokraattien keskiarvossa
Mustat amerikkalaiset ovat valtaosin protestanttisia ja erittäin uskonnollisia, molemmat ominaisuudet – kuten olemme nähneet – jotka liittyvät keskimääräistä suurempaan sympatiaan Israelia kohtaan. Mutta mustat amerikkalaiset ovat myös suurella todennäköisyydellä demokraatteja, jotka kannattavat Israelia selvästi keskimääräistä vähemmän.
Tulokset näistä ristipaineista? Puoluekannatus näyttää olevan tärkein tekijä, joka määrittää mustien asenteita Israelia kohtaan. Alle puolet mustista – 48 prosenttia – suhtautuu myötämielisesti Israeliin, ja 27 prosenttia suhtautuu myötämielisesti palestiinalaisiin. Tämä on samankaltaista kuin kaikkien demokraattien yleinen 43 prosentin myötämielisyys Israelia kohtaan ja huomattavasti alhaisempaa kuin 68 prosentin myötämielisyys muiden kuin valkoihoisten keskuudessa.
Puolue-identiteetti näyttää voittavan uskonnon, kun kyse on Israelista
Erittely amerikkalaisten mielipiteistä Israelia kohtaan on merkittävä, kun otetaan huomioon Israelin merkitys Yhdysvaltojen Lähi-idän strategialle (38 miljardin dollarin arvosta Yhdysvaltojen Lähi-idän strategiassa). sotilaallista apua Israelille viimeisten 10 vuoden aikana) ja Israelin merkitys monille kristityille ja juutalaisille amerikkalaisille, joille maa on osa heidän uskonnollista perintöään.
Vaikka uskonnollisuudella ja puoluekannatuksella on merkitystä siinä, miten amerikkalaiset suhtautuvat kumpaankin osapuoleen Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa, on tärkeää huomata, että Israelin kannatus on suurempaa kuin palestiinalaisten kannatus jokaisessa analysoimassamme poliittisessa ja uskonnollisessa ryhmässä. Ja muut tulokset osoittavat, että amerikkalaiset suhtautuvat Israeliin kansakuntana paljon myönteisemmin kuin kielteisemmin, yli 2:1.
Mutta suhteelliset erot näissä tukitasoissa eri uskonnollisten ja poliittisten ryhmien välillä ovat riittävän suuria selittääkseen, miksi erimielisyydet Yhdysvaltojen Israelille antaman tuen tasosta ja tyypistä voivat pysyä kiistanalaisina nykykeskustelussa.
Jotkut kommentaattorit ovat hiljattain vihjanneet, että joidenkin amerikkalaisryhmien Israel-näkemykset ovat muuttumassa merkittävästi. Trump esimerkiksi tarttui yleisradion raporttiin ja twiittasi, että ”juutalaiset ovat jättämässä demokraattisen puolueen”. Vaikka meillä ei ole vielä riittävästi vuonna 2019 koottuja tietoja, jotta voisimme tutkia viimeaikaisia suuntauksia, juutalaisten demokraattisen puolueen kannatuksen vakaus viime vuosikymmenen aikana viittaa siihen, että tällainen muutos uskollisuudessa on epätodennäköinen.