Bunsen-poltin on laboratoriolaite, jolla voidaan tuottaa yksi, jatkuva liekki sekoittamalla kaasua ja ilmaa hallitusti. Sekoitetun kaasun ja ilman suhdetta voidaan säätää manuaalisesti, jolloin käyttäjä voi hallita liekin voimakkuutta, lämpötilaa ja kokoa. Liekkiä voidaan sitten käyttää laboratorioreagenssien ja -laitteiden lämmittämiseen tai sterilointiin.
Kaikki Bunsen-polttimet koostuvat samoista peruskomponenteista. Tynnyrissä eli polttimen putkessa ilma ja kaasu sekoittuvat.
Tynnyrin alaosassa olevaa kaulusta voidaan säätää ilman saannin ja liekin lämmön säätämiseksi. Kaulusta voidaan kääntää niin, että polttimeen pääsee enemmän ilmaa paljastamalla tuuletusaukot, tai sitä voidaan kääntää niin, että ne peittyvät.
Pannassa olevat ilmanottoaukot imevät ilmaa Venturi-ilmiön avulla. Toisin sanoen, kun kaulus avataan, tapahtuu ilmanpaineen aleneminen polttimen putkessa, mikä vetää ilmaa piippuun.
Neulaventtiili eli kaasuvirtausventtiili sijaitsee myös piipun alaosassa ja se ruuvataan kiinni Bunsen-polttimen pohjaan. Kauluksen tavoin neulaventtiiliä voidaan kääntää vastapäivään tai myötäpäivään kaasun virtauksen säätämiseksi. Neulaventtiiliä säätämällä voidaan säädellä liekin kokoa.
Tynnyri ruuvataan jalustaan, joka pitää Bunsen-polttimen vakaana ja pysyy viileänä, jotta laite voidaan siirtää turvallisesti käytön aikana tai sen jälkeen.
Gaasunsyöttö yhdistää Bunsen-polttimen kaasusuihkuun kumisen kaasunottoputken kautta. Kaasun ja ilman palamisen sytyttämiseen käytetään yleisesti kipinäsytytintä.
Käyttääksesi Bunsen-poltinta varmista ensin, että kaulus on kiinni.
Varmistaaksesi, että liekki on mahdollisimman kuuma ja puhdas, varmista, että kumiletku on kunnolla kiinni kaasusuihkussa ja kaasun sisääntuloventtiilissä.
Lämmönkestävä matto voidaan asettaa Bunsen-polttimen alle ylimääräiseksi varotoimenpiteeksi estämään penkkipöydän vahingoittuminen ja ottamaan kiinni harhailevia kipinöitä.
Ennen sytyttämistä aseta Bunsen-poltin vähintään 12 tuuman päähän yläpuolella olevista hyllyistä tai laitteista ja varo löysiä hiuksia tai vaatteita, kuten laboratoriotakkia. Pidä aina turvavarusteet, kuten palosammuttimet ja suojapeitteet, käden ulottuvilla.
Avaa sitten kaasusuihku kokonaan. Sytytä liekki kipinäsytyttimellä.
Kun kaulus on täysin kiinni, ”turvaliekki” – kirkkaampi, likainen, vähemmän voimakas liekki – ilmestyy. Tämä liekki on viileämpi ja sitä käytetään yleensä osoittamaan, että poltin on ”päällä”. Turvaliekki ei pala yhtä kuumana, koska kauluksen ollessa kiinni ilmavirta polttimen putken läpi on vähäinen, mikä johtaa epätäydelliseen palamisreaktioon.
Aloita nyt kauluksen kääntäminen vastapäivään. Kun kaulus aukeaa, ilmestyy kaksi erottuvaa liekkiä. Sininen ulompi liekki on kuumempi kuin turvaliekki eikä se pidä ääntä. Tätä liekkiä voi olla vaikea nähdä, joten ole varovainen, kun poltin on tässä tilassa.
Sininen sisäliekki palaa kuumimmin, erityisesti kärjessä. Sen lisäksi, että se on kuumin liekki, se on myös puhtain ja äänekkäin liekki, joka antaa eräänlaisen ”mölyävän” äänen.
Kun olet säätänyt kauluksen niin, että liekki on halutussa lämpötilassa, avaa tai sulje neulaventtiili liekin koon lisäämiseksi tai sulje se liekin pienentämiseksi.
Kun työsi on tehty, muista sulkea kaasu.
Nyt kun tiedät, miten Bunsen-poltinta käytetään turvallisesti, katsotaanpa joitakin monista erilaisista käyttökohteista, joissa välinettä voidaan käyttää.
Metalliinstrumentit on joskus steriloitava nopeasti ennen käyttöä tai kokeen vaiheiden välillä. Esimerkiksi metalliset lastat ja inokulaatiosilmukat steriloidaan usein bakteerinäytteiden välillä. Sakset ja pihdit voidaan kastaa alkoholiin ja sitten liekittää nopeaa sterilointia varten ennen leikkausta.
Lasiset välineet, kuten serologiset pipetit, liekitetään myös usein lyhyesti ennen jokaista käyttökertaa ja niiden välillä.
Bunsen-polttimen liekkiä voidaan käyttää apuna pitämään yllä steriiliä kenttää koeastioiden aukkojen ympärillä. Kun astian kaulaa liekitetään lyhyesti, syntyy lämpö- eli konvektiovirta. Konvektiovirta nostaa ilmassa olevat hiukkaset pois astian aukosta, mikä estää mahdollisen ilmassa olevien hiukkasten aiheuttaman kontaminaation. Konvektiovirta nostaa myös ilmassa olevat hiukkaset pois koealueelta, joten Bunsen-poltin auttaa pitämään koetta ympäröivän alueen steriilinä. Mikroskoopiassa lasilevyt ohjataan joskus Bunsen-polttimen liekin läpi pölyhiukkasten poistamiseksi ennen näytteiden kiinnittämistä.
Yksi mielenkiintoinen Bunsen-polttimen sovellus on lämmön käyttäminen lasi- ja metallityökalujen muokkaamiseen. Esimerkiksi tätä ohutta lasisauvaa lämmitetään varovasti ja taivutetaan sitten lasin ollessa vielä kuumaa bakteeriviljelylevittimen valmistamiseksi.
Bunsen-polttimen liekkiä voidaan käyttää myös pipettien vetämiseen, pipettien taivuttamiseen, lasikapillaariputkien kiillottamiseen , lasisten dissekointineulojen valmistamiseen ja lankaisen poimijan sinetöintiin lasipipettiin.
Olet juuri katsonut JoVE:n johdannon Bunsen-polttimiin.
Tässä videossa kävimme läpi: mikä Bunsen-poltin on ja miten se toimii, miten Bunsen-polttimen liekkiä säädetään, joitain turvallisuusnäkökohtia ja joitain Bunsen-polttimen eri sovelluksia. Kiitos katselusta ja muista, että vain sinä voit estää laboratoriopalot!