Muutama vuosi sitten adoptoimme Thomasin, ihanan pelastuskissan, johon kaikki rakastuivat välittömästi. Noudatimme adoptiovaiheita (keräys, sterilointi, adoptio) ja toimme Thomasin kotiin asumaan meidän ja nykyisten kissojemme – myös pelastuskissojen – Cookien ja Sushin kanssa.
Gingiviitti paljastuu
Eräänä päivänä Thomas (joka oli aina hyvin leikkisä kissa) osoitti huomattavaa muutosta käyttäytymisessä. Hän oli synkkä, eristäytyi ja nukkui paljon tavallista enemmän. Aina lempeä kissa, laitoimme Thomasin usein syliimme. Yhtäkkiä huomasimme, että sen suupielistä valui sylkeä ja sen hengitys oli epätavallisen huono.
kiidätimme Thomasin eläinlääkärille. Muutaman minuutin tutkimisen jälkeen hän diagnosoi hänellä vakavan kissan stomatiitti-pingiviitin. Thomasin suu oli huonossa kunnossa, ja siinä oli suuria haavaumia, jotka aiheuttivat sille sietämätöntä kipua ja estivät sitä syömästä.
Miksi kissalleni kävi näin?
Kun olimme adoptoineet Thomasin, huomasimme, että sillä oli paljon plakkia. Plakki voi olla merkittävä syy ientulehdukseen. Jos olisimme tienneet, että plakki oli niin voimakas kuin se oli, olisimme ehkä voineet välttää hätätilanteen. Thomas oli nukutettava, hänelle oli annettava suonensisäistä nestettä, ja häneltä oli poistettava KAIKKI molaari- ja premolaarihampaat. Se oli sydäntäsärkevää.
Merkkejä siitä, että kissallasi on iensairaus
Kissat ovat alttiita suuontelon sairauksille, ja ientulehdus on yksi yleisimmistä ongelmista. Tässä on asioita, joita kannattaa varoa, kun huolehdit kissasi suun terveydestä:
- käyttäytymisen muutokset, joihin liittyy taipumusta eristäytymiseen
- ruoasta kieltäytyminen
- pureskeluvaikeudet
- pahanhajuinen hengitys
- merkittävää painonpudotus
- kuolaantuminen
Syyt
- Huono hammashygienia (plakkikerrostumia)
- Virusinfektio herpesviruksen kanssa (aiheuttaja rinotrakeiitti)
- Virusinfektio caliciviruksella (hengitystiesairaus ja muita oireita)
- Virusinfektio FIV:llä (kissan immuunikatovirustartunnan (FIV) saaneet kissat voivat saada oireita vasta vuosia alkuperäisen tartunnan jälkeen)
- Geneettinen alttius (on näyttöä siitä, että jotkin rodut – Maine Coon, Persialaiset ja Siamilaiset – ja yksittäiset kissat ovat alttiita sairastumaan suun sairauksiin jossain elämänsä vaiheessa)
Hoito
Kissan ientulehduksen lääketieteellinen lähestymistapa vaihtelee. Vaikeissa tapauksissa ei näytä olevan juurikaan vaihtoehtoja hampaan poistolle. Thomasin kaltaisissa tapauksissa, joissa parodontiitti ja hampaiden liikkuvuus oli alkanut, molaari- ja premolaarihampaiden poisto on tavallinen ensimmäinen lähestymistapa. Joiltakin kissoilta poistetaan KAIKKI hampaat, myös etuhampaat ja kulmahampaat, jolloin ne jäävät hampaattomiksi.
Muihin hoitomuotoihin kuuluvat antibiootit bakteeritulehduksen vähentämiseksi, paikalliset antiseptiset aineet suussa ja tulehduskipulääkkeet. Thomasin hampaiden poiston ja hoidon jälkeen hän vaikutti olevan hyvin paranemaan päin. Tämä ei kuitenkaan kestäisi kauaa.
Seuraus koko keholle
Kuusi kuukautta Thomasin alkuperäisten hampaiden poistojen ja hoidon jälkeen saimme tietää, miten pahasti infektio ja tulehdus olivat vaikuttaneet hänen muuhun kehoonsa. Hoidosta huolimatta Thomas kärsii nyt kroonisesta munuaisten vajaatoiminnasta, ja hänellä on hyvin vähän munuaistoimintaa jäljellä. Hengitysvaikeudet ja yskä viittaavat sydän- ja hengityselinsairauksiin, joiden tutkiminen on parhaillaan käynnissä. Ientulehdus voi johtaa immuunijärjestelmän vakavaan vaarantumiseen.
Vakava asia
Thomas saattaa olla tiukemmassa paikassa kuin alun perin ajattelimme. Emme olisi ikinä arvanneet, että hammasongelmilla, erityisesti ientulehduksella ja parodontiitilla, voi olla näin vakavia seurauksia. Koko koettelemus on opettanut meille kissojen hammashygienian tärkeyden. Anna kissallesi pitkä terve elämä ilman hammassairauksia – tulet olemaan iloinen siitä.
Author: Carla Teixeira, toimittaja
