12 raamatullista syytä, miksi Jumala ei ehkä vastaa rukouksiisi
Bill Elliff
Kun lukioaikainen ystäväni kutsui minut mukaansa korjaamaan autoaan, liityin mielelläni. Yksi ongelma: en tiennyt autoista mitään! Hän käski minua aloittamaan moottorin purkamisen, ja kokoaisimme sen takaisin myöhemmin. Minä tein niin, hän teki niin – ja seuraavat kuusi kuukautta moottorin osat lojuivat hänen pihallaan. Teimme kovasti töitä, mutta työmme oli enemmän kuin hyödytöntä. Se vain loi romuttamon todella hienolle kadulle!” Monet uskovat ovat nykyään epätoivoisia. Kun näemme moraalisen ja hengellisen vapaan pudotuksen ympäröivässä maailmassa ja seurakunnan rappeutuvan tilan maassamme, se saa meidät huutamaan Jumalan puoleen. Me tarvitsemme Häntä. Tarvitsemme Hänen ilmeistä läsnäoloaan. Tarvitsemme herätystä seurakunnassa ja hengellistä heräämistä uskottomien keskuudessa. Tarvitsemme, että kansakuntamme palautetaan valtakunnalliseen kutsumukseensa mahtavana, evankeliumia maailmalle lähettävänä asemana. Raamatun mukaan minkä tahansa suuren Jumalan liikkeen edelläkävijä on aina nöyrä, katuvainen rukous. Kiitämme Jumalaa siitä, että ihmiset eri puolilla maata rukoilevat ennätysmäärin, mutta eikö olisi traagista huomata, että rukouksemme eivät ole tehokkaita? Eikö olisi sydäntäsärkevää huomata, että jotkut asiat elämässämme estävät rukouksiamme saavuttamasta sitä, mitä niin kipeästi tarvitaan? Eikö olisi musertavaa huomata, että kaikki kova rukoustyömme ei edistä valtakuntaa millään tavalla?Entä jos me vain roskaamme taivaan pihaa käyttökelvottomilla rukouksilla?
Rukouselämämme arviointi
Vaikka Raamattu sisältää satoja positiivisia lupauksia koskien vastattua rukousta, Jumala hahmottelee myös monia asioita, jotka estävät rukouksiamme. Kukaan ei rukoile täydellisesti, eikä Jumala leiki kanssamme. Hän ei tee esirukouksesta niin saavuttamatonta, että vain ylihenkiset voivat olla tehokkaita. Hän ymmärtää heikkoutemme. Mutta hän on myös hyvin selvillä niistä asioista, jotka voivat estää rukouksiamme.Olemmeko halukkaita arvioimaan rukouselämämme tehokkuutta? Saattaa auttaa, jos käymme seuraavat kysymykset läpi vaihe vaiheelta rehellisellä sydämellä. Ja kun Jumala näyttää meille tarvitsemiaan alueita, voimme kääntyä Hänen puoleensa katuen ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin säätääksemme elämäämme niin, että voimme kohdata Hänet uudestaan rukouksessa. 1. Rukoilemmeko yksinkertaisesti?Teillä ei ole, koska ette pyydä Jumalalta (Jaak. 4:2).Monet ihmiset eivät näe rukouksiinsa vastattavan, koska he eivät rukoile. He puhuvat rukouksesta, opettavat ja saarnaavat rukouksesta ja sanovat ihmisille: ”Minä rukoilen puolestasi!”. Mutta se on usein tekopyhyyttä. Jos et näe Jumalan toimintaa elämässäsi ja elämäsi kautta, se voi johtua siitä, että et ole ottanut askeleita tullaksesi mieheksi tai naiseksi, joka yksinkertaisesti rukoilee. 2. Rukoilemmeko yksinkertaisesti? ”Kun rukoilet, älä käytä merkityksetöntä toistoa, kuten pakanat tekevät, sillä he luulevat, että heidät kuullaan monien sanojensa vuoksi. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan, sillä teidän Isänne tietää, mitä te tarvitsette, ennen kuin te kysytte häneltä.” (Matt. 6:7-8, NASB.) Jumalaan eivät tee vaikutusta kukkasanat tai hienot puheet. Hän rakastaa vilpittömiä, yksinkertaisia sydämiä. Hän tietää tarpeemme, eikä hän odota meidän anovan Häntä täydellisellä puhetaidolla. Hän kaipaa, että hänen lapsensa kiipeävät hänen syliinsä ja nauttivat hänestä. Yksi vapauttavimmista hetkistä rukouksessa on tajuta, että voit tulla Hänen luokseen vilpittömästi, rehellisesti ja yksinkertaisesti – puhua Hänelle kuin ystävä ystävälle tai lapsi rakastavalle Isälle. 3. Astummeko sisään?” Mutta kun rukoilet, mene huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile Isääsi, joka on näkymätön. Silloin Isäsi, joka näkee, mitä salassa tehdään, palkitsee sinut.” (Matt. 6:6) ”Kiire on rukouksen kuolema”, sanoi Samuel Chadwick. Monet eivät ole oppineet, miten päästä Jumalan läsnäoloon. Jos meillä olisi mahdollisuus astua fyysisesti Hänen läsnäoloonsa, emme piipahtaisi sisään, lukisi pyykkilistan pyyntöjä ja piipahtaisi ulos. Me hiljentäisimme sielumme. Hänen suurenmoisuutensa tekisi meidät nöyriksi. Palvoisimme ja ihailisimme Häntä. Voimme astua rukouksen kaappiin missä tahansa – huoneessa muutaman ystävän kanssa tai tuhansien ihmisten seurakunnassa. Mutta vasta kun astumme sisään, suljemme oven ja käännämme katseemme Isään, asetumme kuulemaan Häneltä. Ja vasta kun kuulemme Häneltä, pystymme rukoilemaan Hengen käynnistämiä rukouksia. 4. Rukoilemmeko Hengen käynnistämiä rukouksia?Jeesus sanoi: ”Kun te nostatte Ihmisen Pojan ylös, silloin te tulette tietämään, että minä olen Hän, enkä minä tee mitään omasta aloitteestani, vaan minä puhun nämä asiat niin kuin Isä on minua opettanut. Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksin, sillä minä teen aina sitä, mikä on hänelle otollista. . . Minä puhun sen, minkä olen nähnyt Isäni kanssa.” (Joh. 8:28-29, 38, NASB) Tehokas rukous on silmukka, joka alkaa taivaasta, kulkee sydämemme ja mielemme kautta ja palaa sitten takaisin taivaaseen. Jeesus teki ja sanoi aina sen, minkä hänen Isänsä aloitti. Toiminta ei alkanut ihmisestä, Jeesuksesta, vaan Isästä ihmiseen ja ihmisen kautta. Tällä tavoin Jeesus teki jatkuvasti Isänsä tahtoa, ja hänen rukouksensa olivat täydellisesti sovitettuja ja hämmästyttävän tehokkaita. Jos haluat tulla kuulluksi, kuuntele ensin! Ota selvää, mitä Henki sanoo, ja rukoile sitten samassa linjassa Hänen kanssaan. Jumala vastaa aina rukouksiin, jotka Hän aloittaa! 5. Sovitammeko motiivimme yhteen Jumalan motiivien kanssa?Te pyydätte ettekä saa, koska te pyydätte väärillä motiiveilla, jotta voisitte tuhlata sen nautintoihinne. Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa on vihamielisyyttä Jumalaa kohtaan? Siksi jokainen, joka haluaa olla maailman ystävä, tekee itsensä Jumalan viholliseksi (Jaak. 4:3-4). Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi niin maan päällä kuin taivaassa (Matt. 6:10).” Jumala ei lupaa siunata meidän suunnitelmiamme ja tahtoamme, ainoastaan hänen tahtonsa. Itse asiassa hän nimenomaan muistuttaa meitä siitä, että hän ei kuule eikä vastaa rukouksiin, jotka ovat itsekkäitä. Rukous ei ole sitä, että sovitamme Jumalan siihen, mitä haluamme, vaan sitä, että vietämme aikaa hänen läsnäolossaan, jotta voimme sovittaa itsemme hänen tahtoonsa ja suunnitelmaansa. 6. Rukoilemmeko, jotta ihmiset näkisivät meidät? ”Kun rukoilette, älkää olko tekopyhien kaltaisia, sillä he rakastavat rukoilla seisten synagogissa ja kadunkulmilla, jotta muut näkisivät heidät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet täyden palkkansa.” (Matt. 6:5) Kun rukoilemme tehdaksemme vaikutuksen muihin, vain he kuulevat meitä. Liian tietoiseksi tuleminen ympärillämme olevista voi hukuttaa tietoisuutemme siitä, kenelle rukoilemme. Itseään korottavat rukoukset eivät ole lainkaan rukouksia. Ne ovat vain ylpeän sydämen ilmauksia. 7. Kätkemmekö tunnettua syntiä?Jos olisin vaalinut syntiä sydämessäni, Herra ei olisi kuunnellut (Ps. 66:18).Jokainen rukoilija on syntinen ja käy jatkuvaa taistelua maailmaa, lihaa ja paholaista vastaan. Mutta on eroa sen välillä, taistellaanko syntiä vastaan vai kannetaanko syntiä . . . Jumala tuntee kamppailumme. Häntä kiusattiin kaikissa kohdissa kuten meitä, ja siksi me voimme ”lähestyä Jumalan armoistuinta luottavaisin mielin, jotta saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, joka auttaisi meitä hädän hetkellä” (Hepr. 4:16). Mutta usein Jumala pidättää läsnäolonsa ja huolenpitonsa saadakseen huomiomme, jotta käsittelemme syntejä, jotka tuhoavat meitä ja lähimmäisiämme. 8. Olemmeko sopusoinnussa ympärillämme olevien kanssa? ”Jos olet uhraamassa uhrilahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, jätä uhrilahjasi sinne alttarin eteen ja mene; sovita ensin veljesi kanssa ja tule sitten uhraamaan uhrilahjasi.” (Matt. 5:23-24, NASB) Isä on aggressiivisesti huolissaan perheensä yhtenäisyydestä. Kun hänen lapsensa eivät ole oikeassa suhteessa toisiinsa, hän käyttää kaikkia keinoja saadakseen heidät takaisin oikeaan suhteeseen. Hän haluaa, että olemme täydellisessä ykseydessä hänen kanssaan ja keskenämme. Kaikista asioista, joita Jeesus olisi voinut rukoilla viimeisessä, ylipapillisessa rukouksessaan, hän pyysi Isältä juuri tätä (Joh. 17:21). Hän tietää, ettemme voi kuulla häntä ja löytää hänen tahtoaan, jos pidättelemme anteeksiantoa toisilta. 9. Kohtelemmeko puolisoamme kunnioittavasti ja kunniakkaasti?Miehet, olkaa samalla tavoin huomaavaisia eläessänne vaimojenne kanssa ja kohdelkaa heitä kunnioittavasti heikompana puolisona ja kanssanne elämän armolahjan perillisinä, niin ettei mikään estäisi rukouksianne (1. Piet. 3:7).Kotimme ovat ensimmäinen seurakuntamme. Ne ovat Jumalan asioiden koekenttä, laboratorio, joten Hän haluaa, että opimme ensin, miten vaeltaa oikein perheidemme kanssa. Jumala varoittaa meitä, että häpäisevä suhde puolisoon voi tuhota tehokkuutemme rukouksessa. Tämä jae tarkoittaa juuri sitä, mitä se sanoo. Jos häpäisisin ystäväni lasta tunteettomasti, hänen olisi vaikea kuunnella mitään pyyntöä, jonka esitän hänelle. Sama pätee Jumalaan. 10. Rukoilemmeko ylpeällä, särkymättömällä sydämellä? ”Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen veronkerääjä. Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: ”Jumala, kiitän Sinua siitä, etten ole kuin muut ihmiset: huijarit, epäoikeudenmukaiset, avionrikkojat tai edes kuin tämä veronkantaja. Paastoan kahdesti viikossa; maksan kymmenykset kaikesta, mitä saan.’ ”Mutta veronkerääjä, joka seisoi jonkin matkan päässä, ei halunnut edes nostaa silmiään taivaaseen, vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole armollinen minulle, syntiselle!’. ”Minä sanon teille: tämä mies meni kotiinsa ennemmin vanhurskautettuna kuin se toinen; sillä jokainen, joka korottaa itseään, joutuu nöyryytetyksi, mutta joka nöyryyttää itseään, joutuu korotetuksi.” (Luuk. 18:10-14) Jumala vihaa ylpeyttä – itsemme nostamista hänen yläpuolelleen. Itse asiassa Raamattu sanoo, että Hän ”vastustaa ylpeitä” (Jaak. 4:6, NKJV). Tähän vastarintaan meillä ei ole varaa. Ylpeä, tuomitseva, särkymätön sydän vinouttaa rukouksen. Kuinka hienoa olisikaan, jos ensimmäiseksi rukoukseksemme tulisi: ”Herra, ole armollinen minulle, syntiselle!”. 11. Kuuntelemmeko Jumalan sanaa ja vastaammeko siihen mielellämme?Joka kääntää korvansa pois kuuntelemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus (Sananl. 28:9, NASB).Raamattu ei ole kokoelma ihmisen ajatuksia Jumalasta. Se on Jumalan puhetta! Koska rukouksen on oltava Jumalan aloittama ollakseen tehokas, miten voimme rukoilla tällaisia rukouksia, jos emme ole halukkaita kuuntelemaan ja vastaamaan Hänen sanaansa? On ylimielistä uskoa, että voimme olla välittämättä siitä, mitä Hän sanoo, ja sitten odottaa Hänen kiinnittävän huomiota siihen, mitä me sanomme. Jumala kaipaa meidän olevan tehokkaita esirukouksissa Hänen valtakuntansa puolesta. Hän tietää, että tämä onnistuu parhaiten, kun kuuntelemme Hänen Sanaansa ja vastaamme siihen. 12. Luovutammeko rukouksessa? kertoi heille vertauksen osoittaakseen, että heidän tulisi aina rukoilla ja olla rohkeuttaan menettämättä (Luuk. 18:1.) Luuk. 18:ssa kerrottu vertaus kutsuu meitä kestävään rukoukseen. Yrjö Mueller rukoili koko ikänsä kahden poikakaverinsa pelastuksen puolesta. Kun häneltä kysyttiin, oliko hän lakannut rukoilemasta heidän puolestaan, hän vastasi, ettei voinut luovuttaa, koska Jumala oli vakuuttanut hänelle vastauksen. Toinen hänen ystävistään pelastui Muellerin hautajaisissa, toinen kuusi kuukautta hänen kuolemansa jälkeen. Jumalan vastausten ajoitus on jätettävä suvereenin Jumalan käsiin, joka tekee kaiken täydellisesti. Hän tietää, mitä hän tekee.
Peeling Back Layers of Hindrance
Muutama vuosi sitten löysin itseni hyvin kuivasta ajasta-vain Raamatun opiskelusta ja estyneistä rukouksista. Mikä pahinta, rakkauteni Kristukseen oli kylmennyt. Uuden vuoden alkaessa tunsin, että Jumala kutsui minua viettämään pidemmän aikaa paastossa, yksinkertaisesti jättämään syrjään kaiken, mikä oli sumentamassa sydäntäni, jotta voisin kuulla Häntä… Ensimmäiset paastopäivät saavat minut yleensä vain raivostumaan, kun kaipaan ruokaani! Mutta tällä kertaa, kun päivät jatkuivat, huomasin sydämeni pehmenevän. Herra kuori pois syntikerroksia ja näytti minulle tapoja, joilla olin jättänyt Hänet huomiotta. Hän alkoi puhua minulle uudella tavalla Sanansa kautta. Hän asetti sieluuni uusia, taivaan lähettämiä rukouksia. Rakastuin Häneen uudelleen. Pian tämän jälkeen Jumala vastasi yhteen sydämeni suureen rukoukseen ja lähetti mahtavan herätystyön seurakuntaan, jonka pastori olen. Tuo herätys kesti viisi viikkoa, kolme-neljä tuntia joka ilta. En teeskentele, että yksinäiset rukoukseni, kerran oikein kohdistettuina, toivat herätyksen. Mutta tiedän, että Hän valmisti sydämeni siihen, mitä Hän aikoi saada aikaan. Ja tiedän, että Hän armollisesti aloitti rukouksen ja vastasi siihen uudestaan elämässäni.” BILL ELLIFF, Little Rockissa, AK:n osavaltiossa sijaitsevan The Summit Churchin opetus- ja ohjauspastori, toimii myös OneCryn johtavassa johtoryhmässä.Tämä artikkeli on Prayer Connect -lehden numerosta. Jos haluat päästä käsiksi useampiin tämän kaltaisiin artikkeleihin sekä neljään tulevaan lehden numeroon, tilaa lehti täältä.
