Lapsen huoltajuussopimuksen avulla vanhemmat määrittelevät yksityiskohtaisesti, miten he hoitavat lastaan tai lapsiaan yhdessä, vaikka he eivät ole enää romanttisessa suhteessa. Sopimuksessa käsitellään muun muassa fyysistä ja laillista huoltajuutta, tapaamisaikatauluja, sairausvakuutusta, opiskelua ja haluttaessa myös elatusapua. Vanhemmat voivat tämän asiakirjan avulla laatia molempia osapuolia tyydyttävän suunnitelman siitä, miten he kasvattavat lapsiaan yhdessä ilman, että heidän tarvitsee luovuttaa päätöksentekoa tuomarille. Jos molemmat vanhemmat pystyvät olemaan sivullisia ja toimimaan lastensa parhaaksi, he voivat säästää aikaa, rahaa ja energiaa laatimalla huoltajuussopimuksen itse.
Jos vanhemmat haluavat laatia asiakirjan, joka kattaa vain lapsen elatusavun, heidän tulisi käyttää lapsen elatusapusopimusta.
Tämän asiakirjan käyttäminen
Tässä sopimuksessa sovitaan kaikista olennaisista yksityiskohdista, jotka koskevat sitä, miten vanhemmat kasvattavat lapsensa yhdessä. Ensinnäkin asiakirjassa käsitellään huoltajuutta seuraavasti:
- Fyysinen huoltajuus — Tämä käsittää sen, missä lapset asuvat ja miten tapaamisaikataulu toimii. Vanhemmat voivat valita, että toinen vanhempi ottaa yksinomaisen fyysisen huoltajuuden, jolloin lapset asuvat suurimman osan ajastaan kyseisen vanhemman luona ja tekevät sitten vierailuja toisen vanhemman luona. Vanhemmat voivat myös valita yhteisen fyysisen huoltajuuden, jolloin lapset asuvat yhtä paljon aikaa kummankin vanhemman luona.
- Oikeudellinen huoltajuus — Tähän huoltajuuden tyyppiin kuuluu se, kummalla vanhemmalla on oikeus ja vastuu tehdä päätöksiä lastensa puolesta esimerkiksi terveydenhuoltoa, uskontoa ja koulutusta koskevissa asioissa. Yleensä vanhemmat valitsevat lapsensa yhteishuoltajuuden, jolloin molemmat vanhemmat jakavat tämän päätöksentekovastuun. Tämä asiakirja antaa vanhemmille kuitenkin mahdollisuuden määrätä toiselle vanhemmalle yksinhuoltajuus esimerkiksi silloin, jos lapset viettävät valtaosan ajasta kyseisen vanhemman luona.
Asiakirjassa käsitellään tämän jälkeen muita tärkeitä lasten kasvatukseen liittyviä yksityiskohtia, kuten kuljetusta suunnitelluille tapaamisille ja takaisin, sairausvakuutuksen kattavuutta,
Viimeiseksi asiakirjassa annetaan vanhemmille mahdollisuus sisällyttää olemassa olevaan elatusapusopimukseensa tai laatia uusi elatusavun maksamista koskeva sopimus. Elatustuki perustuu yleensä laskelmaan, jossa punnitaan sitä aikaa, jonka kumpikin vanhempi viettää lapsen kanssa, sekä vanhempien tuloja ja varallisuutta. Verkosta löytyy useita elatusmaksulaskureita. Vanhemmat voivat kuitenkin tehdä oman sopimuksensa elatusavusta käyttämättä laskelmaa. Varoitus on, että tuomarilla on lopullinen päätösvalta elatusavun suhteen. Tuomarit kuitenkin yleensä hyväksyvät kaikki kohtuulliset elatusapusopimukset ja ovat valmiita antamaan etua kahdelle vanhemmalle, jotka ovat työskennelleet yhdessä luodakseen elatusapusopimuksen.
Kun vanhemmat ovat saaneet lapsen huoltoa koskevan sopimuksen valmiiksi, he voivat halutessaan antaa omien asianajajiensa tarkastaa asiakirjan ja allekirjoittaa sen sitten joko asianajajiensa tai todistajien ja notaarin läsnä ollessa. Sopimus voi jäädä vanhempien väliseksi epäviralliseksi sopimukseksi, tai vanhemmat voivat halutessaan jättää asiakirjan tuomioistuimeen, jos se on haluttu tai jos sitä edellytetään jo olemassa olevassa tuomioistuimen määräyksessä. Vanhempien tulisi säilyttää kopiot tästä asiakirjasta itsellään, jotta he voivat viitata siihen riitatilanteissa, väärinkäsitysten sattuessa tai halutessaan laatia kirjallisen muutoksen sopimukseen.
Sovellettava laki
Lasten huoltajuus ja elatusapu ovat sekä osavaltion että liittovaltion lainsäädännön alaan kuuluvia asioita. Massachusettsia lukuun ottamatta kaikki muut osavaltiot ovat hyväksyneet lasten huoltajuutta koskevan yhtenäisen lain (Uniform Child Custody Jurisdiction and Enforcement Act, jäljempänä ’UCCJEA’). UCCJEA:n mukaan tiettyyn lapseen liittyvät huoltajuusoikeudenkäynnit käydään kyseisen lapsen kotiosavaltiossa, joka määritellään paikaksi, jossa lapsi on asunut kuusi peräkkäistä kuukautta ennen oikeudenkäyntiä. Jos lapsi ei ole asunut missään osavaltiossa kuuden peräkkäisen kuukauden ajan, hänen kotiosavaltionsa määritellään osavaltioksi, jossa on merkittäviä yhteyksiä lapseen ja ainakin toiseen vanhemmista sekä merkittävää näyttöä lapsen hoidosta. Kun osavaltio on ottanut asian käsiteltäväkseen, jota kutsutaan toimivallaksi, sillä on sen jälkeen määräysvalta asiassa, kunnes tuomioistuin päättää, ettei lapsella ole enää yhteyksiä kyseiseen osavaltioon.
Lapsia koskevien asioiden, kuten lapsen huoltajuuden, tapaamisten ja elatusavun, määrittelyssä tuomioistuimen on hyväksyttävä kaikki järjestelyt käyttäen ”lapsen etua” koskevaa standardia (best interests of the child). Yleensä, jos molemmat vanhemmat pääsevät sopimukseen näistä asioista, tuomioistuin on valmis sisällyttämään sopimuksen virallisiin oikeudellisiin asiakirjoihin. On kuitenkin mahdollista, että tuomioistuin vaatii sopimuksen mukauttamista, jos se katsoo, että järjestely ei ole asianomaisten lasten edun mukainen.
Mallia muutetaan
.