Liettua aloittaa itsenäisyyden ja demokratian
Liettuan itsenäisyyden tunnustivat nopeasti merkittävät eurooppalaiset ja muut kansakunnat, myös Yhdysvallat. Neuvostoliitto tunnusti lopulta Baltian maiden itsenäisyyden 6. syyskuuta 1991. YK:n hyväksyminen seurasi 17. syyskuuta 1991. Rakenteellisten ja lainsäädännöllisten uudistusten onnistunut toteuttaminen Liettuassa houkutteli enemmän suoria ulkomaisia investointeja 1990-luvun puoliväliin mennessä.
Vuoden 2002 lopulla Liettua hyväksyttiin EU:n ja Naton jäseneksi, ja se liittyi molempiin vuonna 2004. Tammikuussa 2003 Rolandas Paksas voitti presidentinvaaleissa virassa olleen Valdas Adamkusin. Vaalitulos oli yllättävä, sillä Adamkus oli edistänyt maansa liittymistä Natoon ja EU:hun. Huhtikuussa 2004 presidentti Paksas erotettiin virastaan sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu liiketoimista venäläisten mafiosojen kanssa. Se oli Liettuan pahin poliittinen kriisi sitten Neuvostoliitosta itsenäistymisen. Heinäkuussa 2004 Valdas Adamkus valittiin jälleen presidentiksi.
12. lokakuuta 2008 parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli 48,5. Kotiseutuliitto-Liettuan kristillisdemokraatit sai 19,7 % äänistä (18 paikkaa 70:stä). Kansallinen herätyspuolue tuli toiseksi 15,1 %:lla (13) äänistä, ja Järjestys ja oikeus oli kolmas 12,7 %:lla (11) äänistä.
Euroopan unionin budjettikomissaari Dalia Grybauskaite vannoi virkavalansa Liettuan ensimmäisenä naispuolisena valtionpäämiehenä heinäkuussa 2009. Grybauskaite voitti toukokuussa pidetyt presidentinvaalit 68 %:lla äänistä.
Lokakuussa 2012 Liettuan konservatiivinen Kotimaan unioni hävisi parlamenttivaalit sosiaalidemokraateille ja Algirdas Butkeviciukselle. Vasemmistopuolueet tulevat todennäköisesti jatkamaan Andrius Kubiliuksen menestyksekästä politiikkaa. Vaikka hänen määräämänsä tiukat säästötoimet ovat olleet kivuliaita, ne ovat tuottaneet tulosta: Liettuan talous on jälleen kasvussa; BKT:n kasvu oli 2,5 prosenttia vuonna 2012, ja vuonna 2013 sen odotetaan kasvavan 3 prosenttia.
Vuoden 2014 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella virassa oleva Dalia Grybauskaite (riippumaton) sai 46,6 prosenttia äänistä, Zigmantas Balcytis (sosiaalidemokraattinen puolue) 13 prosenttia.8 %, Arturas Paulauskas (Työväenpuolue) 12,2 %, Naglis Puteikis (riippumaton) 9,5 %, Valdemar Tomasevski (Liettuan puolalaisten vaalitoiminta) 8,4 %, Arturas Zuokas (Kotiseudun herätys ja tulevaisuus) 5,3 % ja Bronis Rope (Liettuan talonpoikien ja vihreiden liitto) 4,2 %; äänestysprosentti oli 52,1 %. Toukokuun 25. päivän vaalikierroksella Grybauskaite sai 59 % äänistä ja Balcytis 41 %; äänestysprosentti oli 47,3 %.
Katso myös Tietosanakirja:
U.S. State Dept. Country Notes: Liettua
Tilastot Liettua http://www.std.lt/web/main.php .
.