Tilaa päivitykset Tilaa päivitykset Borderline-persoonallisuushäiriötä sairastavilla on vaikeuksia säädellä tunneimpulsseja, ja heidän ihmissuhteensa ovat usein kivikkoisia. Uusi tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että monet miehet pitävät rajatilapersoonallisuushäiriöön liittyviä piirteitä viehättävinä fyysisesti viehättävissä naisissa. Tutkimus on julkaistu verkossa Personality and Individual Differences -lehdessä.
Tutkimuksen innoittajana toimi viral-parodiavideo, jossa mies antaa tieteelliseltä kuulostavia neuvoja naisen fyysisen ulkonäön, persoonallisuuden ja seurusteluviehättävyyden välisestä suhteesta.
”Olin törmännyt Hot Crazy Matrix (HCM) -YouTube-videoon (Hot Crazy Matrix, HCM, Kuuma Hullu Matriisi), ja olin hämmästynyt sen suosiosta ja medianäkyvyydestä, jota se oli saanut aikaan. Se sai minut miettimään, miksi se resonoi niin monien ihmisten kanssa”, selitti tutkimuksen tekijä Alyson Blanchard, vanhempi lehtori Bishop Grosseteste -yliopistossa.
”Olen evoluutiopsykologi, ja aiemmassa tutkimuksessani olin tutkinut psykopaattisten piirteiden sopeutumisominaisuuksia ja sitä, miten ne saattaisivat olla houkuttelevia romanttisessa kumppanissa. Eli tuttu käsitys siitä, että naiset tuntevat vetoa ’pahoihin poikiin’, vaikka on selvää, että poika on heille huono!”
”The Hot Crazy Matrix kysyy pohjimmiltaan, voisiko samaa sanoa siitä, että miehet tuntevat vetoa ’hulluihin naisiin’. Syy HCM:n suosioon on se, että olemme itse tai olemme tunteneet jonkun, joka on ollut myrskyisässä suhteessa jonkun emotionaalisesti epävakaan henkilön kanssa, ja meitä ovat varoittaneet heistä epätoivoiset ystävät ja perhe, jotka eivät voi ymmärtää, miksi kukaan pysyisi tällaisessa suhteessa”, Blanchard sanoo.
”Epävakauden kääntöpuolena on kuitenkin se, että tällaiset yksilöt saattavat olla jännittäviä seurustella sensaatioiden etsimisen ja impulssimaisuuden kannalta. Suhde on kuin vuoristorata, jossa huiput ovat hyvin korkealla ja alamäet hyvin matalalla – siksi ihmiset luultavasti pysyvät tämäntyyppisissä suhteissa, epävarmuuden ja draaman vuoksi. HCM tarjosi siis puitteet testata sitä, mitä evoluutiopsykologiasta jo tiedämme parisuhdemielipiteistä, mutta tällä kertaa miehen näkökulmasta.”
Kahdessa tutkimuksessa, joihin osallistui 525 englanninkielistä aikuista, osallistujia pyydettiin arvioimaan hypoteettisten henkilöiden seurusteluviehättävyyttä. Osallistujat katsoivat kunkin kohdehenkilön kasvokuvan sekä lyhyen elämäkerran. Profiilit vaihtelivat kasvojen viehättävyyden, psykopaattisten ja borderline-persoonallisuuspiirteiden sekä varallisuuden suhteen.
Hyvin psykopaattisia ja borderline-persoonallisuuspiirteitä sisältäviä henkilöitä kuvailtiin esimerkiksi henkilöiksi, jotka pitivät siitä, että he pitivät siitä, että he pitivät siitä, että he ”pilkkasivat sääntöjä”, ja että he olivat ”melko kiihkeitä” ja että he olivat ”hieman villejä – ajoivat kovaa ja käyttivät huumeita”. Heitä kuvailtiin myös ihmiseksi, jolla oli paljon ”parisuhdedraamoja” ja joka oli ”ahdistunut” ja ”itsekriittinen”.”
Yhtäpitäen aiempien tutkimusten kanssa Blanchard kollegoineen havaitsi, että persoonallisuuden piirteet ja varallisuusasema olivat tärkeimpiä tekijöitä, jotka ennustivat deittailun vetovoimaisuutta naispuolisten vastaajien keskuudessa. Tutkimukseen osallistuneilla naisilla oli taipumus suosia kumppaneita, joiden varallisuus oli korkea ja psykopaattiset piirteet matalat, vaikka heidät arvioitiin kasvojen vetovoimaisuudeltaan mataliksi.
”Naiset ovat vaativampia kumppania valitessaan, todennäköisesti siksi, että epäluotettavasta kumppanista koituisi haitallisia seurauksia hänelle ja hänen lapselleen. Aiemmat tutkimukset olivat olleet epäselviä sen suhteen, tuntevatko naiset vetoa pahoihin poikiin, ja tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että näin ei ole, ainakaan verrattuna miehiin, jotka ovat vähemmän arvostelukykyisiä. Evoluution näkökulmasta voisimme taas odottaa tätä, koska miehet eivät perinteisesti ole ensisijainen huoltaja, joten seuraukset ongelmallisten suhteiden muodostamisesta ovat lievemmät, Blanchard sanoi.
Miehillä vetovoima oli tärkein tekijä ennustettaessa deittiviehätystä. Miehet pitivät fyysisesti viehättäviä naisia, joilla oli paljon borderline-persoonallisuuspiirteitä, viehättävämpinä kuin fyysisesti vähemmän viehättäviä naisia, joilla oli vähän borderline-persoonallisuuspiirteitä.
”Evoluutiopsykologiassa on hienoa se, että se paljastaa persoonallisuuden piirteiden sopeutumiskykyisiä puolia, joihin yleensä suhtaudutaan kielteisesti. Tosiasia on, että tämäntyyppiset persoonallisuuspiirteet pysyvät edelleen populaatiossa, joten niiden täytyy olla jonkun mielestä viehättäviä, muuten nämä piirteet kuolisivat sukupuuttoon”, Blanchard kertoi PsyPostille.
”Saatat kysyä itseltäsi: ’Miksi olen tämän ihmisen kanssa, kun suhde on niin rasittava?’ No, joissakin yhteyksissä emotionaalisesti epävakaa, impulsiivinen ja intensiivinen saattaa toimia paremmin. Jos esimerkiksi asut vihamielisessä ympäristössä, intensiivisten suhteiden luominen voi olla eduksi, jos olet äiti (ensisijaisena huoltajana), joka haluaa varmistaa, että hänen kumppaninsa sitoutuu häneen ja hänen lapseensa.”
”Vaikka se saattaisi kestää vain lyhyellä aikavälillä, se voi myös riittää lapsenkasvatuksen alkuvaiheen ratkaisevaksi ajaksi. Kummassakin tapauksessa, olitpa sitten henkilö, joka tuntee vetoa emotionaalisesti epävakaaseen yksilöön, tai kenties samaistut kyseiseen yksilöön, viesti kotiinpäin on, että persoonallisuus ja käyttäytyminen ovat viime kädessä tarkoituksenmukaisia, ja niitä tulisi tarkastella tasavertaisina sen sijaan, että eri piirteille annetaan positiivisia tai negatiivisia arvoja”, Blanchard selitti.”
Jotkut väittäisivät myös, että sana ’hullu’ on leimaava kuvaamaan ihmistä. Kyse ei kuitenkaan ole patologisista diagnooseista, ja tavallinen ihminen ymmärtää sanan viittaavan henkilöön, joka on emotionaalisesti epävakaa. Joka tapauksessa HCM ansaitsee tutkimuksen, koska se on reaalimaailman ilmiö. Psykologisen tutkimuksen tulisi tavoittaa jokapäiväiset ihmiset tiedottamalla heille tutuista asioista.”
”Lisäksi tarjoamalla sille evoluutiopsykologisen selityksen voimme poistaa negatiiviset arviot emotionaalisesti epävakaista ihmisistä ymmärtäessämme, että heidän persoonallisuustyylinsä on yhtä hyvin soveltuva kuin mikä tahansa muukin. Joissakin tapauksissa heillä on jopa etulyöntiasema”, Blanchard lisäsi.
Tutkimuksen ”Borderline-persoonallisuuspiirteet viehättävillä naisilla ja varakkailla vähän viehättävillä miehillä ovat vastakkaisen sukupuolen suhteellisesti suosimia” kirjoittivat Alyson E. Blanchard, Thomas J. Dunn ja Alex Sumich.