Miksi Amerikassa on osavaltioita?
Voidaksemme vastata kysymykseen ”Miksi Amerikassa on osavaltioita?” meidän on ensin tiedettävä, mitä osavaltio tarkoittaa. Useimmat valtiot ovat yksi valtio, yksi kansakunta. Mutta tämä eroaa muutamista maista, kuten Amerikan yhdysvalloista. Yhdysvallat on yhden kansakunnan maa. Mutta siinä on 52 osavaltiota. Mitä tämä tarkoittaa?
Merriam-Websterin sanakirjassa on monia samanlaisia määritelmiä sanalle osavaltio. Luultavasti perustavin on, että osavaltio on poliittisesti järjestäytynyt ihmisjoukko, joka tavallisesti hallitsee tiettyä aluetta. Kun tämä asetetaan Yhdysvaltojen kontekstiin, yhteen osavaltioon, vaikkapa Kaliforniaan, voidaanko tätä määritelmää soveltaa siihen, että Kalifornia tunnetaan yhtenä Yhdysvaltojen osavaltioista?
Yksi mielenkiintoisimmista historian näkökohdista, joita käsitellään amerikkalaisen koulutusjärjestelmän luonnontieteiden ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmassa, on itse kansakunnan – Amerikan yhdysvaltojen – synty. Monet oppilaat saattavat ihmetellä, miksi kansakunta on rakentunut tällä tavoin, toisin kuin muut maailman valtiot.
Voidakseen arvostaa Amerikan yhdysvaltojen muodostumista sellaiseksi kuin se on nykyään, on ymmärrettävä kriittiset historialliset tapahtumat, jotka johtivat osavaltioiden muodostumiseen ja sen yhdistymiseen. On tärkeää aloittaa Amerikan historian siirtomaa-ajan, noin 1400-luvun, ymmärtämisestä. Tällöin eri Euroopan maat lähettivät valloituksia tai retkikuntia vieraille maille. Espanjalaiset, englantilaiset, hollantilaiset, ranskalaiset, ruotsalaiset ja portugalilaiset alkoivat saapua Amerikkaan.
Yksi varhaisimmista ja tunnetuimmista siirtomaavalloittajista olivat espanjalaiset, jotka tulivat Kristoffer Kolumbuksen johdolla. Kuitenkin 1600-luvulle tultaessa brittiläisestä kolonisaatiosta oli tullut laajempaa ja hallitsevampaa. (Brittiläisellä kolonisaatiolla tarkoitetaan myös englantilaista kolonisaatiota, joka tapahtui ennen Acts of Unionia, joka muutti Englannin kuningaskunnan ja Skotlannin kuningaskunnan Ison-Britannian kuningaskunnaksi.)
Jamestown oli ensimmäinen menestyksekäs brittiläinen siirtokunta, joka perustettiin Virginiassa vuonna 1607. Siihen perustettiin monia muitakin siirtokuntia, kuten Massachusetts; ja keskimmäiset siirtokunnat, jotka koostuivat nykyisin New Yorkiksi, New Jerseyksi, Delawareksi ja Pennsylvaniaksi kutsutuista alueista; sekä Pohjois- ja Etelä-Carolinasta. Nämä siirtokunnat muodostivat niin sanotut kolmetoista siirtokuntaa, jotka perustettiin vuoteen 1733 mennessä. Näille siirtokunnille oli mielenkiintoisesti ominaista moninaisuus esimerkiksi uskonnon suhteen, sillä ne perustivat erilaisia siirtokuntia, joilla oli erilainen uskontotausta. Kolmetoista siirtokuntaa pidetään keskeisinä toimijoina Amerikan yhdysvaltojen muodostumisessa nykyisin tunnetuksi kansakunnaksi.
Ranskan ja intiaanien sota eli Ison-Britannian ja Ranskan välinen sota Pohjois-Amerikassa 1800-luvun puolivälissä palveli brittiläisen siirtomaavaltaistumisen lujittamista tärkeimpien kilpakumppaneidensa hävittyä. Sitä kutsuttiin myös seitsenvuotiseksi sodaksi. Toisaalta se palveli myös kolmentoista siirtokunnan välisen siteen vahvistamista, mikä nopeutti niiden poliittista järjestäytymistä ja yhdentymistä. Yksi siirtolaisten suurimmista epäkohdista Britanniaa kohtaan oli verojen määrääminen, joka alkoi erityisesti vuoden 1765 leimaverolaista (Stamp Act), jonka tarkoituksena oli kattaa Britannian seitsemänvuotisessa sodassa saavuttaman voiton aiheuttamat kustannukset.
Kaikki nämä tekijät johtivat erääseen Amerikan historian tärkeimpään ja käänteentekevimpään tapahtumaan, joka tunnetaan nimellä Bostonin teekutsut. Tämä on toinen tärkeä tieto Amerikan historiasta, jota korostetaan Yhdysvaltain koulutusjärjestelmän luonnontieteiden ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmassa. Bostonin teekutsut vuonna 1773 olivat siirtolaisten uhmakkaita tekoja sitä vastaan, että Britannian parlamentti oli heidän mielestään määrännyt liikaa veroja. Vaikka muut siirtomaat palauttivat verotettua teetä Britanniaan, Bostonissa, Massachusettsissa, laivalastillinen verotettua teetä ei tullut maihin, vaan kuninkaallinen kuvernööri kieltäytyi palauttamasta myös tätä lähetystä. Mielenosoittajat vastasivat kaatamalla teetä satamaan ja tuhoamalla ne.
Tämä keskeinen tapahtuma Yhdysvaltain historiassa on se, mikä vahvisti kolmentoista siirtokunnan voimaa vastustaa Britannian hallintoa ja virallistaa epäkohtansa kutsumalla koolle ensimmäisen Manner-Euroopan kongressin. Koska heidän epäkohtiensa käsittelyssä ei juurikaan edistytty, siirtolaiset jatkoivat toisen mannermaakongressin koolle kutsumista ja taistelivat brittejä vastaan vuonna 1775 alkaneessa Amerikan vallankumoussodassa, jossa he julistivat itsenäisyytensä Amerikan yhdysvalloiksi 4. heinäkuuta 1776.
Välivaltioita on neljä: pysyvä väestö, rajattu alue, hallitus tai poliittinen auktoriteetti ja kyky solmia suhteita muiden valtioiden kanssa. Kun tämä suhteutetaan Kaliforniaan, tällä osavaltiolla on pysyvä väestö. Kaliforniassa on ihmisiä, jotka ovat asettuneet sinne pysyvästi asumaan. Ensimmäinen elementti on siis olemassa.
Valtion toinen elementti on määritelty alue. Mitä laki tarkoittaa, kun se sanoo, että määritelty alue on maapallon pinnalla sijaitseva maanosa, joka voidaan erottaa muista osista mittojen ja rajojen avulla tai viittaamalla johonkin muuhun. Tämä on ehdottomasti olemassa Kaliforniassa. Jopa kun katsoo Yhdysvaltojen karttaa, siellä on viiva, joka määrittelee, mistä Kalifornian alue alkaa ja mihin se päättyy.
Kolmas elementti on hallitus tai poliittinen viranomainen. Yhdysvallat on liittovaltiohallitus, jossa vaikka keskushallituksella on suurin valta, se on pätevästi siirtänyt suurimman osan tästä vallasta paikallisille alueille. Siten Kalifornialla on oma hallituksensa ja oma toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovaltansa.
Neljäs elementti, kyky solmia suhteita muiden osavaltioiden kanssa, kyllä, Kalifornialla on tämä kyky.
Kun tiedämme osavaltion elementit, vastaus kysymykseen ”Miksi Amerikassa on osavaltioita?” on lähempänä. Yhdysvallat on valtava maa, siis pinta-alaltaan ja väkiluvultaan. Kun se valitsi liittovaltiomuotoisen hallintomuodon omaksumisen, se teki vallan hajauttamisen keskushallinnolta paikallishallinnolle. Tämä on tarpeellinen siirto. Yksi keskushallinto, jolla on yksi oikeuslaitos, lainsäädäntöelin ja toimeenpaneva elin, ei pysty hoitamaan Yhdysvaltojen kaltaista suurta maata. Se on yksinkertaisesti mahdotonta ilman sisällissodan ja anarkian vaaraa.
Ollessaan liittovaltiohallitus se siirsi keskushallinnolle suotua hallintoa paikallishallinnolle. Kuten edellä todettiin, hallinto on yksi valtion olemisen elementeistä. Näin ollen jokaisella näistä 52:sta Yhdysvaltain paikasta, joilla on pysyvä väestö, alue, hallitus ja muuten suhde toisiinsa, jokaisella näistä 52:sta on perusedellytykset tulla osavaltioksi. Mitä tulee siihen, miksi jokaisesta osavaltiosta voi tulla osavaltio sen jälkeen, kun se on saanut nämä neljä osatekijää, se antaa sille itsemääräämisoikeuden ja suuremman yhteenkuuluvuuden tunteen ja syvemmän tunteen siitä, että se on osa yhteiskuntaa. Tämä on loogisempi tie.
Miksi Amerikassa on osavaltioita? Tähän on jo vastattu. Ja kun on näitä osavaltioita, näkee, että jokainen osavaltio on saavuttanut ja menestynyt. Jokainen osavaltio on voinut keskittyä kehittämään itseään, ansaitsemaan omat tulonsa ja päättämään, miten se käyttää nämä tulot osavaltion parantamiseen ja tekemään paremman elämän asukkailleen.
Websivustot, joilla voi oppia kaiken Yhdysvalloista
- Amerikan tarina
- Amerikan elämäkerta
- Suuria amerikkalaisia puheita
- Amerikan historia: 1780
- Tänään historiassa
- Yhdysvallat kronologiassa
- USA:n ensyklopedia: 1840-1960