- Jaa
- Twiittaa
- Pin
- Sähköposti
Johannes Kastaja oli papin poika, kohen.
Hänen isänsä oli Sakarias, joten hänen oikea nimensä ei ollut ”Johannes Kastaja”, vaan Johanan Bar Sakarias Cohen.
Markuksen evankeliumissa 6:17-28 kerrotaan näin:
”Sillä Herodes itse oli lähettänyt ja ottanut kiinni Johanneksen ja sitonut hänet vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon Herodiaan tähden, sillä hän oli mennyt hänen kanssaan naimisiin. Sillä Johannes oli sanonut Herodekselle: ”Sinulle ei ole luvallista ottaa veljesi vaimoa.” Sen tähden Herodias piti sitä häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet, mutta ei voinut; sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska hän tiesi, että tämä oli vanhurskas ja pyhä mies, ja suojeli häntä. Ja kun hän kuuli hänet, hän teki paljon ja kuunteli häntä mielellään. Sitten tuli sopiva päivä, jolloin Herodes piti syntymäpäivänään juhlat aatelisilleen, korkeille virkamiehilleen ja Galilean päämiehille. Ja kun Herodiaan tytär itse tuli paikalle ja tanssi ja ilahdutti Herodesta ja niitä, jotka istuivat hänen kanssaan, kuningas sanoi tytölle: ”Pyydä minulta, mitä ikinä tahdot, niin minä annan sen sinulle”.” Hän myös vannoi tytölle: ”Mitä ikinä pyydätkin minulta, minä annan sinulle, jopa puolet valtakunnastani.” Niin tyttö meni ulos ja kysyi äidiltään: ”Mitä minä pyydän?” Ja hän sanoi: ”Johannes Kastajan pään!” Hän vastasi: ”Johannes Kastajan pään!” Sittemmin hän tuli kiireesti kuninkaan luo ja pyysi sanoen: ”Haluan, että annat minulle heti Johannes Kastajan pään tarjottimella”. Kuningas oli erittäin pahoillaan, mutta valan ja hänen seurassaan istuvien vuoksi hän ei kuitenkaan halunnut kieltää häntä. Välittömästi kuningas lähetti pyövelin ja käski tuoda hänen päänsä. Ja hän meni ja mestautti hänet vankilassa, toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidilleen.” – NKJV.
Herodes Antipas II (tunnetaan myös nimellä Herodes Tetrarkka) oli Herodes Suuren poika samarialaisen Malthaken kanssa.
Herodes meni ensin naimisiin Aretaksen, ”Arabia Petraean kuninkaan”, tyttären kanssa, mutta lähetti tytön sittemmin takaisin isänsä luokse ja otti puolisokseen Herodiaan, joka oli hänen velipuolensa Herodes Filippuksen vaimo. Damaskoksen kaupungin/valtion kuningas Aretas, joka oli Johannes Kastajan kuoleman aikaan, eli vielä Paavalin kääntymyksen aikaan.
”Damaskoksessa kuningas Aretaksen alainen maaherra vartioi Damaskoksen kaupunkia varuskunnalla, joka halusi pidättää minut.” 2. Kor. 11:32
”Damaskoksessa on yli 200 moskeijaa, joista 70 on vieläkin käytössä.
”Damaskoksessa on yli 200 moskeijaa, joista 70 on yhä käytössä. Näistä Umayyadien moskeija eli Suuri moskeija on tärkein. Sen sanotaan olleen pakanatemppeli, mutta se muutettiin kristilliseksi kirkoksi 4. vuosisadan lopulla. Silloin se sisälsi sen, minkä uskottiin olevan Pyhä Johannes Kastajan pää, ja se nimettiin Pyhän Johanneksen katedraaliksi.”
”Vuonna 635 muslimit valtasivat sen, ja jonkin aikaa ennen Bagdadin perustamista vuonna 762 kaupunki oli kalifien asuinpaikka ja se oli suuresti koristeltu ja linnoitettu.”
Herodes Antipas II, joka oli mestauttanut Johannes Kastajan, koska hän oli arvostellut suhdettaan Herodiaan, veljensä Filippuksen vaimoon, uhkasi seuraavaksi sotaa kuningas Aretas, joka oli närkästynyt tyttärelleen tarjotusta loukkauksesta.
Traditionaaliset kertomukset kertovat, että tässä yhteydessä Herodes Antipas II lähetti Johannes Kastajan pään kuningas Aretakselle varoitukseksi siitä, mitä niille voi tapahtua, jotka asettuvat hänen kanssaan ristiin.
Kuningas Aretas lähetti sitten armeijansa taistelemaan Antipaan armeijaa vastaan, ja se kukisti tämän suurilla tappioilla (Josefuksen kirja 18:5. luku).
Smiths Bible Dictionary raportoi: ”Tämän tappion, Josefuksen kuuluisan kohdan mukaan, monet yhdistivät Johannes Kastajan murhaan, jonka Antipas oli tehnyt vähän aikaisemmin Herodiaan vaikutuksen alaisena” (Matt. 14:4 ff; Mar. 6:17 ff; Luuk. 3:19″). Johannes Kastajan pää tuotiin siis Damaskokseen, jossa oli kukoistava kristillinen kirkko, ja kaikki ihmiset kunnioittivat Johannes Kastajaa profeettana.
Johanneksen pää sijoitettiin koristeelliseen kullattuun hautakammioon kirkkoon, joka tuli tunnetuksi nimellä ”Pyhän Johannes Kastajan katedraali”.”
Tämä rakennus vaihtoi omistajaa useita kertoja vuosisatojen aikana; vuonna 1966 ”Umayyad” oli muslimimoskeija, ja siinä oli edelleen pyhäkkö; väitetysti Johanneksen pään kanssa; kun tämä kirjoittaja vieraili henkilökohtaisesti moskeijassa. Toki muslimioppaani väitti, että se oli siellä; mutta kukaan ei kyseenalaistanut sitä tosiasiaa, että tämä oli todellakin Johannes Kastajan pään pyhäkkö.
Vuonna 37 jKr. Herodes Antipas II meni vaimonsa Herodiaan yllyttämänä Roomaan anomaan tasavertaista kuninkuutta veljensä Herodes Agrippan kanssa. Agrippa päihitti hänet Rooman hovissa; ja syytti häntä maanpetoksesta. Juttu venyi kaksi vuotta, kunnes vuonna 39 jKr. Antipas karkotettiin Lyoniin Galliaan (Ranskaan), jossa hän eli ja kuoli suuressa köyhyydessä ja kurjuudessa.
Kun hänelle langetettiin tuomio, Herodias vastusti ponnekkaasti vihaista keisaria, ja sen seurauksena häneltäkin riistettiin kaikki hänen henkilökohtainen omaisuutensa ja kartanonsa ja hänet lähetettiin hänen kanssaan samaan karkotukseen.
Juutalainen historiankirjoittaja Joosef näkee tämän Jumalan tuomioksi hänelle.