Vuonna 1900 hyväksytty laki Havaijin alueen hallituksen perustamisesta. Laki tarjosi myös oikeudelliset perusteet sotatilalain julistamiselle Havaijilla ja habeas corpus -oikeuden keskeyttämiselle välittömästi Japanin hyökättyä Pearl Harboriin 7. joulukuuta 1941 .
Havaiji siirtyi Yhdysvaltojen haltuun kongressin säädöksellä 7. heinäkuuta 1898. Vuonna 1900 hyväksytyssä orgaanisessa laissa säädettiin saarten hallintovallasta, joka oli linjassa Yhdysvaltojen lakien kanssa, siinä ulotettiin Yhdysvaltojen perustuslaki koskemaan saaria ja myönnettiin Havaijin aluekansalaisuus kaikille Yhdysvaltojen kansalaisille, jotka asuivat alueella yli vuoden ajan, ja Yhdysvaltojen kansalaisuus kaikille Havaijin tasavallan kansalaisille, jotka asuivat alueella lakia annettaessa. Lailla ulotettiin myös kiinalaisten poissulkemista koskeva laki koskemaan aluetta. Siinä edellytettiin, että kaikki kiinalaiset maahanmuuttajat hankkivat oleskeluluvan vuoden kuluessa, ja kiellettiin kiinalaisten maahanmuuttajien muutto mihin tahansa muuhun Yhdysvaltojen osavaltioon, territorioon tai piirikuntaan riippumatta siitä, saivatko he oleskeluluvan vai eivät. Laki on nykyään kokonaisuudessaan julkaistu monilla verkkosivustoilla, joilla puolustetaan Havaijin itsenäisyyttä ja osoitetaan, että saarten haltuunotto Yhdysvaltoihin oli laitonta.
Kun Japani pommitti Pearl Harboria 7. joulukuuta 1941, Havaijin alueen kuvernööri J.B. Poindexter julisti sotatilan ja keskeytti habeas corpus -oikeuden . Joidenkin vastustuksesta huolimatta sotatila pysyi voimassa Havaijilla lokakuuhun 1944 asti. Korkeimman oikeuden tapauksessa Duncan v. Kahanamoku todettiin, että orgaanisessa laissa ei säädetty sotatuomioistuimista sotatilalain aikana. Sekä tuomari Hugo Blackin kirjoittamassa enemmistöpäätöksessä että tuomari Frank Murphyn samansuuntaisessa lausunnossa tuomittiin sotilashallinto Havaijilla valitettavaksi ja vapautta loukkaavaksi.
For More Information
Anthony, J. Garner . Hawaii Under Army Rule . Honolulu : University of Hawaii Press, 1955.
—. ”Sotatilalaki Havaijilla”. California Law Review 30.4 (toukokuu 1942): 371-396.
—. ”Martial Law, Military Government, and the Writ of Habeas Corpus in Hawaii”. California Law Review 31.5 (joulukuu 1943): 477-514.
Burton, Jeffrey F. ja Mary M. Farrell. ”Jigoku-Dani: An Archaeological Reconnaissance of the Honouliuli Internment Camp, O’ahu, Hawai’i”. Tucson: Trans-Sierran Archaeological Research, 2008.
Kauanui, J. Kēhaulani. Havaijilainen veri: Colonialism and the Politics of Sovereignty and Indigeneity . Durham: Duke University Press, 2008.
Okihiro, Gary. Cane Fires: The Anti-Japanese Movement in Hawaii, 1865-1945 . Philadelphia: Temple University Press, 1992.
Robinson, Greg. ’ Demokratian tragedia: Japanese Confinement in North America New York: Columbia University Press, 2009.
Tamura, Eileen H. Americanization, Acculturation, and Ethnic Identity: The Nisei Generation in Hawaii . Urbana: University of Illinois Press, 1994.
Alaviitteet
- Ks. esim: Organic Act, http://www.hawaiiankingdom.org/us-organic-act-1900.shtml , viitattu 23. heinäkuuta 2015.