Puraisu psykologiaa
Ei – he kaikki eivät ole sarjamurhaajia niin kuin elokuvissa kuvataan.
Kun ihmiset ovat ”vaikeita”, on helppo heittää päälleen leimoja kuten psykopaatti tai narsisti – monet ihmiset käyttävät näitä termejä vaihdellen, mutta kumpikin on erillinen psykologinen häiriö.
Tässä on tärkeä ero, joka kannattaa muistaa heti alkuun:
Jokainen psykopaatti on narsistinen, mutta jokainen narsisti ei ole psykopaatti.
Narsismia esiintyy jatkumolla, mutta NPD:tä sairastava henkilö on mahtipontinen, häneltä puuttuu empatia ja hän kaipaa muilta ihailua.
Narsismi on itsetunnon häiriö. He ovat syvästi epävarmoja, joten he haluavat kaikkien ympärillään olevien tuntevan itsensä epävarmoiksi. Heidän puolustautumisensa on vetää kaikki alaspäin, jotta he voivat tuntea itsensä ylemmiksi.
Kun narsistit tekevät jotain pahaa, he tuntevat jonkinasteista häpeää ja syyllisyyttä.
Heidän häpeänsä on enemmänkin julkinen tunne, joka keskittyy toisten tuomitsemiseen, eikä niinkään siihen, että he katuisivat vääryyksiään.
Psykopaatti taas ei tunne katumusta tehdessään jotakin pahaa, vaan hän ei yksinkertaisesti välitä siitä, ketä loukkaantuu.
Psykopaatti on henkilö, jolla on taipumus olla laskelmoiva, ovela, manipuloiva, hyväksikäyttävä, häneltä puuttuu empatia, eikä hän ajattele tai välitä tekojensa seurauksista.
Psykopaateilla on erittäin viehättävä julkisivu, jota he käyttävät manipuloidakseen niitä, joiden kanssa he ovat tekemisissä.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että lipevä pinnallinen charmi on hyvä punainen lippu, jota kannattaa varoa.
Prinssin hurmaavuus on todennäköisesti prinssin psykopatiaa!
Psykopaatti vs. sosiopaatti
Psykopaatin ja sosiopaatin välillä on paljon päällekkäisyyksiä, ja molemmat kuuluvat antisosiaalisen persoonallisuushäiriön diagnoosiin.
Keskeinen ero on kuitenkin se, että psykopaatit syntyvät ja sosiopaatit luodaan.
Sosiopaatti voi olla lapsi, joka kasvaa huonossa naapurustossa ja oppii rikollisuuden keinoksi selvitä. Hän ei välttämättä viihdy siinä – kuten psykopaatti ei välttämättä viihdy – mutta jos elää tarpeeksi kauan laittomuuden oloissa, alkaa sopeutua tuohon uuteen maailmanjärjestykseen.
Psykopaatilla on ehdoton empatian puute. Kaikenlaiset suhteet, joita heillä on, ovat puhtaasti hyväksikäyttötarkoituksessa; Oli se sitten taloudellista tai seksuaalista tai muita tavoitteita silmällä pitäen. Sosiopaatti taas saattaa muodostaa joitakin läheisiä suhteita, mutta on silti hyvin kylmä ja etäinen.
Sosiopaatit ovat reaktiivisempia ja impulsiivisempia.
Psykopaatit ovat laskelmoivampia ja hienostuneempia.
Sosiaalisen persoonallisuushäiriön tutkimus osoittaa, että psykopaateilla on itse asiassa erilainen autonominen hermosto.
Kun me pelkäämme, sydämemme alkaa sykkiä, hikoilemme, silmämme laajenevat; Saamme taistele tai pakene -reaktiot.
Psykopaatilla ei ole samanlaista kiihottumista.
Heillä on yksinkertaisesti erilainen aivotoiminta. Emme tarkalleen tiedä, kuinka paljon siitä on geneettistä ja kuinka paljon ympäristö tai kasvatus vaikuttaa, mutta geneettinen komponentti törmää laiminlyötyyn tai pahoinpideltyyn lapsuuteen voi johtaa siihen, että henkilölle kehittyy antisosiaalinen persoonallisuushäiriö (ASPD).
Ihmisinä meillä on taipumus vältellä asioita, jotka saavat meidät ahdistumaan; Psykopaatit eivät ahdistu, joten he yksinkertaisesti jatkavat tekemistä ja tekevät mitä tahansa haluavat.
Itse asiassa he luultavasti pyrkivät tuntemaan sitä kiihotusta, jota me muut tunnemme, joten heillä on taipumus suuntautua vaarallisiin urheilulajeihin tai aktiviteetteihin saadakseen tuon jännityksen tunteen.
Jotkin tutkimukset viittaavat myös siihen, että sosiopaateilla ja psykopaateilla on jonkinasteista empatiaa, mutta heillä on synnynnäinen kyky kytkeä se pois päältä halutessaan.
Johtopäätöksenä –
Ymmärtää näiden häiriöiden välisiä eroja voi auttaa erottamaan ne toisistaan silloin, kun kohtaamme niitä, mutta viime kädessä kuvio on paljon arvokkaampi kuin leima.
Psykologisen luonteensa vuoksi on epätodennäköistä, että henkilö, jolla on diagnosoitu narsistinen persoonallisuushäiriö tai epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, ajattelisi tarvitsevansa tai koskaan hakevansa apua.
Jos epäilet olevasi tekemisissäsi jonkun kanssa, jolla saattaa olla jompikumpi häiriö, hakeudu ehdottomasti terapiaan ja pidä huolta omista eduistasi.