Ipecacia käytettiin yskänlääkeseoksissa yskänlääkkeenä tai yskänlääkkeenä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun asti. Ipecacista ja oopiumista valmistettiin esimerkiksi Doverin jauhetta, jota käytettiin siirappina.
Vuonna 1965 FDA hyväksyi enintään yhden unssin ipecac-siirapin myynnin ilman reseptiä. Hyväksymisen aikaan AAP, AAPCC, AMA ja FDA:n lääketieteellinen neuvoa-antava lautakunta suosittelivat sen käyttöä menetelmänä oksennuksen aikaansaamiseksi ”nopeaan ensiapukäyttöön kotona lääkärin valvonnassa”, käytettäväksi tapaturmaisissa myrkytystapauksissa.
Amerikkalaisen lastenlääketieteen akatemian (American Academy of Pediatrics) nykyiset ohjeet neuvovat kuitenkin jyrkästi luopumaan tästä, ja ne suosittelevatkin hävittämään kaiken kotona esiintyvän ipecac-siirapin. Monet toksikologiset yhdistykset ovat myös julkaisseet kannanottoja, joissa suositellaan, että sitä ei käytettäisi ensisijaisena hoitona useimpien nieltyjen myrkkyjen hoidossa, koska ei ole näyttöä siitä, että ipecac-siirappi todella auttaisi parantamaan myrkytystapausten lopputulosta. Lisäksi ipecacin tahaton yliannostus voi olla seurauksena, kun sitä annetaan kotona. Kun myrkytystapauksia käsiteltiin sairaalassa, erotusdiagnoosin tekeminen vaikeutui, kun ipecac-siirappia oli annettu, koska se voi lisätä oireita.
HRSA:n rahoittaman tieteellisen paneelin vuonna 2005 laatimassa katsauksessa päädyttiin siihen, että pelkkä oksentaminen ei poista luotettavasti myrkkyjä vatsasta. Tutkimuksessa ehdotettiin, että ipecac-siirapin käyttöaiheet olivat harvinaisia, ja potilaita olisi hoidettava tehokkaammilla ja turvallisemmilla keinoilla. Lisäksi sen mahdolliset sivuvaikutukset, kuten letargia, voidaan sekoittaa myrkyn vaikutuksiin, mikä vaikeuttaa diagnoosia. Ipecacin käyttö voi myös viivästyttää muiden hoitomuotojen (esim. aktiivihiili, kokosuolihuuhtelu tai suun kautta otettavat vastalääkkeet) käyttöä tai tehdä niistä vähemmän tehokkaita.
VäärinkäyttöEdit
Bulimia nervosaa sairastavat henkilöt ovat käyttäneet ipecacia keinona, jolla saavutetaan laihtuminen oksentelun aikaansaamisen avulla. Toistuvan käytön tällä tavoin uskotaan aiheuttavan vaurioita sydämeen ja lihaksiin, mikä voi lopulta johtaa käyttäjän kuolemaan. Ipecacin väärinkäyttöä on syytetty laulaja Karen Carpenterin kuolemasta vuonna 1983. Sitä on käytetty myös Münchausenin oireyhtymän välittäjänä.