Sir William Blackstone (1723-1780), suuri englantilainen juristi, oli Commentaries of the Laws of England -teoksessaan (1753) sitä mieltä, että orjuus oli ”vastoin järkeä ja luonnonoikeuden periaatteita” eikä sillä näin ollen ollut sijaa Englannin laissa
Olen aiemmin todennut, että puhdasta ja varsinaista orjuutta ei Englannissa ole, ei voi olla olemassa: Siis sellaista, jossa isännälle annetaan ehdoton ja rajoittamaton valta orjan elämään ja omaisuuteen. Ja todellakin on järjen ja luonnonlain periaatteiden vastaista, että tällainen tila vallitsisi missä tahansa. Justinianuksen mainitsemat orjuuden oikeuden kolme alkuperää ovat kaikki rakennettu väärälle perustalle … Näihin periaatteisiin nojautuen Englannin laki inhoaa orjuutta eikä kestä sen olemassaoloa tässä valtiossa, joten kun sitä yritettiin ottaa käyttöön lailla 1 Edw. VI. c. 3, jossa määrättiin, että kaikki joutilaat kulkurit olisi asetettava orjiksi ja ruokittava leivällä ja vedellä tai pienellä juomalla ja lihasta kieltäytymällä, että heidän kaulansa, käsivartensa tai jalkojensa ympärillä olisi oltava rautarengas ja että heidät olisi pakotettava hakkaamalla, kahlitsemalla tai muulla tavoin suorittamaan heille määrättyjä töitä, vaikka ne eivät olisi koskaan olleetkaan niin halpamaisia, kansakunnan henki ei voinut sietää tällaista tilaa edes kaikkein hylätyimmissä roistoissa, ja sen vuoksi laki kumottiin kahdessa vuodessa sen jälkeen. Ja nyt on säädetty, että orjasta tai neekeristä tulee Englannissa heti, kun hän laskeutuu maahan, vapaa mies; toisin sanoen laki suojelee häntä hänen henkilöllisyytensä ja omaisuutensa nauttimisessa.”
Historioitsijat keskustelevat jonkin verran siitä, vesittikö Blackstone orjuuden tuomitsemista kommentaariensa myöhemmissä painoksissa, kun mielipiteet polarisoituivat Englannissa Somersetin tapauksen (1772) aikoihin. Verkossa olevassa painoksessa Blackstonella on kuitenkin kaksitahoiset perustelut orjuutta vastaan: ensinnäkin, että perinteiset perustelut orjuuden puolesta ovat vääriä (oikeus vangitsemiseen sodassa, itsensä myyminen orjaksi), ja toiseksi, että orjuudella ei historiallisesti ole ollut sijaa Englannin laissa ja että itse asiassa ”Englannin laki toimii yleisten ja laaja-alaisten periaatteiden mukaisesti: se antaa vapauden, oikein ymmärrettynä eli suojan, juutalaiselle, turkkilaiselle tai pakanalle sekä niille, jotka tunnustavat Kristuksen oikeaa uskontoa”. Väitteen loppu.