Ihminen on sosiaalinen eläin. Ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa jokapäiväisessä elämässään, ja yhteiskunnan eri ihmisten elämä kietoutuu tavalla tai toisella toisiinsa. Yhteiskunnassa jokainen meistä on yhteydessä toisiinsa suhteiden kautta, joko henkilökohtaisten tai julkisten. Sosiologian oppiaine tutkii ihmisten keskinäisiä suhteita yhteiskunnassa. Määriteltyjä asemia, joita kullakin ihmisellä on yhteiskunnassa, kutsutaan ”asemaksi”. Kunkin henkilön asema voi olla suhteellinen muiden asemaan nähden. Henkilön asema voi olla kahdentyyppinen, joko oletettu (henkilölle synnynnäisesti annettu) tai saavutettu (ponnisteluilla ansaittu). Jokaisella tietyssä sosiaalisessa asemassa olevalla henkilöllä odotetaan olevan tiettyjä velvollisuuksia yhteiskunnassa. Näitä tietyn yhteiskunnallisen aseman omaaviin henkilöihin kohdistuvia käyttäytymiseen, velvollisuuksiin ja oikeuksiin liittyviä odotuksia kutsutaan ”sosiaalisiksi rooleiksi”. Tässä artikkelissa pyritään kuvaamaan lyhyesti sosiaaliset roolit, luettelemaan erityyppiset sosiaaliset roolit ja mainitsemaan esimerkkejä.
Sosiaaliset roolit sisältävät määritellyn joukon toimia, jotka on osoitettu jokaiselle yksilölle yhteiskunnassa. Sosiaalisten roolien käsitteessä maailma kuvitellaan näyttämöksi ja erilaisia sosiaalisia rooleja omaksuvat yksilöt ajatellaan näyttelijöiksi. Rooliteoria, joka perustuu havaintoon siitä, että ihmiset käyttäytyvät ennakoitavalla tavalla, esittää ajatuksen, että ihmisen toiminta on pois määritellyistä kategorioista. Sen mukaan henkilön käyttäytyminen on kontekstisidonnaista ja perustuu esimerkiksi sosiaaliseen asemaan. Esimerkiksi sähköasentajan, lääkärin, psykologin, äidin ja isoisän sosiaaliset roolit poikkeavat toisistaan. Kun olet saavuttanut lääkärin aseman, sinulta odotetaan sosiaalisia rooleja, kuten kykyä hoitaa sairauksia, tietämystä, kykyä määrätä tarvittavia lääkkeitä ja niin edelleen. Odotetaan, että samanlaisen sosiaalisen aseman hankkineet erilaiset yksilöt käyttäytyvät yhdenmukaisesti.
Kuuluisan sosiologin Bruce Biddlen mukaan sosiaalisten roolien teorian viisi päämallia ovat:
- Funktionaalinen rooliteoria – tarkastelee sosiaalisia rooleja jaettujen sosiaalisten normien merkityksellä.
- Symbolisen vuorovaikutuksen rooliteoria – keskittyy käyttäytymisvastausten yksilöllisen tulkinnan vaikutukseen sosiaalisiin rooleihin.
- Rakenteellinen rooliteoria – käyttää matemaattisia malleja tutkiessaan koko yhteiskunnan vaikutusta rooleihin
- Organisatorinen rooliteoria – tarkastelee roolien kehittymistä organisaatioissa
- Kognitiivinen rooliteoria – tutkii odotusten ja käyttäytymisen välistä suhdetta
Sosiologian eri sosiaalisten roolien kategorioita ovat:
- Kulttuuriset roolit – Kulttuuri on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä ominaisuuksista. Ihmiset ovat usein tekemisissä kulttuurin eri puolien kanssa. Kulttuurin piiriin kuuluvan henkilön on täytettävä häneen kohdistuvat odotukset. Esimerkiksi papin on täytettävä velvollisuuksia, kuten suoritettava riittejä ja seremonioita.
- Sosiaalinen eriytyminen – Tällä tarkoitetaan sosiaalisten roolien muuttumista ammatin ja suhteiden myötä. Eri ammatteja harjoittavilla henkilöillä, kuten opettajilla, sairaanhoitajilla ja putkimiehillä, on erilaiset roolit täytettävänään.
- Tilannekohtaiset roolit – Ihmiset omaksuvat erilaisia rooleja tilanteen mukaan. Joskus henkilö osoittautuu onnettomuuden uhriksi tai silminnäkijäksi ennalta arvaamattomien tilanteiden vuoksi.
- Biososiologiset roolit – Ympäristössä elävillä ihmisillä on moninaisia velvollisuuksia luonnon ja sen jäsenten suojelemiseksi ja säilyttämiseksi.
- Sukupuoliroolit – Meidän odotetaan näyttelevän rooleja sukupuolen mukaan, johon kuulumme, kuten isän, äidin, naisen ym. rooleja.
Yhteiskunnallisiin rooleihin liittyviä käsitteitä on erilaisia. Katsotaanpa yksityiskohtaisesti joitakin niistä:
- Rooliristiriita: Rooliristiriidalla tarkoitetaan tilannetta, joka syntyy, kun henkilön odotetaan toimivan ristiriitaisissa rooleissa jokapäiväisessä elämässä. Ristiriidat voivat johtua joko ristiriitaisista intresseistä tai siitä, että on olemassa erilaisia normeja siitä, mitkä ovat tietyn roolin velvollisuudet. Rooliristiriitoja esiintyy sekä henkilökohtaisessa että työelämässä. Esimerkki rooliristiriidasta on tilanne, joka syntyy, kun työssäkäyvän äidin ei katsota sopivan ”hyvän vaimon” rooliin.
- Role Distancing: Roolista etääntymisellä tarkoitetaan käytäntöä, jossa etäännytään jostakin roolista. Esimerkiksi näyttelijä voi joutua hyvin usein toteuttamaan roolin etäännyttämisen käsitettä ammatillisen ja henkilökohtaisen näkökulman välillä.
- Roolista poistuminen: Prosessi, jossa jostakin roolista luovutaan uuden roolin luomiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita yksilön muuttuminen vanhemmaksi.
- Rooliodotus: Tällä tarkoitetaan joukkoa toimia, joita odotetaan tiettyä roolia esittävältä henkilöltä. Esimerkiksi jokaisella ammatilla on tietty joukko rooleja, joita heiltä odotetaan.
- Roolien suorittaminen: Roolisuorituskyky on termi, joka viittaa henkilön suoritustasoon suhteessa siihen rooliin, joka hänelle on annettu.
- Roolien vaihtaminen: Sillä tarkoitetaan sitä, että ihmiset vaihtavat roolejaan keskenään. Esimerkiksi psykologi voi ajoittain hakea apua läheiseltä ystävältä tai sukulaiselta.
- Roolien erottelu: Viittaa roolikumppaneiden erottamiseen toisistaan. Esimerkkejä: Tuomioistuimen tuomari ei osallistuisi tapaukseen, johon hänellä on henkilökohtaisia yhteyksiä.
- Role set: Tarkoittaa kumulatiivista roolijoukkoa, joka yksilöllä on eri rooleista, joita hänellä on.
- Roolikanta: Tällä tarkoitetaan stressiä, jota henkilö kokee täyttääkseen johonkin rooliin liittyvät odotukset ja velvoitteet. Esimerkkinä voidaan mainita, kun henkilö työskentelee kannettavan tietokoneen parissa, mutta haluaa samaan aikaan valmistaa ruokaa lapsilleen.
- Roolien ottaminen: Teko, jossa omaksutaan toisen henkilön rooli, jotta voidaan ymmärtää asioita hänen näkökulmastaan. Esimerkki on, kun asianajaja yrittää ajatella syytetyn näkökulmasta tutkiessaan tapausta.