Johns Hopkinsin tartuntatautiasiantuntija kehottaa kaikkia 40-vuotiaita ja sitä vanhempia seksuaalisesti aktiivisia yhdysvaltalaisia naisia testauttamaan itsensä Trichomonas vaginalis -loisen varalta, koska uuden tutkimuksen mukaan sukupuoliteitse tarttuva tauti on yli kaksi kertaa yleisempi kyseisessä ikäryhmässä kuin aiemmin on ajateltu. Seulonta on erityisen tärkeää, koska monissa tapauksissa oireita ei ole.
”Ajattelemme yleensä sukupuolitautien olevan yleisempiä nuorilla, mutta tutkimustuloksemme osoittavat selvästi, että vaikka trichomonas on liian monilla nuorilla, vielä useammat, vanhemmat naiset ovat saaneet tartunnan”, sanoo tutkimuksen vanhempi tutkija Charlotte Gaydos, M.S., Dr.P.H.
Tutkimustulokset, jotka Gaydos ja hänen tutkijatoverinsa esittelevät 12. heinäkuuta kansainvälisen sukupuolitautitutkimusyhdistyksen (International Society for STD Research) vuosikokouksessa Quebec Cityssä Kanadassa, osoittavat, että 7593 yhdysvaltalaisesta naisesta, jotka ovat iältään 18-89-vuotiaita, viisikymppisillä ja sitä vanhemmilla naisilla oli korkein trikomonas-infektioprosentti, 13 prosenttia. Seuraavaksi eniten oli nelikymppisiä naisia, 11 prosenttia. Tutkimuksen, jossa kerättiin testinäytteitä naisilta 28 osavaltiossa, uskotaan olevan suurin ja perusteellisin analyysi sukupuolitaudista, joka on koskaan tehty Yhdysvalloissa, ja se täydentää säännöllisiä valtakunnallisia kyselytutkimuksia nuorille ja yksittäisten kaupunkien raportteja.
”Trichomonas-infektiot ovat varsin hyvin hoidettavissa antibiooteilla”, sanoo Gaydos, joka on professori Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.” Ja nämä korkeat luvut todella oikeuttavat siihen, että iäkkäämmät naiset menevät seulontaan perhelääkärin ja gynekologin rutiinitarkastuksiin varmistaakseen, etteivät he ole saaneet tartuntaa eivätkä levitä sitä tahattomasti muille.”
Kokonaisuudessaan tutkimustulokset osoittivat, että 8,7 prosenttia kaikista naisista testattiin positiivisesti sukupuolitaudin varalta. Aiemmat arviot, joissa käytettiin vanhempia, vähemmän luotettavia testejä, olivat osoittaneet, että yleinen tartuntaprosentti oli alle 4 prosenttia. Uudessa tutkimuksessa tartuntaprosentti oli 8,5 prosenttia 18- ja 19-vuotiailla naisilla, ja se laski hieman 8,3 prosenttiin parikymppisillä naisilla.
Gaydosin mukaan testausta tarvitaan loisen leviämisen estämiseksi, koska joillakin tartunnan saaneilla naisilla ja suurimmalla osalla tartunnan saaneista miehistä ei ole mitään merkkejä taudista, kuten nestemäistä vuotoa emättimestä tai peniksestä, ärsytystä virtsatessa ja sukupuolielinten kutinaa. Hoitamattomana trikomoniaasi voi johtaa vakaviin terveysongelmiin. Trichomonas-infektio on tiiviisti sidoksissa HIV:n kanssa samanaikaisesti tapahtuvaan tartuntaan, mikä helpottaa aidsia aiheuttavan viruksen tarttumista. Gaydos sanoo, että trikomoniaasi voi johtaa myös emättimen, virtsaputken ja kohdunkaulan tulehdukseen ja lantion tulehdussairauteen, ja raskaana olevilla naisilla infektion tiedetään aiheuttavan ennenaikaista synnytystä ja synnyttävän enemmän pienipainoisia vauvoja.
Trichomonasin kansanterveydellistä uhkaa lisää Gaydosin mukaan se, että toisin kuin muista yleisistä sukupuolitaudeista, kuten Chlamydia trachomatis -bakteerista ja Neisseria gonorrhoeae -bakteerista, vahvistettuja loistartuntatapauksia trichomonas-infektiosta ei tarvitse ilmoittaa paikallisille kansanterveysviranomaisille eikä U.S. Centers for Disease Control and Prevention.
”Se, mitä todella näemme trikomonasin kohdalla, erityisesti iäkkäillä naisilla, on se, että kukaan ei ole koskaan etsinyt, kukaan ei ole koskaan testannut ja diagnosoinut, eikä ketään todella hoideta, joten infektio säilyy vuosi toisensa jälkeen”, Gaydos sanoo. Hän sanoo, että sen lisäksi, että liittovaltion virastojen pitäisi kannustaa naisia testeihin, niiden pitäisi tehdä trikomonasista raportoitava sairaus, kuten klamydiasta ja tippurista, jotta kansanterveysviranomaiset voivat seuloa, seurata ja kehittää parempia menetelmiä tartuntojen pysäyttämiseksi.
Tutkimuksen muihin keskeisiin havaintoihin kuului, että tartuntaluvut olivat korkeimmat kaikenikäisillä mustaihoisten naisten keskuudessa, 20 prosenttia, mikä on melkein kaksi kertaa niin paljon kuin aiemmat arviot antoivat olettaa, ja yli kolme kertaa korkeammat kuin valkoihoisilla naisilla, joiden osuus oli 5,7 prosenttia. Gaydosin mukaan tämä havainto heijastaa muiden terveystutkimusten tuloksia, joiden mukaan lisääntyneet sukupuolitautitartunnat – kuten klamydia ja tippuri – ovat yhteydessä eri rotu- ja etnisten ryhmien suureen köyhyyteen, työttömyyteen ja koulutuksen puutteeseen.
Tällaiset sosiaaliset ja taloudelliset erot selittävät hänen mukaansa myös sen, miksi vankiloissa, joissa suuri osa vankilaväestöstä on afroamerikkalaisia, tartuntaprosentti oli 22,3 prosenttia ja miksi suhteellisesti köyhemmässä Kaakkois-Yhdysvalloissa asuvilla naisilla oli korkein alueellinen trikomonas-tartuntaprosentti, 14,4 prosenttia, kun taas vauraammassa Koillis-Yhdysvalloissa asuvien naisten osuus oli alhaisin, 4,3 prosenttia.
”Tämä tutkimustieto on elintärkeää, jotta voimme räätälöidä ponnistelujamme saadaksemme naiset, erityisesti mustat naiset ja vankiloissa olevat naiset, testattua, diagnosoitua ja hoidettua”, Gaydos sanoo.
Johns Hopkinsin tutkimusryhmä julkaisi viime joulukuussa tutkimustuloksia trikomonas-tartuntojen määrästä miehillä, joilla tautia on vieläkin vaikeampi havaita. Alkuperäiset tutkimustiedot 500:sta kaikkien kolmen yleisen sukupuolitaudin varalta testatusta miehestä osoittivat, että vähintään 10 prosenttia kaikista tutkimukseen osallistuneista miehistä kantoi loista, jonka infektio voi aiheuttaa tulehduksen miehen sukuelimissä. Gaydosin mukaan ongelman ratkaiseminen miehillä on tärkeää myös siksi, että on olemassa uusintatartunnan riski ja tapauksia, joissa naisilla ja miehillä on useita seksikumppaneita ja kaikki tarvitsevat hoitoa.
Tässä tutkimuksessa testinäytteet kerättiin naisilta yksityisillä klinikoilla, päivystyspoliklinikoilla, sairaaloissa, vankiloissa ja kunnallisilla sukupuolitautien hoitoon erikoistuneilla klinikoilla heinäkuun 1. päivän ja joulukuun 30. päivän välisenä aikana 2010. Jäljelle jääneet näytteet – jotka koostuivat joko virtsasta, kohdunkaulan tai emättimen pyyhkäisynäytteestä tai nestemäisestä papa-näytteestä, josta oli poistettu nimet – testattiin uudelleen erityisesti trikomonasin varalta sen jälkeen, kun ne oli jo kliinisesti testattu klamydian ja tippurin varalta. Tutkijat käyttivät uusinta geneettistä määritystä, testiä, joka on lähes 100-prosenttisen idioottivarma trikomonasin havaitsemisessa, perinteisten testausmenetelmien sijaan, jotka ovat tarkkoja vain noin puolet ajasta.
Tutkimuksen rahoittivat siihen osallistuneet akateemiset keskukset, mukaan lukien Johns Hopkinsin yliopisto. Testauslaitteiden valmistaja, San Diegossa toimiva Gen-Probe, toimitti testauspaikoille maksutta testitarvikkeet. Gaydos on aiemmin saanut Gen-Probe-yhtiöltä apurahoja, mutta vain tutkimuksiin, jotka koskevat heidän trikomonasmäärityksensä tarkkuutta, ei tähän viimeisimpään tutkimukseen.
Näytteitä kerättiin eri puolilta maata, muun muassa Arizonasta, Kaliforniasta, Coloradosta, Connecticutista, Delawaresta, Floridasta, Georgiasta, Illinoisista, Indianasta, Kansasista, Kentuckysta, Louisianasta, Marylandista, Michiganista, Minnesotasta, Missourista, Nevadasta, New Jerseystä, New Meksikosta, New Yorkista, Ohiosta, Pennsylvaniasta, Rhode Islandista, Tennesseestä, Teksasista, Utah’sta, Virginiasta ja Wisconsinista.
Yhdysvaltain CDC listaa Trichomonas vaginaliksen maan yleisimmäksi sukupuoliteitse tarttuvaksi taudiksi, ja arviolta 7,2 miljoonaa miestä ja naista saa vuosittain uuden tartunnan. Maailman terveysjärjestö arvioi, että uusia tartunnan saaneita on vuosittain 173 miljoonaa.
Gaydosin lisäksi näihin tutkimuksiin osallistuivat Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat Mathilda Barnes, M.S.; Mary Jett-Goheen, B.S.; Nicole Quinn, B.S.; Patricia Agreda, M.S.; Jeff Holden, M.A.; Laura Dize; Perry Barnes; Billie Masek ja Justin Hardick.
Lisätutkijoina olivat tohtori Christine Ginocchio North Shoren yliopistosta Manhassetissa, N.Y.:ssä, tohtori Kimberle Chapin Rhode Islandin sairaalasta Providencessa ja tohtori Jane Schwebke Alabaman yliopistosta Birminghamissa.