Abstract
Tausta: Nikotiinireseptoreita on monissa elimissä, myös keuhkoissa. Siksi on uskottavaa, että nikotiinialtistuksella (ilman tupakansavua) on kielteinen vaikutus keuhkojen terveyteen.
Tavoite: Arvioida nenän ja suun kautta otettavan kostean tupakan (snus) käytön ja astmaoireiden välistä yhteyttä.
Menetelmät: Käytimme vuosina 2013-15 kerättyjä tietoja keuhkoterveydestä ja tupakkatottumuksista 7826 aikuiselta osallistujalta (keski-ikä: 30,4 vuotta; 42 % miehiä) RHINESSA-tutkimuksesta, jossa oli Pohjois-Euroopan väestöä. Logistisia regressiomalleja, jotka oli mukautettu iän, sukupuolen, ammattiaseman, vanhempien tupakoinnin lapsuudessa ja klusteroitu keskuksen mukaan, käytettiin arvioitaessa yhteyttä nuuskan käytön (tupakalla tai ilman tupakointia) ja kolmen tai useamman seuraavan oireen välillä: Vinkuminen, hengenahdistus vinkuessa, vinkuminen ilman flunssaa, herääminen rintakipuun, herääminen hengenahdistukseen, yöllinen yskä, astmakohtaus ja nykyinen astmalääkitys.
Tulokset: Nuuskan nykyinen käyttö oli yleisintä Norjassa (21 %) ja Ruotsissa (17 %), seuraavina olivat Islanti (sisältäen suu- ja nenätupakan: 7 %), Viro (4 %) ja Tanska (1 %). Norjassa ja Ruotsissa 40 prosenttia nuuskan käyttäjistä oli naisia. Kaikkiaan 31 % tupakoi koskaan (11 % tupakoi nykyisin). ≥3 astmaoireen riski oli samanlainen nykyisillä tupakoitsijoilla aOR: 1,54 (95 % CI: 1,26, 1,87) ja nuuskan käyttäjillä aOR: 1,53 (95 % CI: 1,26, 1,87), mutta korkein nykyisellä nuuskan ja tupakoinnin yhdistetyllä käytöllä aOR: 2,55 (95 % CI: 1,72, 3,76) verrattuna niihin, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet nuuskaa eivätkä tupakoinut (59 %).
Johtopäätös: Nuuskan käyttö on yleistä Pohjoismaissa, ja nykyinen nuuskan käyttäjä sekä nuuskan ja tupakoinnin yhdistetty käyttö on yhteydessä moniin astmaoireisiin.