(an″ĕs-thē′zhă)
Kuullaksesi tämän aiheen ääntämisen, osta tilaus tai kirjaudu sisään. 1. Täydellinen tai osittainen tuntoaistin menetys, tajunnan menetyksen kanssa tai ilman, sairauden, vamman tai anestesia-aineen antamisen seurauksena, yleensä injektiona tai inhalaationa.
PATIENTTIHOITO
Preoperatiivinen: Ennen anestesian induktiota poistetaan piilolinssit, kuulokojeet, hammasproteesit (sekä osittaiset että täydelliset), rannekellot ja korut. Anestesialääkäri tai anestesiahoitaja haastattelee ja tutkii potilaan lyhyesti ja arvioi hengitys- ja verenkiertoelimistön yleistä terveydentilaa. Potilasta kuulustellaan leikkausta edeltävän paaston noudattamisesta. American Society of Anesthesiologists Guidelines suosittelee vähimmäispaastoa seuraavasti: 2 tuntia kirkkaille nesteille, 4 tuntia rintamaidolle, 6 tuntia äidinmaidonkorvikkeelle, muulle kuin äidinmaidolle tai kevyelle aterialle (tee ja paahtoleipä) ja 8 tuntia tavalliselle aterialle (helposti muistettava ”2-4-6-8”). Yksittäiset kirurgit voivat muuttaa näitä ohjeita tiettyjä potilaita ja heidän tilojaan varten. Peruselintoiminnot arvioidaan ja kirjataan. Elektrokardiogrammi, täydellinen verenkuva, seerumin kemialliset analyysit ja virtsa-analyysi tilataan monissa yleisleikkauksissa, ellei viimeisimpien testien tuloksia ole saatavilla. Allergiat, aiemmat leikkaukset ja mahdolliset epäsuotuisat reaktiot anestesia-aineisiin käydään läpi, samoin kuin potilaan mahdolliset erityisrajoitukset. Jos kuukautisia käyttävä nainen käyttää tamponia, se poistetaan ja korvataan välilihantyynyllä. Potilaan terveydentilasta ja suunnitellusta toimenpiteestä riippuen käytetään nenähappea, seurantaelektrodeja ja porrastettuja kompressiosukkia. Suonensisäinen reitti luodaan, ja sen jälkeen, kun on varmistettu, että asianmukainen tietoinen suostumuslomake on allekirjoitettu, annetaan induktiorelaksointilääkitys.
Postoperatiivinen: Yleisanestesiasta heräämisen aikana potilaan hengitystiet suojataan ja elintoimintoja seurataan. Tajunnan taso, suojarefleksien tila, motorinen aktiivisuus ja tunnetila arvioidaan. Potilas orientoituu uudelleen henkilöön, paikkaan ja aikaan; nämä tiedot toistetaan niin usein kuin on tarpeen. Ketamiinia saaneille potilaille tarjotaan rauhallinen alue, jossa on mahdollisimman vähän ärsykkeitä. Yleisanestesiasta herätessään lapset voivat olla sekavia, hallusinoivia tai fyysisesti kiihtyneitä. Turvalelu ja vanhempien läsnäolo voivat auttaa heitä säilyttämään orientaation ja rauhallisuuden. Iäkkäiden potilaiden lämpötilaa on seurattava, lämmönhukkaa on ehkäistävä ja tarvittaessa on huolehdittava aktiivisesta uudelleenlämmityksestä. Kunkin potilaan psyykkistä tilaa ja tajunnan tasoa on tarkkailtava huolellisesti muutosten varalta. Potilaiden silmälasit ja kuulolaitteet palautetaan heille mahdollisimman pian. Ennen hermoratapuudutusta asetetaan suonensisäinen infuusio nesteytyksen varmistamiseksi. Potilas suojataan sivukiskoilla ja muilla turvatoimilla, ja nukutettu ruumiinosa suojataan pitkäaikaiselta paineelta. Alueellisessa anestesiassa sympaattista salpausta arvioidaan seuraamalla aistitasoja ja elintoimintoja (salpaus häviää päästä varpaisiin lukuun ottamatta ristiluuta ja välilihaa, jotka häviävät viimeisenä). Synnytysten yhteydessä äidin hypotensio johtaa istukan perfuusion heikkenemiseen ja mahdolliseen sikiövaurioon, minkä vuoksi nesteytystä ja elintoimintoja on seurattava tarkasti. Sympaattisen innervaation paluuseen viittaavia tuloksia ovat vakaat vitaalielintoiminnot ja lämpötila, kyky supistaa verisuonia, perianaaliset pistotuntemukset (”peräaukon silmänisku”), jalkaterän plantaarifleksio vastusta vasten ja kyky aistia, onko iso varvas taivutettu vai ojennettu. Potilaan on siedettävä suun kautta nautittavia nesteitä (ellei niitä ole rajoitettu) ja virtsattava ennen kotiutumista. Jos potilaalla on anestesian jälkeisen päänsäryn riski, hänelle annetaan nesteytystä suun kautta tai suonensisäisesti, ja potilasta kannustetaan pysymään sängyssä litteänä. Määrättyjä kipulääkkeitä annetaan, ja potilaalle annetaan mukavuustoimenpiteitä, hengitysharjoituksia, vatsan tukemista ja asennonvaihtoja.
2. Anestesiologian tiede ja käytäntö.