Pian sen jälkeen, kun aloitin HubSpotissa, minut toivotettiin tervetulleeksi tuoreilla oransseilla, melua vaimentavilla kuulokkeilla. Tuolloin minulla ei ollut aavistustakaan siitä, että nämä kuulokkeet kantaisivat minua läpi monien pitkien työpäivien ja joidenkin kirjoittajablokin syvimpien ja synkimpien tasojen.
Yli kolme vuotta myöhemmin ne ovat todella lahja, joka pitää antaa.
Mulle nimittäin musiikin kuuntelu työnteon aikana on tuottavuuteni salaisuus. Tarvitaan vain oikea Beyoncé-kappale, ja siirryn tyhjäkäynnistä ylituottavaksi. (Oikeasti, se toimii kuin hurmuri.)
Ongelma on, että täydellisen soittolistan löytäminen ei ole aina helppoa. Kun käsillä on loputtomasti suoratoistomusiikkimahdollisuuksia, voi olla vaikeaa löytää juuri oikeat kappaleet, jotka saavat pyörät pyörimään. Joten tein sen, mitä me täällä parhaiten osaamme – vähän tutkimusta. 
Kuten kävi ilmi, on olemassa valtava määrä tutkimuksia, joissa tutkitaan tietynlaisen musiikin vaikutusta tuottavuuteesi.
Voidaksemme auttaa sinua löytämään juuri oikean miksauksen olemme hankkineet ja kuratoineet seitsemän Spotify-soittolistaa, jotka on suunniteltu tiettyjä tutkimuksia silmällä pitäen. Piditpä sitten Mozartista tai Chance The Rapperista, olemme varmoja, että tältä listalta löytyy jotain, joka tekee tepposet.
Huomautus: Osa soittolistoista sisältää kappaleita, joissa on yksiselitteistä kielenkäyttöä, joka ei ehkä sovi toimistoon.
7 tieteellisesti perusteltua toimistomusiikin soittolistaa tuottavuuden lisäämiseksi
Klassinen musiikki
Yksi useimmin siteeratuista tutkimuksista, jotka liittyvät musiikkiin ja tuottavuuteen, on ”Mozart-vaikutus”, jossa todettiin, että Mozartin kuunteleminen lyhyenkin ajanjakson ajan joka päivä voi tehostaa ”abstraktia päättelykykyä”.
Tutkimuksessa – jota johtivat tutkijat Gordon Shaw, Frances Rauscher ja Katherine Ky – käytettiin apuna 36:aa Cal-Irvinen yliopistossa opiskelevaa opiskelijaa, jotka jaoteltiin kolmeen ryhmään. Ryhmä yksi kuunteli Mozartin kappaletta, kun taas ryhmä kaksi kuunteli rentoutusnauhaa ja ryhmä kolme kesti 10 minuuttia hiljaisuutta.
Kuuntelutehtävän jälkeen kaikille 36 opiskelijalle tehtiin sama testi, jossa Mozart-ryhmä sai keskimäärin kahdeksan-yhdeksän prosenttiyksikön lisäyksen älykkyysosamääräänsä verrattuna muihin ryhmiin.
Sen jälkeen ”Mozart-ilmiöstä” on kiistelty kiivaasti, mutta moni tutkijoista on tutkinut klassisen musiikin opettelun ja kuuntelun älyllisiä hyötyjä edelleen. Eräässä tuoreessa tutkimuksessa esimerkiksi havaittiin, että musiikin sävellysopetukseen osallistuneet alakouluikäiset lapset pärjäsivät vertailuryhmän oppilaita paremmin luetun ymmärtämisessä.
Ajatteletko, että klassinen musiikki voisi sopia sinulle? Tutustu tähän klassisvaikutteiseen soittolistaan ja ota itse selvää:
Videopelien soundtrackit
”Oikean videopelien soundtrackin valitsemisessa työskentelyyn on kyse sen ymmärtämisestä, minkälainen musiikki motivoi vs. häiritsee sinua, kun sinun on keskityttävä”, sanoo HubSpotin VP of Acquisition (ja entinen videopelien markkinointikonsultti) Emmy Jonassen.
”Jos olet esimerkiksi tyyppi, joka saa virtaa ja keskittyy kuunnellessaan energistä musiikkia, rytmipelien soundtrackit, kuten Thumperin tai Klangin soundtrackit, saattaisivat toimia hyvin. Jos taas tarvitset rauhallisuutta keskittyäksesi, tutkimusmatkailupelien seesteiset soundtrackit, kuten ABZÛ ja Journey, voivat tehdä tehtävänsä. Joka vuosi julkaistaan tuhansia pelejä, mukaan lukien monia itsenäisiä pelejä, joten jokaiselle löytyy sopiva soundtrack”, hän jatkoi selittämistä.
Ajattele asiaa: Videopelin pelaaminen vaatii paljon keskittymistä. Selviytyäkseen seuraavalle tasolle pelaajien on yleisesti ottaen vältettävä ansoja, väisteltävä esteitä ja löydettävä salaisia työkaluja, jotka auttavat heitä etenemään seuraavalle tasolle. Tämän seurauksena videopelien musiikkivalinnat ovat usein hyvin strategisia, sillä nykyaikaisilla ääniraidoilla on tapana heijastaa eeppisiä, inspiroivia elokuvamusiikkeja pelkkien perusäänitehosteiden sijaan.
Ja vaikka tutkimuksissa on saatu vaihtelevia tuloksia, on näyttöä siitä, että pelaajien suorituskyky paranee, jos he pelaavat peliä äänenvoimakkuuden ollessa päällä.
Esimerkiksi kun psykologian professori Siu-Lan Tan ja hänen kollegansa John Baxa ja Matt Spackman keskittyivät erityisesti Twilight Princess (Legend of Zelda) -peliin, he havaitsivat, että osallistujat, jotka pelasivat niin, että sekä musiikki että äänitehosteet olivat pois päältä, suoriutuivat huonommin kuin osallistujat, jotka pelasivat äänenvoimakkuuden ollessa päällä.
Haluatko kokeilla sitä itse? Tutustu alla olevaan soittolistaan:
Luonnon äänet
The Journal of the Acoustical Society of America -lehdessä julkaistun psykofyysisen aineiston ja äänikenttäanalyysin mukaan ”luonnollisten” äänien kuuntelu voi parantaa kognitiivista toimintakykyäsi, optimoida kykyäsi keskittyä ja lisätä tyytyväisyytesi tasoa.
Ajatella: aaltojen rysähtelyä, lintujen viserrystä, purojen juoksutusta ja muuta vastaavaa.
Tämä voisi selittää, miksi yhä useammat kuluttajille suunnatut tuotemerkit – Google Homesta uudempaan Noisliin – ovat ottaneet käyttöön tällaisia ympäristön ääniominaisuuksia auttaakseen kuulijoita rentoutumaan tai keskittymään. Se saattaa olla myös Spotifyn useiden luontoaiheisten soittolistojen, kuten tämän rauhoittavan, taustalla:
Pump Up Songs
Havaittuaan, että monet urheilijat saapuvat stadionille kuulokkeet päässään, Kellogg Schoolin johtamiskorkeakoulun professori Derek Rucker ja kolme hänen kollegaansa — Loran Nordgren, Li Huang ja Adam Galinsky — lähtivät vastaamaan kysymykseen:
Tutkijaryhmä perusti siis vuonna 2014 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli arvioida, miten musiikki voi vaikuttaa motivaatioon ja sitä seuraavaan käyttäytymiseen. Ensin he soittivat laboratoriossa osallistujille useita kappaleita ja kysyivät heiltä – asteikolla yhdestä seitsemään – kuinka voimakkaaksi, hallitsevaksi ja määrätietoiseksi he tunsivat itsensä kuunneltuaan kutakin kappaletta. ”Voimakkaita” voittajia oli kolme:
Sitten he pyysivät osallistujia kuuntelemaan musiikkia ja sen jälkeen päättämään, haluaisivatko he mennä väittelyssä ensimmäiseksi vai toiseksi. Kävi ilmi, että ne, jotka kuuntelivat voimakasta soittolistaa, menivät vapaaehtoisesti ensimmäiseksi lähes kaksi kertaa useammin kuin ne, jotka kuuntelivat vähemmän voimakasta soittolistaa.
Oppi? ”Aivan kuten ammattilaisurheilijat saattavat laittaa voimaannuttavaa musiikkia soimaan ennen kentälle menoa saadakseen voimakkaan mielentilan”, Rucker selitti, ”voit kokeilla sitä tietyissä tilanteissa, joissa haluat olla voimaantunut.”
Viime kerralla, kun haluat tuntea itsesi voimaantuneeksi ennen suurta esitystä, haastattelua tai palkkakatselmusta, tutustu tähän koosteeseen:
Haluatko lisää? Tutustu kollegani Amanda Zantal-Wienerin poimintoihin täällä.
Instrumentaaliset kappaleet
Vuonna 2015 Middle Tennesseen osavaltionyliopiston tutkijat Carol A. Smith ja Larry W. Morris havaitsivat, että opiskelijat, jotka kuuntelivat kokeen aikana ”rauhoittavaa” musiikkia, saivat korkeammat pisteet kuin opiskelijat, jotka kuuntelivat lyyristä musiikkia. (Tämä on jossain määrin ristiriidassa heidän 39 vuotta aiemmin tekemiensä alkuperäisten havaintojen kanssa, jotka osoittivat, että vaikka musiikki ei paljastanut vaikutusta koepisteisiin, ”stimuloivaa musiikkia” kuuntelevien huoli ja erittäin emotionaaliset reaktiot lisääntyivät merkittävästi.)
Tämä ei tarkoita sitä, että olisi täysin mahdotonta pyyhkiä asioita pois listalta kuunnellessaan sanallisia kappaleita – itse asiassa pidän enemmän lyyrisestä musiikista, mutta kollegani Amanda Zantal-Wiener on vitsaillut siitä, että hänen ensimmäisiin luonnoksiinsa on vahingossa lipsahtanut hip hop -säkeitä, kun hän kuuntelee sanallisia kappaleita. Jos olet hänen kaltaisensa ja koet, että sanoitukset häiritsevät liikaa, kannattaa ehkä kokeilla joitakin instrumentaalisia vaihtoehtoja.
Näinä hetkinä tutustu näihin sanoituksettomiin kappaleisiin – lupaamme, etteivät ne nukuta sinua:
”Hyvää oloa” -biisit
Kuopattuina aikatauluihin? Yritätkö kaivaa itsesi esiin sähköpostivuoresta vapun jälkeen? Mikä tahansa sinua vaivaa, joskus paras lääke tuottavuuden menetykseen on vankka annos ”hyvän olon” kappaleita – tiedäthän, sellaisia, jotka saavat sinut spontaanisti käyttämään kynää pantomiimimikrofonina.
Mutta tieteellisesti ottaen musiikki voi stimuloida samaa osaa aivoista kuin herkullinen ruoka ja muut fyysiset nautinnot. Esimerkiksi McGillin yliopiston tutkijat havaitsivat, että kun osallistujat saivat opiodien tuotantoa estävää lääkettä naltreksonia, he eivät reagoineet lempimusiikkiinsa yhtä myönteisesti kuin normaalisti.
Tuomio? Aivomme on koulutettu tuottamaan luonnostaan näitä kemikaaleja, kun kuulemme suosikkisoittolistamme.
Ja vaikka ”hyvän olon” kappaleet vaihtelevat ihmisestä toiseen, Spotify-soittolistojen haku juuri näillä avainsanoilla tuottaa kymmeniä tuloksia. Tästä huolimatta tässä on yksi suosikeistamme:
Etkö saa tarpeeksi? Tässä vielä muutama ehdotus kollegaltani Amandalta.
Valkoinen melu
Yamaguchi-yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan ”Kun suoritetaan älyllisiä toimintoja, joihin liittyy muisti- tai aritmeettisia tehtäviä, on yleistä, että melu aiheuttaa lisääntyneen psykologisen ’ärsyttävyyden’ vaikutelman, mikä johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen.”
Olitpa sitten etätöissä kämppäkavereiden kanssa tai työskentelemässä toimistotiloissa meluisten kollegoiden kanssa, voi olla hankalaa keskittyä, kun ympärillä käydään keskusteluja. Neutraalit, ei-verbaaliset taustaäänet, kuten valkoinen kohina, joka ei ole sama asia kuin luonnon äänet, voivat auttaa estämään nämä häiriötekijät – esimerkiksi ravintolan tai ostoskeskuksen metelin, sähkötuulettimen tai jopa pyykinpesukoneiden äänet.”
Ja jos mietit – kyllä. Kuten kaikkea edellä mainittua varten on olemassa soittolista:
Menkää siis eteenpäin – keskittykää, virittäytykää, tuntekaa hyvältä ja rokkaa.