Valita syylliseksi tai syyttömäksi: Asiat, jotka sinun tulisi tietää

Jos sinua syytetään rikoksesta, tärkein asia, josta keskustelet asianajajasi kanssa, on se, tunnustaudutko syylliseksi vai syyttömäksi syytteeseen.

Oikeusasianajajasi voi pyytää todistusaineistoa poliisilta ja viime kädessä tehdä arvion syyttäjän syytteen vahvuudesta sinua vastaan. Sinulla voi kuitenkin olla jo kohtuullinen käsitys syyttäjän syytteen vahvuudesta jo ennen kuin todistusaineisto luovutetaan asianajajallesi.

Jos syytettä tukeva todistusaineisto on heikko, sinun on perustellumpaa tunnustaa syyttömyytesi ja puolustautua syytettä vastaan. Jos taas sinua vastaan esitetyt todisteet ovat vahvat, on tärkeää tiedostaa tuomion todennäköisyys ja siten syytteen tunnustamisen edut.

Jos asiasi on kiireellinen, ota välittömästi yhteyttä Andrew Williamsiin numeroon (08) 9278 2575. Perthin kokeneena ja asiantuntevana rikosasianajajana hän antaa sinulle vankkaa oikeudellista neuvontaa, joka koskee Länsi-Australian lakia.

Alennus syyllisyyden tunnustamisesta

Jos todisteet sinua vastaan ovat vahvat ja on vakaat mahdollisuudet, että sinut todetaan syylliseksi oikeudenkäynnin jälkeen, syyllisyytensä tunnustamisesta varhaisessa vaiheessa on käytännön hyötyjä.

Laki tunnustaa, että syyllisyytensä tunnustaminen hyödyttää yhteisöä, koska sillä vältetään pitkälliset oikeudenkäynnit ja kevennetään tuomioistuinten ja rikosoikeudellisen oikeuslaitoksen työmäärää. Näin ollen rikoksentekijä, joka tunnustaa syyllisyytensä syytteeseen, saa alennusta siitä rangaistuksesta, joka olisi muutoin määrätty, jos syyllisyys olisi todettu oikeudenkäynnin jälkeen.

Periaate, jonka mukaan rangaistusta alennetaan, jos syyllisyys tunnustetaan varhaisessa vaiheessa, sisältyy rangaistuksen määräämisestä annetun lain 9AA §:ään. Kyseinen pykälä kuuluu seuraavasti:

Syyllisyyden tunnustaminen, rangaistusta voidaan alentaa, jos:

(1) Tässä pykälässä –
kiinteällä käsitteellä on 85 §:n 1 momentissa annettu merkitys;
pääasiallisella rangaistuksella tarkoitetaan rikoksesta sitä rangaistusta, jonka tuomioistuin olisi määrännyt rikoksesta, jos –
(a) rikoksentekijä olisi todettu syylliseksi sen jälkeen, kun hän oli tunnustanut syyttömyytensä; ja
(b) lieventäviä asianhaaroja ei olisi ollut olemassa;
uhrilla on 13 §:ssä annettu merkitys.
(2) Jos henkilö tunnustaa syyllisyytensä rikossyytteeseen, tuomioistuin voi alentaa rikoksesta määrättävää päärangaistusta tunnustaakseen tunnustamisesta valtiolle ja rikoksen uhrille tai todistajalle koituvan hyödyn.

(3) Mitä varhaisemmassa vaiheessa oikeudenkäyntiä tunnustaminen tapahtuu, sitä suurempi rangaistuksen alentaminen voi olla.
(4) Jos rikoksen päärangaistus on määräaikainen rangaistus tai siihen sisältyy määräaikainen rangaistus, tuomioistuin ei saa alentaa määräaikaista rangaistusta 2 momentin nojalla –
(a) yli 25 prosentilla; tai
(b) 25 prosentilla, paitsi jos rikoksentekijä on ensimmäisellä kohtuullisella mahdollisella kerralla tunnustanut syyllisyytensä tai ilmaissut haluavansa tunnustaa sen.
(5) Jos tuomioistuin alentaa rikoksesta määrättävää päärangaistusta 2 momentin nojalla, tuomioistuimen on ilmoitettava tämä seikka ja alentamisen laajuus julkisessa istunnossa.
(6) Tämä pykälä ei estä tuomioistuinta alentamasta rikoksesta määrättävää päärangaistusta muun lieventävän seikan kuin syyllisyydentunnustuksen vuoksi.

Mitä tarkoittaa rangaistuksen määräämistä koskevan lain 9AA §?

Lainsäädännössä sanotaan yksinkertaistaen, että jos tunnustat syyllisyytesi rikossyytteeseen, voit olla oikeutettu enintään 25 prosentin alennukseen siitä rangaistuksesta, joka sinulle muutoin olisi määrätty, jos sinut olisi todettu syylliseksi oikeudenkäynnin jälkeen.

Alennuksen suuruus riippuu siitä, milloin syyllisyydentunnustus on tehty. Viime kädessä mitä kauemmin syyllisyyden tunnustaminen viivästyy oikeudenkäynnissä, sitä vähemmän alennusta rangaistuksestasi saat.

Rangaistuksen alentamisessa rangaistuksen määräämisestä annetun lain 9AA §:n nojalla ei oteta huomioon muita lieventäviä tekijöitä, kuten katumusta ja katumusta, jotka usein johtavat tuomitun rangaistuksen lisävähennykseen.

Lisätietoa rangaistuksen määräämisestä WA:ssa.

Mitä sinun tulisi tietää ennen kuin tunnustat syyllisyytesi

Päätös syylliseksi tunnustamisesta tai syyttömyydestä on syytetyn itsensä tehtävä. On kuitenkin asioita, joista syytetyn olisi oltava tietoinen tätä päätöstä tehdessään. Rikosoikeudellisissa menettelyissä sovelletaan tiettyjä perustavanlaatuisia oikeussääntöjä. Näitä periaatteita ovat muun muassa syyttömyysolettama, todistustaakka ja todistustaso. Rikoksesta syytetyn henkilön olisi oltava tietoinen näistä periaatteista.

Syyttömyysolettama

Rikosoikeudenkäynnin lähtökohtana on, että syytetyn oletetaan olevan syytön syytteeseen. Kuka tahansa oikeudenkäyntiä odottava henkilö oletetaan syyttömäksi. Syytettyä henkilöä pidetään edelleen syyttömänä, kunnes joko tunnustetaan syyllisyys tai kunnes valamiehistö tuomiollaan toteaa syytetyn syylliseksi.

Jokainen henkilö, joka joutuu tässä maassa oikeuteen, on oikeutettu syyttömyysolettamaan riippumatta siitä, kuka hän on ja mitä syytteitä häntä vastaan nostetaan.

Todistustaakka

Ei ole suurempaa huolenaihetta kuin syyttömien virheellinen tuomitseminen. Siksi laki edellyttää, että syyllisyyden todistustaakka on syyttäjällä.

Syyttäjä nostaa syytteen. Syyttäjälaitoksella on käytettävissään runsaasti valtion resursseja. Se on syyttäjä, joka osoittaa sormella syytettyä, ja juuri näistä syistä syyttäjällä on todistustaakka rikosoikeudenkäynnissä. Tämä vastuu ei missään vaiheessa siirry syytetylle, jonka on todistettava syyttömyytensä. Syytetyn ei tarvitse esittää todisteita tai kutsua todisteita omasta puolestaan. Syytettyä vastaan ei voida tehdä kielteisiä johtopäätöksiä tämän laillisen oikeuden käyttämisestä.

Todisteluvelvollisuus; yli perustellun epäilyksen

Rikoslainsäädäntömme kolmantena periaatteena on, että syyttäjän on saatava aikaan todisteet yli perustellun epäilyksen. Rikosoikeudenkäynnissä vaakalaudalla on usein henkilön vapaus. Tästä syystä missä tahansa rikosoikeudenkäynnissä ei riitä, että syyttäjä kallistaa vaakakupin ja todistaa, että syytetty on todennäköisesti syyllinen siihen rikokseen, josta häntä syytetään. Ei myöskään riitä, että todistetaan, että syytetty on mahdollisesti tai enemmän kuin todennäköisesti syyllistynyt rikokseen.

Rikosoikeudelliset tuomioistuimet maassamme eivät ole epäilyjen tuomioistuimia. Ne ovat lainkäyttöelimiä, ja tosiseikkoja käsittelevä tuomioistuin voi tuomita syytetyn vain, jos se toteaa ilman perusteltua epäilystä, että syytetty on syyllistynyt rikokseen. Todennäköisesti, mahdollisesti, mahdollisesti, epäily, aavistus – mikään näistä havainnoista ei riitä. Sen on oltava paljon enemmän – sen on oltava yli perustellun epäilyksen.

Jos siis harkinnan päätteeksi valamiehistön jäsenellä on epäilyksiä syytetyn syyllisyydestä ja se on perusteltu epäily, syytetyllä on oikeus saada hyötyä tästä epäilystä.

Muut seikat, joista on oltava tietoinen syyllisyyteen vetoamisen yhteydessä

On muitakin tärkeitä seikkoja, jotka syytetyn on syytä olla tietoinen, kun hän päättää, vetoavatko he syyllisyyteen. Näitä asioita ovat mm:

• Syyllisyyttään tunnustavan syytteen jokaisen osatekijän merkitys ja sisältö;
• Syyllisyyttään tunnustava henkilö hyväksyy syyllisyyttään tunnustavan syytteen jokaisen osatekijän täysin;
• Se, että syytetyn ei tarvitse tunnustaa syyllisyyttään syytteeseen;
• Se, että jos syytetty tunnustaa syyttömyytensä, syyttäjän on todistettava syytteen jokainen osatekijä vaaditulla tavalla, joka edellyttää, että se on kiistaton;
• Tieto siitä, että kun syytetty on tunnustanut syyllisyytensä syytteeseen, on epätodennäköistä, että tunnustusta voidaan muuttaa;
• Laissa säädetty enimmäisrangaistus syytteeseen liittyen;
• Se, että syytetyn ei tulisi tunnustaa syyllisyyttään syytteeseen, ellei hän ole valmis myöntämään ja hyväksymään syytteeseen liittyviä tosiseikkoja koskevia väitteitä, jotka ovat välttämättömiä kunkin rikoksen osatekijän todistamiseksi;
• Se, että syyllisyydentunnustus johtaa kaikkiin mahdollisiin tuomion seurauksiin, esim:
  • välitöntä vankeusrangaistusta;
  • ihmiskauppaa koskevan ilmoituksen antamista ja siten mahdollisuutta, että syytetyn omaisuus takavarikoidaan vuoden 2000 (WA) rikosoikeudellisen omaisuuden menetetyksi tuomitsemista koskevan lain (Criminal Property Confiscation Act 2000) nojalla; tai
  • sisäasiainministeriön antamaa karkotusmääräystä.

Jos sinua on syytetty rikoksesta ja haluat varmistaa, että etujasi ja tulevaisuuttasi suojelee kokenut rikosasianajaja, ota yhteyttä Andrew Williamsin rikosoikeudelliseen lakiasiaintoimistoon numeroon 08 9278 2575 sopiaksesi tapaamisajankohdan.

HUOMAUTUS: Tässä blogikirjoituksessa oleva aineisto on tarkoitettu ainoastaan informatiiviseen käyttöön, eikä sitä tule pitää oikeudellisena neuvona. Jos haluat vastauksia tätä tai muita aiheita koskeviin kysymyksiisi, ota yhteyttä ammattimaiseen oikeudelliseen edustajaan.