Käsitteellä ”yleinen pelote” tarkoitetaan käytäntöä, jossa ihmisiin lietsotaan pelkoa siinä toivossa, että tämä pelko estää heitä tekemästä rikoksia tulevaisuudessa. Tämä tapahtuu tekemällä rikoksentekijöistä rangaistuksillaan esimerkki. Painopiste ei ole yksittäisessä rikoksentekijässä, vaan rikoksentekijää rangaistaan julkisesti, jotta muut, joilla saattaa olla samankaltaisia ajatuksia, eivät syyllistyisi samanlaisiin rikoksiin tulevaisuudessa. Tutustu tähän käsitteeseen tarkastelemalla seuraavaa yleisen pelotteen määritelmää.
Yleisen pelotteen määritelmä
Substantiivi
- Toimi, jonka tarkoituksena on herättää yleisössä pelkoa ankarista rangaistuksista, jotta estetään heitä tekemästä rikoksia tulevaisuudessa.
Ehkäisyn alkuperä
1820-1830 lat. dēterrent- (kantasana dēterrēns)
Mitä on pelote
Ehkäisy on teko, jossa rikoksen tehnyttä yksilöä rangaistaan siten, että muita varoitetaan tekemästä samaa, muuten hekin saavat samanlaisen rangaistuksen. Pelote kulkee usein käsi kädessä retributivismin kanssa. Retributivismi on uskomus, jonka mukaan rangaistus on välttämätön, kun rikos on tehty. Rangaistuksen ankaruus perustuu tällöin rikoksen vakavuuteen. Pelotteen ajatus juontaa juurensa kahteen pääuskomukseen:
- Se, että rikoksentekijälle määrätty erityinen rangaistus ”pelottaa” eli estää häntä tekemästä uutta rikosta tulevaisuudessa.
- Se, että pelko tällaisesta rangaistuksesta estää muita tekemästä samanlaista rikosta.
Esimerkki:
John murtautui jonkun autoon ostoskeskuksessa ja varasti siitä kaiken elektroniikan. Valamiehistö tuomitsee hänet rikoksesta, ja hänet tuomitaan menettämään oikea kätensä amputoimalla. Marcus – joka on ennenkin varastanut autoista – kuulee Johnin ankarasta rangaistuksesta ja päättää, ettei yksinkertaisesti kannata varastaa tavaroita, koska pelkää saavansa saman rangaistuksen.
Kategoriat
Pelote voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan. Nämä luokat on esitetty alla:
Kohtainen pelote
Kohtaisen pelotteen luokassa keskitytään rikoksen tehneeseen yksilöön. Erityisen pelotteen tavoitteena on estää yksilöä tekemästä rikoksia tulevaisuudessa. Tämä tapahtuu antamalla hänelle ymmärrys seurauksista, joita hänen laittomasta toiminnastaan epäilemättä aiheutuu. Lähes jokainen rangaistus kuuluu spesifisen pelotteen kategoriaan, vaikka se voi kuulua myös muihin pelotekategorioihin.
Yleinen pelote
Yleinen pelote, jota kutsutaan myös ”epäsuoraksi pelotteeksi”, keskittyy itse rikoksen ehkäisemiseen, ei niinkään rikokseen syyllistyneisiin henkilöihin. Yleisellä pelotteella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että yksilöä rangaistaan julkisesti hänen nöyryyttämisekseen. Näin toimitaan siinä toivossa, että muut pidättäytyvät tulevaisuudessa tekemästä vastaavia rikoksia pelätessään saavansa samanlaisen rangaistuksen.
Esimerkki yleisestä pelotteesta on ”perp walk”. Perp walk on teko, jossa rikoksentekijä saatetaan poliisiasemalle, oikeustaloon tai poliisiautoon tai sieltä ulos yksinomaan tiedotusvälineiden hyödyksi ja rikoksentekijän eli ”perpin” (tekijän) nöyryyttämiseksi. Tämä käveleminen nähdään yleensä uutisissa, kun uutisankkuri raportoi tapauksesta. Rikoksentekijä saatetaan nähdä roikottavan päätään häpeissään tai piilottamassa kasvonsa takkiinsa yrittäen välttää kameroiden kykyä tallentaa hänen kasvonsa kokonaan.
Vapauttaminen
Vapauttaminen on joidenkin mukaan muunnelma erityisestä pelotteesta. Vapauttamisessa keskitytään vähemmän rikoksen tehneen henkilön kuntouttamiseen ja enemmänkin siihen, että häneltä viedään kyky tehdä uusi rikos tulevaisuudessa. Lyhyemmät vankeusrangaistukset annetaan rikoksentekijän pelottamiseksi siinä toivossa, että hän oppii olemaan tekemättä rikoksia tulevaisuudessa, kun taas pidemmät vankeusrangaistukset annetaan rikoksentekijän kyvyttömäksi tekemiseksi. Tämäntyyppinen rangaistus vie kyseisen henkilön kyvyn tehdä rikoksia yleisöä vastaan pitämällä hänet lukkojen takana.
Esimerkki:
Roland sytyttää ilotulitteita alueella, jossa ne ovat kiellettyjä, ja sytyttää vahingossa ruohikkopalon. Rolandin saama kuuden kuukauden vankilatuomio annetaan erityisenä pelotteena, jotta hän ei enää ikinä tekisi vastaavaa.
Toisessa kaupungissa Max joutuu oikeuteen useista tuhopoltoista, joissa neljä rakennusta tuhoutui ja kolme ihmistä loukkaantui vakavasti. Oikeudenkäynnissä syyttäjä osoittaa, että Maxilla on ollut – nuoresta teini-iästä lähtien – tapana sytyttää tulipaloja. Hänet tuomitaan 15-25 vuoden vankeusrangaistukseen. Tämä on vakava rangaistus vakavasta rikoksesta – mutta se on tarkoitettu myös toimintakyvyttömyydeksi, pitämään Max poissa yleisöstä, suojelemaan heitä hänen vaaralliselta taipumukseltaan tuhopolttoihin.
Marginaalinen pelote
Marginaalinen pelote viittaa ajatukseen, jonka mukaan vakavasta rikoksesta pitäisi saada yhtä vakava rangaistus ja että lievemmästä rikoksesta pitäisi saada lievempi rangaistus. Lisäksi useiden rikosten sarjan tulisi saada ankarampi rangaistus kuin yksittäisen rikoksen. Jos esimerkiksi ilman väkivaltaa tehdystä ryöstöstä rangaistaan samalla tavalla kuin ryöstöstä, johon liittyy murha, ryöstäjä voisi tehdä päätöksen tappaa uhrinsa estääkseen heitä antamasta todistajanlausuntoa rikosoikeudenkäynnissä, jossa hänet lopulta tuomittaisiin.
Marginaalisen pelotteen tarkoituksena on estää rikollista tekemästä useita rikoksia. Ilman sitä rikoksentekijä saattaa tehdä ensimmäisen rikoksen ja sen jälkeen uusia rikoksia – kuten kiristää lainvalvontaviranomaisia – peitelläkseen alkuperäistä rikosta.
Yleinen pelotusteoria
Yleinen pelotusteoria perustuu ajatukseen, jonka mukaan yleisöä voidaan estää tekemästä rikoksia käyttämällä hyväksi sen pelkoja. Ihmiset pelkäävät rikkoa lakia, koska he pelkäävät siitä aiheutuvia seurauksia. Tarkemmin sanottuna, kun rikokseen syyllistyneestä henkilöstä tehdään esimerkki, ne, jotka pelkäävät saavansa samanlaisen rangaistuksen, estävät heitä tekemästä kyseistä rikosta tai muita rikoksia tulevaisuudessa. Tämä on yleisen pelotteen teoriaa pähkinänkuoressa.
Esimerkki yleisestä pelotteesta on pakollinen ajokortin peruuttaminen, joka seuraa toistuvista DWI-rikoksista (ajaminen päihtyneenä). Tässä tapauksessa tuomari ei voi muuttaa rangaistusta, joten rikoksentekijän ajokortti otetaan automaattisesti pois, kun hän on rikkonut lakia toistuvasti. Yleisen pelotteen teorian mukaan tässä tapauksessa väitetään, että jos suuri yleisö on tietoinen siitä, että heidän ajokorttinsa peruutetaan, jos he saavat useita DWI-tuomioita, he ovat vähemmän taipuvaisia rikkomaan lakia ja kärsimään tällaisesta rangaistuksesta.
Spesifinen pelote
Spesifisessä pelotteessa keskitytään enemmän rikokseen syyllistyneeseen yksilöön kuin itse rikokseen. Erityisen pelotteen tarkoituksena on estää erityisesti kyseistä yksilöä tekemästä uutta rikosta tai syyllistymästä uuteen rikokseen tulevaisuudessa. Tuomari määrää tuomiota määrätessään ihanteellisimmassa tapauksessa rangaistuksen, jolla saavutetaan sekä erityispelotteen että yleisen pelotteen tavoitteet. Näin rangaistus ei ainoastaan estä yksilöä tekemästä uutta rikosta tulevaisuudessa, vaan se myös estää muita tekemästä samaa tai samankaltaista rikosta.
Sekä yleiseen että erityiseen pelotukseen liittyvät rangaistukset voivat sisältää sakkoja, vankeusrangaistuksia tai molempia. Erityisesti kaksi tekijää voi ennustaa, kuinka tehokkaasti rangaistus estää tulevia rikoksia:
- Rangaistuksen ankaruus
- Varmuus siitä, että yksilöä todella rangaistaan teoistaan
Esimerkiksi:
Roger tekee joitakin huonoja päätöksiä sijoittaessaan ystäviensä rahoja, ja häntä syytetään viime kädessä sisäpiirikaupankäynnistä sen jälkeen, kun hän on antanut eräälle ystävälleen ”vihjeen” eli tietoa, joka ei ole ollut julkista tietoa. Tämä on laitonta, koska se antaa yhdelle sijoittajalle etulyöntiaseman muihin sijoittajiin nähden, jotka olisivat myös voineet hyötyä kyseisestä tiedosta.
Roger tuomitaan käytöksestään seitsemäksi vuodeksi vankilaan. Sen lisäksi, että on turvallista olettaa, että Roger ei enää koskaan osallistu sisäpiirikauppaan tällaisen tuomion saatuaan, myös ne, jotka kuulevat Rogerin tarinan uutisista, pelästyvät syyllistymästä samaan tai vastaavaan rikokseen tulevaisuudessa.
Retributivismi
Retributivismi on erilainen käsitys rangaistuksesta kuin pelotusteorian käsitys. Retributivismin tarkoituksena on määrätä rangaistus, joka ”sopii” tehtyyn rikokseen. Jos esimerkiksi rikoksentekijä tuomitaan vuodeksi vankilaan yliajosta, jonka seurauksena toinen kuljettaja loukkaantui, häntä estetään tekemästä kyseistä rikosta enää koskaan. Lisäksi vuoden vankeutta voidaan pitää asianmukaisena rangaistuksena, kun otetaan huomioon rikoksen luonne. Kun pelotteen tarkoituksena on estää ihmisiä rikkomasta lakia, retributivismin tavoitteena on rangaista heitä heidän rikoksistaan. Retributivismissa uskotaan, että paras vastaus rikolliseen käyttäytymiseen on asianmukainen rangaistus.
Yleinen pelotevaikutusesimerkki, joka liittyy kolmen rikkomuksen lakiin
Esimerkki yleisestä pelotevaikutuksesta, joka ilmenee oikeustapauksessa, tapahtui 12. maaliskuuta 2000, kun Gary Ewing pidätettiin sen jälkeen, kun hän oli varastanut kolme golfmailaa Los Angelesissa Kaliforniassa sijaitsevalta golfkentältä. Kunkin varastetun golfmailan arvo oli noin 400 dollaria. Pidätettäessä Ewing oli ehdonalaisessa vapaudessa yhdeksän vuoden vankilatuomiosta, jonka hän oli saanut aiemmista rikostuomioista, joihin sisältyi kolme murtoa ja yksi ryöstö.
Kalifornian osavaltiossa sovelletaan niin sanottua ”kolmen rikkomuksen lakia”, joka luotiin yleisen pelotteen hengessä. Kolmen rikkomuksen lain mukaan kolmas rikostuomio tuo rikoksentekijälle automaattisesti vankilatuomion, joka on 25 vuodesta elinkautiseen. Tämän pitäisi riittää pelottamaan kenet tahansa kolmannen rikostuomion saamisesta. Näin ei kuitenkaan käynyt Ewingin kohdalla.
Ewing tuomittiin lopulta törkeästä varkaudesta golfklubin tapauksesta. Tuomiota annettaessa Ewing kysyi, voitaisiinko hänen tuomionsa lieventää rikkomukseksi Kalifornian lain mukaisesti, joka salli tuomarin käyttää harkintavaltaa tuomiota määrätessään. Tuomari hylkäsi Ewingin pyynnön ja tuomitsi hänet kolmen rikkomuksen lain nojalla.
Ewing valitti tuomiostaan väittäen, että 25 vuotta elinkautista oli törkeässä ristiriidassa hänen tekemänsä rikoksen kanssa. Lisäksi hän väitti, että hänen tuomionsa rikkoi Yhdysvaltain perustuslain kahdeksatta lisäystä sen julmalta ja epätavalliselta rangaistukselta suojaamisen osalta. Hovioikeus hylkäsi tämän väitteen, ja Kalifornian korkein oikeus kieltäytyi käsittelemästä Ewingin tapausta. Ewing esitti vetoomuksen Yhdysvaltain korkeimmalle oikeudelle, joka lopulta suostui käsittelemään tapausta. Tuomioistuimen tehtävänä oli sitten päättää, rikkoiko Ewingin tuomio itse asiassa perustuslain kahdeksatta lisäystä.
Lopulta tuomioistuin päätti äänin 5-4, että ei, ei rikkonut. Tuomioistuin päätteli, että Ewingin pitkä rikoshistoria oikeutti hänen tuomionsa ja että tuomioistuin oli aiemmin toisessa tapauksessa päättänyt, että elinkautinen vankeusrangaistus, johon liittyy mahdollisuus ehdonalaiseen vapauteen päästämiseen, oli todellakin pätevä kolmen rikostuomion sarjan vuoksi (ns. ”kolmen rikkomuksen laki”). Tuomioistuin kirjoitti erityisesti, että Ewingin rangaistus heijasti ”järkevää lainsäädännöllistä harkintaa” ja että se oli ”perusteltu valtion yleisen turvallisuuden etujen vuoksi, jotka liittyvät siihen, että rikoksentekijät, jotka syyllistyvät uusintarikoksiin, ovat toimintakyvyttömiä ja estävät heitä tekemästä rikoksia.”
Seuraavia oikeudellisia termejä ja kysymyksiä
- Felony (rikos) – Rikos, johon liittyy usein väkivaltaa, ja jota pidetään vakavampana kuin väärinkäytöstä. Törkeistä rikoksista määrätään yleensä yli vuoden vankeusrangaistus.
- Ehdonalainen vapauttaminen – Vangin vapauttaminen joko tilapäisesti tai pysyvästi ennen vankeusrangaistuksen suorittamista sillä ehdolla, että hän vapautuessaan noudattaa hyvää käytöstä.