Joidenkin amerikkalaisten presidenttien kasvot on merkitty rahaan, joidenkin muistoksi on tehty elokuvia ja luonnoksia. Sitten on niitä muita, joiden lähes unohdetut nimet kiinnitetään juhlattomasti yläasteisiin ja puistoihin eri puolilla maata – tai poistetaan suurilta vuorilta. Tässä muutamia faktoja 25. presidentistämme William McKinleystä, joka syntyi tänään 175 vuotta sitten.
- 1. Hän auttoi hiilikaivostyöläisten jengiä pysymään poissa vankilasta.
- 2. PRESIDENTTINÄ HÄN HOITI ESPANJAN POIS NELJÄSTÄ TERRITORIASTA.
- 3. HÄNEN KOTIELÄMÄSSÄÄN OLI TRAGINEN.
- 4. HÄN LIITTI HAWAIIIN TASAVALTAAN.
- 5. ANARKISTI AMPASI HÄNTÄ VAIN KUUKAUSIA TOISELLA VALTUUSKAUDELLA.
- 6. Gynekologi ja synnytyslääkäri suoritti hätäkirurgisen leikkauksen, joka ei pelastanut MCKINLEYN henkeä.
- 7. MCKINLEYN HUIPPU LASKI YLI 80 METRIÄ VUONNA 2013, JA SITTEN MENETTI NIMENSÄ.
1. Hän auttoi hiilikaivostyöläisten jengiä pysymään poissa vankilasta.
Vuonna 1843 Ohion Nilesissa syntynyt McKinley opiskeli Allegheny Collegessa Meadvillessä Pennsylvaniassa ja Mount Union Collegessa Alliancessa Ohiossa, mutta ei valmistunut kummastakaan koulusta. Sisällissodan puhjettua hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi unionin armeijaan, nousi kakkosluutnantiksi ja sai majurin arvon. Sodan jälkeen hän oli asianajajan oppisopimuskoulutuksessa, opiskeli lakia vajaan vuoden ajan New Yorkin Albany Collegessa ja pääsi asianajajaksi takaisin Ohiossa maaliskuussa 1867.
Yhdeksän vuotta myöhemmin McKinley puolusti ryhmää lakkoilevia hiilikaivostyöläisiä, joiden väitettiin yllyttäneen mellakkaan kaivoksessa Tuscarawas Valleyssa, ennen kuin he tappelivat kuvernööri Rutherford B. Hayesin lähettämän ohiolaisen puolisotilaallisen joukon kanssa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kaivostyöläiset vapautettiin syytteistä, ja McKinley kieltäytyi maksamasta korvausta palveluksistaan.
2. PRESIDENTTINÄ HÄN HOITI ESPANJAN POIS NELJÄSTÄ TERRITORIASTA.
Vaikka McKinleyn silloinen apulaislaivastoministeri Theodore Roosevelt väitetysti väitti, että hänen pomollaan ei ollut ”enempää selkärankaa kuin suklaa éclairilla”, kun tilanne Espanjan kanssa oli huonontumassa, McKinley ja Espanja katkaisivat lopulta diplomaattisuhteet, ja Yhdysvallat tuki Kuubaa sen taistelussa espanjalaisten kanssa.
Kun amerikkalainen taistelulaiva Maine räjähti ja upposi salaperäisissä olosuhteissa Havannan edustalla helmikuussa 1898 tappaen 266 merimiestä, McKinley vaati Espanjaa myöntämään Kuuballe itsenäisyyden, ja kongressi valtuutti sodanjulistuksen 25. huhtikuuta 1898 (tosin se ajoitettiin takautuvasti 21. huhtikuuta). Noin sata päivää kestäneessä espanjalais-amerikkalaisessa sodassa Yhdysvallat tuhosi espanjalaisen laivaston Kuuban Santiagon edustalla, valtasi Filippiineillä sijaitsevan Manilan ja liitti Puerto Ricon ja Guamin, mikä lopetti Espanjan siirtomaaherruuden.
3. HÄNEN KOTIELÄMÄSSÄÄN OLI TRAGINEN.
McKinley meni naimisiin Ida Saxtonin kanssa, joka työskenteli kassanhoitajana isänsä pankissa, vuonna 1871, ja synnytti tyttärensä Katariinan joulunpäivänä samana vuonna. Toinen tytär, Ida, syntyi vuonna 1873, mutta kuoli neljä kuukautta myöhemmin. Katherine menehtyi lavantautiin vuonna 1875, ja hänen vaimonsa terveys heikkeni laskimotulehduksen ja diagnosoimattoman epilepsian vuoksi. Heidän Valkoisessa talossa ollessaan Ida tarvitsi usein rauhoittavia lääkkeitä, jotta hän pystyi osallistumaan virallisiin tilaisuuksiin First Ladynä, ja McKinley heitti nenäliinan hänen kasvoilleen, kun hän sai epileptisen kohtauksen.
4. HÄN LIITTI HAWAIIIN TASAVALTAAN.
McKinley muutti edeltäjänsä Grover Clevelandin politiikkaa ja kannatti Havaijin liittämistä USA:n alueeksi. Espanjan-Amerikan sodan jälkeen saarten sijainnin strateginen merkitys Tyynellämerellä kävi entistä ilmeisemmäksi, ja McKinleyn tukema liittämispäätös hyväksyttiin edustajainhuoneessa ja senaatissa vuonna 1898. Näin päättyi pitkäaikainen taistelu alkuperäisten havaijilaisten ja valkoisten amerikkalaisten liikemiesten välillä paikallishallinnon hallinnasta. Havaijin viimeinen monarkki, kuningatar Lili’uokalani, syrjäytettiin vuonna 1893, ja Benjamin Harrison itse asiassa lähetti senaattiin lakiehdotuksen liittämisen hyväksymiseksi. Grover Clevelandista tuli kuitenkin presidentti ennen sen hyväksymistä, ja hän peruutti lakiesityksen. Kun McKinleystä tuli presidentti, hän yritti ottaa lakiesityksen uudelleen käsiteltäväksi, mutta Havaijin isänmaallinen liitto esti sen, ja se piti Yhdysvallat loitolla vuoden 1898 tapahtumiin asti.
5. ANARKISTI AMPASI HÄNTÄ VAIN KUUKAUSIA TOISELLA VALTUUSKAUDELLA.
Buffalossa, N.Y.:ssä 6.9.1901 Pan-Amerikan näyttelyssä pidetyn julkisen vastaanoton aikana Leon Czolgosz ampui McKinleytä kahdesti ylävartaloon, kun presidentti tervehti vieraita vastaanottojonossa. McKinleyn väitetään lausuneen: ”Älkää antako heidän satuttaa häntä”, kun vihainen väkijoukko hyökkäsi Czolgoszin kimppuun. Myöhemmin näyttelyalueella sijaitsevassa hätäsairaalassa McKinley sanoi salamurhaajastaan: ”Sen on täytynyt olla joku harhaanjohdettu miesparka” ja ”Hän ei tiennyt, miesparka, mitä oli tekemässä”. Hän ei voinut tietää.”
6. Gynekologi ja synnytyslääkäri suoritti hätäkirurgisen leikkauksen, joka ei pelastanut MCKINLEYN henkeä.
Buffalon yliopiston gynekologian lääkäri ja professori Matthew Mann valittiin hätäisesti kootun lääkäreiden ryhmän toimesta suorittamaan McKinleyn leikkaus, mutta työryhmä ei kyennyt löytämään toista luotia presidentin kehosta. Thomas Edisonin lähettämä upouusi röntgenlaite saapui Buffaloon, mutta sitä ei koskaan käytetty, koska McKinleyn tilan uskottiin paranevan. Sen sijaan hänen terveytensä heikkeni, kun kuolio alkoi puhjeta luodin jäljen ympärille. McKinley kuoli 14. syyskuuta 1901, kahdeksan päivää sen jälkeen, kun häntä oli ammuttu, ja vain kuuden kuukauden kuluttua toisesta presidenttikaudestaan.
7. MCKINLEYN HUIPPU LASKI YLI 80 METRIÄ VUONNA 2013, JA SITTEN MENETTI NIMENSÄ.
McKinley ei koskaan astunut jalallaan Alaskaan eikä koskaan nähnyt huipun nimeä, jonka hänelle nimesi malminetsijä William Dickey ja josta presidentti Woodrow Wilson teki virallisen nimityksen vuonna 1917. Se on luultavasti hyvä asia, sillä McKinleyn paikka vuorella on kokenut kovia vuosia.
Ensin vuori kutistui. Syyskuun 12. päivänä 2013 Alaskan kuvernööriluutnantti Mead Treadwell ilmoitti, että Pohjois-Amerikan korkein huippu Mount McKinley on 20 237 jalkaa korkea, 83 jalkaa lyhyempi kuin aiemmin luultiin. Yhdysvaltain geologinen tutkimuslaitos (U.S. Geological Survey) ja Alaskan osavaltion laajuinen digitaalinen kartoitusaloite (Statewide Digital Mapping Initiative) käyttivät uutta tutkatekniikkaa korjatakseen aiemman 20 320 jalan korkeuden, joka oli kirjattu vuonna 1952 fotogrammetrian avulla.
Silloin vuori katkaisi siteensä McKinleyyn. Vaikka Alaskan maantieteellisten nimien lautakunta muutti vuoren nimen vuonna 1975 Denaliksi, joka on koyukon Athabaskan-kansan käyttämä nimi, Ohiossa asuvat edustajat olivat vuosikymmenien ajan estäneet Alaskan osavaltion lainsäätäjän Yhdysvaltain maantieteellisten nimien lautakunnalle lähettämät nimenmuutospyynnöt. Jimmy Carter allekirjoitti vuonna 1980 Alaskan kansallisten intressimaiden säilyttämistä koskevan lain (Alaska National Interest Lands Conservation Act), joka palautti alueen nimen Denalin kansallispuistoksi ja suojelualueeksi, mutta itse vuoren nimi oli pysynyt vakaana vuoteen 2015 asti. Kansallispuistopalvelun apulaisjohtaja Victor Knox sanoi saman vuoden kesäkuussa, ettei hänellä ollut ”mitään sitä vastaan”, että Alaskan senaattori Lisa Murkowski esitti tammikuussa lakiehdotuksen, jolla huippu nimettäisiin uudelleen Denaliksi. Muutoksesta tuli virallinen vuonna 2015, jolloin 25. presidentin nimi poistettiin Pohjois-Amerikan korkeimmalta huipulta.
Mutta, noissa atlaksissa kannattaa käyttää ei-pysyvää merkintää – Ohion valtuuskunta, mukaan lukien puhemies John Boehner ja edustaja Tim Ryan, tuomitsivat päätöksen nopeasti ja ovat sanoneet tutkivansa oikeudellisia keinoja päätöksen haastamiseksi. Vuoden 2017 lopulla Donald Trump harkitsi päätöksen kumoamista, vaikka Alaskan senaatti sanoikin hänelle kiitos, mutta ei kiitos.