Basilika

Latinankielistä sanaa ”basilika” käytettiin alun perin kuvaamaan roomalaista julkista rakennusta (kuten Kreikassa lähinnä tuomioistuinta), joka sijaitsi yleensä roomalaisen kaupungin foorumilla.

Hellenistisiin kaupunkeihin ilmestyi julkisia basilikoita 2. vuosisadalla eKr. Kun Rooman valtakunnasta tuli virallisesti kristillinen, termi tuli laajemminkin viittaamaan suureen ja merkittävään kirkkoon, jolle paavi on antanut erityiset seremonialliset riitit. Siten sana säilyttää nykyään kaksi merkitystä, arkkitehtonisen ja kirkollisen.

Pietarin katedraali, Vaticano.

kuvan lähde: http://hubpages.com/religion-philosophy/A-Time-for-Change-in-the-Catholic-Church

MIKÄ OLI ENSIMMÄINEN BASILIKA?

Vanhin tunnettu basilika, Basilica Porcia, rakennettiin Rooman Forumille vuonna 184 eaa. Cato vanhemman toimiessa sensuurina.

Rooman keisarikunnan loppuun mennessä pelkästään Forumilla oli ainakin seitsemän basilikaa.

kuvan lähde: http://www.romeandart.eu/images/news/foro3.jpg

Basilika vai kirkko?

Basilica Cathedral of St. John the Baptist, Kanada.

kuvan lähde:http://thebasilica.ca/slideshows/homeMedium/Bascilica1.jpg

Nykyaikaisia kristillisiä kirkkoja kutsutaan basilikoiksi, koska antiikin Rooman kristityt, joilla ei ollut paikkoja kokoontua ja palvoa, kokoontuivat julkisiin rakennuksiin, joita kutsuttiin basilikoiksi.

Arkkitehtuurissa ”basilika” nimitti varhaisimmassa käytössään mitä tahansa suuria katettuja julkisia rakennuksia antiikin Roomassa ja esikristillisessä Italiassa, toreja, oikeustaloja, katettuja kävelykatuja ja kokoussaleja.

Pikkuhiljaa sana kuitenkin rajoittui rakennuksiin, joilla oli enemmän tai vähemmän selvä muoto: suorakulmaisia muurattuja rakennuksia, joissa on päädystä päähän ulottuva avoin sali, jota yleensä reunustavat pylväskäytävät, jotka on erotettu pylväskäytävillä (suurissa rakennuksissa ne usein kulkevat kokonaan keskialueen ympäri), ja joissa on korotettu koroke toisessa tai molemmissa päissä.

Parts of an Early Christian Basilica

kuvan lähde: http://masteringphoto.com/making-the-basilica/

1) Propylaeum – pyhän piirin, olipa kyseessä kirkko tai keisarillinen palatsi, sisääntulorakennus.

2) Atrium – varhaiskristillisessä, bysanttilaisessa ja keskiaikaisessa arkkitehtuurissa kirkon esipiha; pääsääntöisesti neljän pylväikköisen pylväsportaikon ympäröimä.

3) Narthex – kirkon keskilaivaa edeltävä eteishalli tai kuisti.

4) Nave – kirkon suuri keskitila. Pitkittäiskirkoissa se ulottuu sisäänkäynnistä apsikseen (tai vain ristikirkkoon, jos kirkossa on sellainen), ja sitä reunustavat tavallisesti sivuväylät.

5) Sivuväylä – yksi kirkon keskilaivan suuntaisesti kulkevista käytävistä, jotka on erotettu kirkosta arkadilla tai pylväskäytävällä.

kuvalähde: http://www.kenney-mencher.com/pic_old/classic_early_christian_byzantine/lesson_101_byzantine.htm

6) Ristikirkko – kirkon alue, jossa ristikirkko ja keskilaiva leikkaavat toisensa.

7) Ristikirkko – ristikirkossa koko varsi, joka on asetettu suorassa kulmassa keskilaivaan nähden. Huomaa, että transepti esiintyy harvoin varhaiskristillisissä kirkoissa. Vanha Pietarinkirkko on yksi harvoista esimerkeistä basilikasta, jossa on transepti tältä ajalta. Ristirakennuksesta tuli kristillisen kirkon vakioelementti vasta Karoliinisella kaudella.

8) Apsis – roomalaisen basilikan tai kristillisen kirkon päädyssä olevassa seinässä oleva syvennys, joskus suorakulmainen, mutta yleensä puoliympyrän muotoinen. Roomalaisen basilikan apsiksessa oli usein keisarin kuva ja siellä tuomari jakoi lakeja. Varhaiskristillisessä basilikassa apsiksessa oli piispan ”cathedra” eli valtaistuin ja alttari.

9) Nave elevation – termi, joka viittaa keskilaivan seinän jakamiseen eri tasoihin. Varhaiskristillisessä basilikassa keskilaivan korotus muodostuu tavallisesti keskilaivan pylväskäytävästä tai kaarikäytävästä ja kirkkorakennuksesta.

10) Kirkkorakennus – selkeä kerros eli ikkunarivi seinän yläosassa. Kirkoissa sivuväylien kattojen yläpuolella olevat clerestory-ikkunat mahdollistavat keskilaivan suoran valaistuksen.

kuvan lähde: http://www.marcopolo.tv/articoli/basilica-massenzio/

Basilikan suunnitelma, jossa on keskilaiva, käytävät ja apsis, jäi länsimaisen kirkon kirkkorakentamisen perustaksi. Se siirtyi vähitellen pois käytöstä itäisessä kirkossa.

Tällaisen rakennuksen ulkoasu oli yksinkertainen, ja sitä koristeltiin harvoin. Sisätilojen yksinkertaisuus tarjosi kuitenkin pintoja, jotka soveltuivat taidokkaaseen koristeluun.

Vaikka basilika on ensisijaisesti ominaista Roomalle, siitä on paljon esimerkkejä muuallakin.

Rakenteelliset innovaatiot

kuvan lähde: https://www.emaze.com/@AOORQROC/roman-concrete-copy1

Roomalaiset pystyivät rakentamaan tämänkaltaisia massiivisia rakennuskomplekseja nerokkaan insinööriteknisen innovaation ansiosta: betonin.

Kreikkalaisissa rakennuksissa ei yleensä voinut olla useampia kerroksia, koska kivi oli liian raskas materiaali tueksi. Niillä ei voinut olla kupolikattoja samasta syystä.

Roomalaiset eivät olleet ensimmäisiä, jotka käyttivät betonia, mutta he olivat ensimmäisiä, jotka käyttivät sitä rakennusmateriaalina.

Muut kulttuurit saattoivat käyttää betonia pylväiden ankkurointiin tai reikien paikkaamiseen, mutta roomalaiset jalostivat reseptiä ja huomasivat, että betoni oli kiveä kevyempää ja vahvempaa, se vei vähemmän tilaa ja siitä pystyttiin leikata ikkunat ilman, että seinä kärsi. Se oli myös paljon halvempaa kuin kivi, ja se valettiin haluttuun muotoon sen sijaan, että se olisi rakennettu.

Betonin edullisuus on yksi syy siihen, että roomalaiset pystyivät rakentamaan niin paljon asioita koko valtakunnassaan.