Objective: Testata keskimmäisen pakaralihaksen (gluteus medius, GM) värähtelyn vaikutusta kehon painon epäsymmetrisen jakautumisen vähentämiseen henkilöillä, joilla on hemipareesi (HP) kahdessa asennon palautumisen vaiheessa.
Menetelmät: GM-tärinän vaikutukset kehon painon siirtymisen (%Shift) mukaan pareettiselle jalalle GM-tärinän aikana rekisteröitiin seisoessa voimatasolla 40:llä HP:llä (19 vasemmalla ja 21 oikealla; keski-ikä 54,7±10,6vuotta, keskimääräinen aika aivohalvauksen jälkeen 2,0±1,3 kuukautta) heti, kun he pystyivät nousemaan seisomaan ilman apua, ja 4-6 viikkoa myöhemmin sekä 40:llä kontrollihenkilöllä (keski-ikä 54,7±10,5vuotta).
Tulokset: Ilman tärinää lähtötilanteessa kehon painon (BW) jakautumiselle oli ominaista pareettisen raajan alikuormitus (keskimääräinen BW pareettisessa raajassa 37,2 % ± 13,1 %). Tasapainon palautumisen alkuvaiheessa GM-tärinän aiheuttama %:n siirtymä kohti pareettista raajaa erosi merkittävästi vasemman ja oikean HP:n välillä (P=0,049) sekä vasemman HP:n ja kontrollien (C) välillä (P=0,022), ja se oli yhteydessä painon epäsymmetriaan (r=0,437, P=0,004). Myöhemmin GM-tärinä vähensi epäsymmetristä BW-jakaumaa useimmissa HP:ssä, eikä eroa havaittu vasemman ja oikean HP:n välillä eikä vasemman ja C:n välillä.
Johtopäätös: Asennon palautumisen pitkälle edenneessä vaiheessa GM-värähtely voi auttaa rohkaisemaan HP:tä asettamaan painoa sairastuneelle raajalle. Mielenkiintoista on, että oikean ja vasemman HP:n välillä havaittiin aluksi käyttäytymisero, joka voitaisiin todennäköisesti selittää erilaisella strategialla, joka johtuu BW-epäsymmetrian lähtötason vakavuudesta.