Franchisingin perusteet

author
4 minutes, 41 seconds Read

Tänä päivänä on olemassa monenlaisia franchising-tyyppejä yhä useammilla toimialoilla. On arvioitu, että yli 120 eri toimialaa käyttää franchisingia. Ravintolat ja ruokatarjonta muodostavat edelleen suurimman osan, mutta nykyään franchising on kehittynyt jopa kotisairaanhoidon ja lääkäripalveluiden markkinoille.

Juridisesta näkökulmasta katsottuna franchising koostuu pohjimmiltaan määritellystä lisenssityypistä, jonka yksi yrityksen omistaja myöntää toiselle. Pohjimmiltaan franchisingissa on kuitenkin kyse suhteesta, joka franchising-antajalla on franchising-ottajiinsa.

Franchising-antaja lisensoi toiminimensä ja toimintatapansa eli liiketoimintajärjestelmänsä franchising-ottajalle, ja franchising-ottaja sitoutuu osana sopimusta harjoittamaan liiketoimintaa lisenssin ehtojen mukaisesti.

Franchisingantajan rooli

Franchisingantaja tarjoaa franchising-ottajalle monenlaista liiketoimintatukea, mutta valvoo tarvittaessa myös joitakin franchising-ottajan toiminnan osia suojellakseen henkistä omaisuuttaan ja varmistaakseen, että franchising-ottaja noudattaa franchisingantajan brändiohjeita.

Vastineeksi immateriaalioikeuksien käytöstä ja liiketoimintatuen tarjoamisesta franchising-ottaja maksaa franchising-antajalle yleensä kertaluonteisen alkuperäisen franchising-maksun ja jatkuvan rojaltipalkkion, joka kattaa franchising-antajan toiminimen ja toimintatapojen käytön.

Luvakkeenantaja osallistuu vain vähän tai ei lainkaan luvakkeensaajan liiketoiminnan päivittäiseen johtamiseen, koska luvakkeensaaja on itsenäinen toimija eikä yhteinen työnantaja luvakkeenantajan kanssa.

Tästä syystä, vaikka luvakkeenantaja voi antaa ohjeita esimerkiksi henkilöstöhallinnon parhaista käytännöistä, luvakkeensaaja voi vapaasti palkata, palkata, palkata, aikatauluttaa, laatia työsuhteita koskevia normeja ja toimintatapoja sekä määrätä kurinpitoa henkilökunnalleen luvakkeenantajan puuttumatta asiaan. Vaikka univormujen ja ruoanvalmistusprosessien kaltaiset piirteet ovat osa järjestelmän brändistandardeja, palkkataso tai aikataulutetut työtunnit ovat franchising-yrittäjän hallinnassa.

Yrityksen kasvattaminen franchisingin avulla

Franchising on metodinen järjestelmä, jolla laajennetaan yritystä ja jaetaan tavaroita ja palveluita useiden myyntipisteiden kautta. Sen toiminta perustuu tuotemerkin omistajan ja paikallisen toimijan väliseen suhteeseen, jossa he työskentelevät yhdessä laajentaakseen taitavasti ja menestyksekkäästi.

Se on sopimussuhde, ja vaikka sekä franchising-antajalla että franchising-asiakkailla on yhteinen tuotemerkki, kumpikin harjoittaa juridisesti ja käytännöllisesti katsoen eri liiketoimintaa. Franchisingantaja pyrkii lisäämään uusia franchising-yrityksiä ja tukemaan nykyisiä franchising-asiakkaitaan, kun taas kukin franchising-asiakas sitoutuu hallinnoimaan ja harjoittamaan liiketoimintaansa sopimusehtojen mukaisesti.

Oikeudellinen määritelmä

Vaikka jokainen franchising on lisenssi, kaikki lisenssit eivät ole lain mukaan franchisingia. Yhdysvalloissa lisenssi muuttuu franchisingiksi, kun kolme erityistä tekijää toteutuu:

  • Franchisingottajan liiketoiminta liittyy olennaisesti franchisingantajan tavaramerkkiin;
  • Franchisingottaja maksaa alku- ja/tai jatkuvan maksun oikeudesta ryhtyä harjoittamaan liiketoimintaa ja pysyä siinä; ja
  • Franchisingantaja harjoittaa määräysvaltaa tai avustaa franchisingottajaa.

On tärkeää olla luottamatta tiukasti liittovaltion franchising-määritelmään. Franchisingin määritelmä vaihtelee huomattavasti eri osavaltioiden lakien mukaan, ja siihen voi sisältyä muita määritelmän elementtejä, kuten muun muassa se, että franchisingantaja tarjoaa markkinointisuunnitelman tai ylläpitää etuyhteyttä franchising-ottajan kanssa.

Yrityksen omistajana saatat kyseenalaistaa, onko sinun järkevää myöntää yrityksellesi franchising. Kokeneet ja pätevät franchising-lakimiehet tai -konsultit voivat auttaa sinua analysoimaan liiketoimintasi tarpeet ja määrittelemään, sopiiko franchising-yritys sinulle.

Koska oikeiden lakimiesten tai konsulttien valinnassa ei aina ole noudatettu huolellisuutta, jotkin yritykset eivät ole tarvinneet franchisingia laajentuakseen tai ovat laajentuneet täyttämättä franchising-lainsäädännön vaatimuksia. Molemmat ovat kalliita ja tarpeettomia virheitä.

Federal Trade Commissionin määritelmä franchisingin käsitteestä on 436 §:ssä.1(h) of the Franchise Rule seuraavasti:

A ”Franchising tarkoittaa mitä tahansa jatkuvaa kaupallista suhdetta tai järjestelyä, olipa sen nimi mikä tahansa, jossa tarjouksen tai sopimuksen ehdoissa määrätään tai jossa franchisingin myyjä lupaa tai vakuuttaa suullisesti tai kirjallisesti, että:
(1) Luvansaaja saa oikeuden harjoittaa liiketoimintaa, joka on yksilöity tai liitetty luvakkeenantajan tavaramerkkiin, tai tarjota, myydä tai jakaa tavaroita, palveluja tai hyödykkeitä, jotka on yksilöity tai liitetty luvakkeenantajan tavaramerkkiin;
(2) Luvakkeenantaja käyttää tai sillä on valtuudet käyttää merkittävää määräysvaltaa luvakkeensaajan toimintatapaan tai antaa merkittävää apua luvakkeensaajan toimintatavassa; ja
(3) Luvakkeensaaja suorittaa tai sitoutuu suorittamaan vaaditun maksun luvakkeenantajalle tai sen tytäryhtiölle luvakkeensaajan hankkimisen tai toiminnan aloittamisen ehtona.”

Liiketoimintamuodon franchising

Liiketoimintamuodon franchisingissa, joka on tavalliselle henkilölle tutuin franchising-tyyppi, franchising-suhteeseen kuuluu yleensä koko liiketoimintamuoto eikä vain franchisingantajan toiminimi, tuotteet ja palvelut. Franchisingantaja tarjoaa yleensä toimintaohjeet, koulutuksen, tuotemerkkistandardit, laadunvalvonnan, markkinointistrategian, apua toimipaikan sijoittamisessa ja paljon muuta.

McDonald’s ei esimerkiksi anna franchising-toimintaa hampurilaisille eikä Jiffy Lube anna franchising-toimintaa öljynvaihdoille. Molemmat yritykset lisensoivat immateriaalioikeuksiaan, joihin kuuluvat niiden tavaramerkit ja liiketoimintajärjestelmät. Kuten molempien tuotemerkkien historiasta voi huomata, niiden tuotteet ja palvelut ovat muuttuneet dramaattisesti vuosien varrella, ja liiketoimintamuodon franchising-rakenteen ansiosta ne voivat toteuttaa tämän helposti.

Franchising-antajan tuotemerkin voima

Franchising-antajan tuotemerkki on sen arvokkain voimavara. Asiakkaat päättävät, missä liikkeessä he tekevät ostoksia ja kuinka usein he käyvät kyseisessä liikkeessä sen perusteella, mitä he tietävät tai mistä he pitävät brändistä.

Kuluttajat eivät välitä siitä, kuka omistaa yrityksen varat. He haluavat vain saada ne tuotteet ja palvelut, joista brändi tunnetaan. Franchising antaa ”kaavayrittäjille” mahdollisuuden omistaa ja harjoittaa liiketoimintaa yksilöityjen tuotemerkkien alla. Työskennellessään hyvän franchising-antajan kanssa franchising-yrittäjät saavat välineet ja tuen, joita he tarvitsevat noudattaakseen järjestelmän standardeja ja varmistaakseen asiakastyytyväisyyden.

Franchising-antajat odottavat, että yrityksen brändistandardeja noudatetaan johdonmukaisesti jokaisessa toimipisteessä riippumatta siitä, onko toimipiste yrityksen vai franchising-yrittäjän omistuksessa. Franchising-yrittäjät investoivat paljon aikaa, energiaa ja taloudellisia resursseja brändiensä kehittämiseen ja tukemiseen, ja kuluttajan mielessä franchising-yrittäjän brändi on yhtä kuin yrityksen maine.

Erinomaiset franchising-yrittäjät valvovat järjestelmästandardien noudattamista franchising-yrittäjien kanssa, koska ne haluavat varmistaa, että asiakkaat ovat tyytyväisiä joka ikinen kerta, kun he tekevät ostoksensa franchising-yrityksen toimipisteessä.

Franchising-antajan on myös suojeltava tuotemerkin arvoa sekä muita tuotemerkin jakavia franchising-yrittäjiä.

Franchising-antajat tarjoavat vakiintuneiden tuotteiden ja palveluiden valikon lisäksi myös toimintajärjestelmän ja tuotemerkin, jotka ovat jo osoittautuneet hyväksi. Menestyvissä franchising-järjestelmissä franchisingantaja ja franchising-ottaja työskentelevät yhdessä molemminpuolisen hyödyn saavuttamiseksi.

Similar Posts

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.