Aminohapot glutamiini ja glutamiinihappo ovat kemiallisesti läheistä sukua. Ihmiskeho pystyy itse tuottamaan L-glutamiinia L-glutamiinihaposta glutamaattiammoniumligaasin avulla. Kun otetaan huomioon ne lukuisat aineenvaihduntaprosessit, joihin glutamiini osallistuu, ei ole yllättävää, että se on aminohappo, jonka pitoisuus veriplasmassa, lihaksistossa sekä aivo- ja selkäydinnesteessä on suurin. Se edustaa 60 %:lla suurinta määrää vapaita aminohappoja elimistössä.
Glutamiinin tarve kasvaa fyysisen ja psyykkisen stressin yhteydessä. Tämän tärkeän aminohapon tuotanto, joka tapahtuu elimistössä, hidastuu usein iän myötä eikä sitä synny riittävästi. Tällöin suositellaan ulkoista lisäravintoa.
Glutamiini säätelee happo-emästasapainoa ja tekee ihosta kiinteän
Välttämättömien mikroravintoaineiden saanti edistää ihosolujen tuotantoa ja hidastaa ikääntymistä. Siksi tasapainoinen ruokavalio on terveen ihon perusta. Epätasapainoinen, epäterveellinen ruokavalio voi johtaa liikahappoisuuteen ja happo-emäs-suhteen epätasapainoon, minkä seurauksena solut ja kudokset tuhoutuvat.
Glutamiinilla on ratkaiseva rooli tasapainoisen happo-emäs-suhteen ylläpitämisessä. Glutamiinin ansiosta myrkyllinen ammoniakki erotetaan munuaisissa ja emäksinen ammoniakkimolekyyli yhdistyy happoihin ja erittyy. Etuna on myös se, että happojen neutralointiin tarvittavaa bikarbonaattia voidaan säästää.1
Glutamiinin riittävä saanti on tärkeää kiinteän ja kimmoisan ihon kannalta. Jos glutamiinia ei ole riittävästi saatavilla, elimistö ottaa tarvittavan proteiinin lihasmassasta ja muuttaa sen glutamiiniksi ja energiaksi. Tämä johtaa lihasproteiinien häviämiseen, lihassäikeiden ohenemiseen ja ihon yleiseen roikkumiseen. Tämän vuoksi tutkijat ovat kutsuneet glutamiinia ”sisäiseksi nuoruuden lähteeksi”.2
Glutamiini vahvistaa immuunijärjestelmää ja on välttämätöntä hiusten kasvulle
Glutamiini toimii typpioksidin ja hiilen toimittajana, ja se on myös tärkeä elementti lihasten rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Aminohapot ovat välttämättömiä nukleotidisynteesille, jossa nopeasti jakautuvat solut, kuten immuunijärjestelmän ja karvatupen solut, ovat riippuvaisia tästä energianlähteestä.
Glutamiini voi torjua rasvan varastoitumista
Glutamiini voidaan muuntaa glukoosiksi munuaisissa vaikuttamatta glukagoni- tai insuliinitasoihin. Glutamiini voi torjua ruoasta peräisin olevan rasvan varastoitumista ohittamalla insuliinin normaalisti aiheuttaman rasvan kertymisen.3 Tämä voi olla hyödyllistä, kun pyritään säätelemään kehon painoa. On myös viitteitä siitä, että glutamiini voi vähentää sokerin ja alkoholin kysyntää.2
Glutamiinin ja glutamiinihapon muut tehtävät
Synteesin aikana glutamiinista glutamiinihapoiksi aivot ovat suojassa ammoniakin myrkkyvaikutuksilta. Tämä suoja solumyrkkyä vastaan ehkäisee aivotoimintojen haittoja ja parantaa pitkä- ja lyhytkestoista muistia.
Potilailla, jotka ovat uupumustilassa ja joilla on kognitiivisia aivojen toimintahäiriöitä, on usein glutamiinihapon puutos. Ahdistuneisuus, jännittyneisyys, unihäiriöt ja unettomuus sekä keskittymiskyvyn puute liittyvät tähän. Glutamiini lisää gamma-aminovoihapon (GABA) tuotantoa. GABA on tärkeä hermovälittäjäaine, joka toimii ikään kuin lukonvartijana hidastaen aivojen hermosolujen välisiä natriumkanavia ja on siten ikään kuin luonnollinen rauhoittava aine. Jos elimistössä on riittävästi glutamiinia, se voi rakentaa GABA:ta, millä voi olla myönteisiä vaikutuksia, kuten sisäinen tyyneys ja rauhallisuus myös stressaavissa tilanteissa, parempi keskittymiskyky sekä rauhallisempi ja antoisampi uni.1
Lähteet
1 Welbourne, T.C. (1995) Lisääntynyt plasman bikarbonaatti ja kasvuhormoni oraalisen glutamiinikuorman jälkeen, The American Journal Of Clinical Nutrition, Volume 61, issue 5, (pp. 1058-1061)
2 Bowtell, J.L., Gelly, K., Jackman, M.L., Patel, A., Simeoni, M. & Rennie, M.J. (1999) Effect of oral glutamine on whole body carbohydrate storage during recovery from exhaustive exercise (Suun kautta otetun glutamiinin vaikutus koko kehon hiilihydraattien varastointiin uuvuttavasta liikunnasta palautumisen aikana), Journal of Applied Physiology, Volume 86, issue 6, (pp. 1770-1777)
3 Prada, P.O., Hirabara, S.M., de Souza, C.T., Schenka, A.A., Zecchin,H.G. (1999), Vassallo, J., Velloso, L.A., Carneiro, E., Carvalheira, J.B., Curi, R. & Saad, M.J. (2007) L-glutamiinilisäys indusoi insuliiniresistenssiä rasvakudoksessa ja parantaa insuliinisignaalin välitystä maksassa ja lihaksessa ruokavaliolla aikaansaadun liikalihavuuden yhteydessä, Diabetologia, Vol. 50, Issue 9, (pp. 149-159)