Hillary Clinton on saanut FBI:ltä toisen kerran selvityksen yksityisen sähköpostipalvelimen käytöstä ulkoministerinä. Mistä on kyse?
Heinäkuussa FBI:n tutkimuksessa todettiin, ettei yksikään ”järkevä syyttäjä” nostaisi rikosoikeudellista syytettä Clintonia vastaan, mutta että hän ja hänen avustajansa olivat ”äärimmäisen huolimattomia” käsitellessään salaisia tietoja.
Silloin FBI yllätti kaikki 11 päivää ennen vaaleja ilmoittamalla, että se tutkii Hillary Clintonin lähettämiä tai vastaanottamia uusia löydettyjä sähköpostiviestejä.
Kaksi päivää ennen kuin äänestyskopit avautuivat eri puolilla maata, FBI:n johtaja James Comey ilmoitti pitävänsä kiinni alkuperäisestä arviostaan – että Clintonia ei pitäisi asettaa syytteeseen.
Miten päädyimme tähän?
- Mitä Hillary Clintonin sähköposteihin liittyy?
- Miksi hän teki sen?
- Oliko tämä lainvastaista?
- Kuinka monesta sähköpostista on kyse?
- Ovatko muut poliitikot syyllistyneet vastaavaan toimintaan?
- Miksi tämä on siis kiista?
- Kuinka turvallinen hänen sähköpostinsa tarkalleen ottaen oli?
- Vai niin, ulkoministeriöön murtauduttiin?
- Mitä uudesta käänteestä?
Mitä Hillary Clintonin sähköposteihin liittyy?
Vähän ennen kuin Hillary Clinton vannoi virkavalansa ulkoministeriksi vuonna 2009, hän perusti sähköpostipalvelimen kotonaan Chappaquassa, New Yorkissa. Tämän jälkeen hän käytti tätä palvelinta, jossa oli sähköpostiosoite [email protected], kaikessa sähköisessä kirjeenvaihdossaan – sekä työhön liittyvässä että henkilökohtaisessa – neljän virkavuotensa aikana.
Hänen kerrotaan myös perustaneen palvelimelle sähköpostiosoitteet pitkäaikaiselle avustajalleen Huma Abedinille ja ulkoministeriön esikuntapäällikölle Cheryl Millsille.
Hän ei käyttänyt eikä edes aktivoinut state.gov-sähköpostitiliä, jota olisi isännöity Yhdysvaltain hallituksen omistamilla ja hallinnoimilla palvelimilla.
Rouva Clintonin sähköpostijärjestelmästä tuli valtakunnallinen tarina maaliskuun ensimmäisellä viikolla vuonna 2015, kun New York Times julkaisi aiheesta etusivun artikkelin. Artikkelissa sanottiin, että järjestelmä ”saattoi rikkoa liittovaltion vaatimuksia” ja oli ”hälyttävä” nykyisille ja entisille hallituksen arkistoviranomaisille.
Profiili: Hillary Rodham Clinton
Miksi hän teki sen?
Rouva Clintonin mukaan ensisijainen syy siihen, että hän perusti oman sähköpostijärjestelmänsä, oli ”mukavuus”. YK:ssa pidetyssä lehdistötilaisuudessa hän sanoi pitävänsä mieluummin mukanaan vain yhtä älypuhelinta, jossa on yksi sähköpostiosoite, kuin kahta laitetta – yhtä työtä varten ja toista henkilökohtaisia asioita varten.
Kertomusten mukaan hallituksen myöntämät Blackberry-puhelimet eivät tuolloin pystyneet käyttämään useita sähköpostitilejä.
”Ajattelin, että yhden laitteen käyttäminen olisi yksinkertaisempaa, ja ilmeisesti se ei ole toiminut niin”, hän sanoi.
Skeptikot ovat vastanneet, että todellinen syy siihen, että rouva Clinton perusti oman sähköpostijärjestelmänsä, oli se, että se antoi hänelle täydellisen kontrollin kirjeenvaihdostaan.
Sähköpostiasetuksellaan hänestä tuli ainoa päättäjä siitä, mitä pitäisi ja mitä ei pitäisi toimittaa hallitukselle, julkistaa tiedonvapauspyyntöjen kautta tai luovuttaa asianosaisille osapuolille, kuten kongressin komitealle, joka tutki Yhdysvaltain Bengasin konsulaattiin vuonna 2012 tehtyä hyökkäystä.
Valtion ulkoministeriön ylitarkastajan raportin mukaan rouva Clinton kertoi vuonna 2010 apulaiskansliapäällikölleen, että yksi hänen huolenaiheistaan sähköpostin käytön suhteen oli se, että hän ei halunnut, että hän ei ”halua minkäänlaista riskiä siitä, että henkilökohtainen on saatavissa käyttöönsä”.
FBI:n tutkimuksessa todettiin, että rouva Clinton käytti virassa ollessaan ”lukuisia henkilökohtaisia laitteita” ja tukeutui useisiin sähköpostipalvelimiin. Clintonin työntekijät kertoivat FBI:lle, että he tuhosivat osan vaihdetuista laitteista vasaralla, kun taas toisista he eivät voineet tehdä selkoa.
Mikä on Hillary Clintonin suunnitelma vuodelle 2016?
Oliko tämä lainvastaista?
Valvottavasti ei. Rouva Clintonin sähköpostijärjestelmä oli olemassa lain harmaalla alueella – ja sitä on muutettu useita kertoja sen jälkeen, kun hän lähti virastaan.
Kun hänestä tuli ulkoministeri, vuoden 1950 liittovaltion arkistolain määräävä tulkinta oli, että henkilökohtaisia sähköpostitilejä käyttävien virkamiesten on varmistettava, että virallinen kirjeenvaihto luovutetaan hallitukselle. Kymmenen kuukautta hänen virkaanastumisensa jälkeen uusi asetus salli yksityisten sähköpostiviestien käytön vain, jos liittovaltion arkistot ”säilytetään asianmukaisessa viraston arkistointijärjestelmässä”.
Mrs Clinton väittää, että tämä vaatimus täyttyi, koska suurin osa hänen henkilökohtaiselta tililtään lähettämistään sähköpostiviesteistä meni henkilöille, joilla oli valtion tilit, tai välitettiin heille, joten ne arkistoitiin automaattisesti. Kaikki muut sähköpostit luovutettiin ulkoministeriön virkamiehille, kun he esittivät hänelle – ja useille hänen edeltäjilleen – pyynnön lokakuussa 2014.
Hän sanoi, että valtion työntekijän vastuulla on ”määritellä, mikä on henkilökohtaista ja mikä työhön liittyvää”, ja että hän on mennyt ”yli sen”, mitä häneltä pyydettiin.
Marraskuussa 2014 presidentti Barack Obama allekirjoitti presidentin ja liittovaltion arkistoja koskevan lain (Presidential and Federal Records Act Amendments) muutokset, jotka edellyttävät, että valtion virkamiesten on välitettävä kaikki viralliset kirjeenvaihdot hallitukselle 20 päivän kuluessa. Jopa tämän uuden lain nojalla rangaistukset ovat kuitenkin vain hallinnollisia, eivät rikosoikeudellisia.
Toukokuussa 2016 julkaistussa ulkoministeriön ylitarkastajan raportissa todettiin, että rouva Clintonin sähköpostijärjestelmä rikkoi hallituksen politiikkaa ja että hän ei saanut lupaa ennen sen käyttöönottoa – lupaa, jota ei olisi annettu, jos hän olisi pyytänyt. Tällaiset rikkomukset eivät kuitenkaan ole rikollista toimintaa.
FBI:n johtaja James Comey ilmoitti 5. heinäkuuta FBI:n erillisen tutkimuksen tuloksista ja totesi, että vaikka ”on todisteita mahdollisista rikkomuksista” rikoslainsäädäntöä vastaan, joka kattaa salassa pidettävien tietojen huonon käsittelyn, ”arviomme mukaan yksikään järkevä syyttäjä ei nostaisi tällaista syytettä”. Se siirsi asian oikeusministeriölle, joka lopetti Clintonia ja hänen avustajiaan vastaan nostetun syytteen nostamatta syytettä.
Valtion ulkoministeriö on sittemmin jatkanut tutkimuksiaan sen selvittämiseksi, rikkoivatko Clinton tai hänen avustajansa hallituksen periaatteita käsitellessään turvaluokiteltuja tietoja. Jos se toteaa, että he tekivät niin, rangaistuksena voi olla muodollinen huomautuskirje tai turvallisuusselvityksen menettäminen.
Pitkä matka ulkoministerinä
Kuinka monesta sähköpostista on kyse?
Rouva Clintonin mukaan hän lähetti tai vastaanotti 62 320 sähköpostia ulkoministerinä ollessaan. Hän tai hänen asianajajansa ovat todenneet, että noin puolet niistä – 30 490, noin 55 000 sivua – oli virallisia ja ne on luovutettu ulkoministeriölle.
Rouva Clinton sanoi, että muut sähköpostit ovat yksityisiä – ne liittyvät aiheisiin kuten tyttärensä häihin, äitinsä hautajaisiin ja ”joogarutiineihin”.
Hillary Clintonin pyynnöstä ulkoministeriö julkaisi toukokuussa 2015 ensimmäisen joukon hänen yksityistilillään lähetettyjä sähköposteja, joista monet liittyivät Yhdysvaltain konsulaattiin Benghazissa vuonna 2012 tehtyyn hyökkäykseen.
Elokuun 2015 alussa Clinton allekirjoitti valaehtoisen vakuutuksen, jossa hän vannoi luovuttaneensa kaikki kopiot valtionhallinnon arkistoista virkakautensa ajalta.
FBI löysi ”useita tuhansia” työhön liittyviä sähköpostiviestejä, joita ei luovutettu ulkoministeriölle, vaikka se päätteli, että sähköpostit oli poistettu ennen vuotta 2014 eikä niitä ollut tarkoituksella poistettu ”salaamistarkoituksessa”.
Noin 3 000 sähköpostiviestin odotetaan vapautuvan vaalipäivän alla, mutta monet muut käsitellään vasta 8. marraskuuta jälkeen.
Ovatko muut poliitikot syyllistyneet vastaavaan toimintaan?
Mrs Clinton ei ole läheskään yksin. Muut poliitikot ja virkamiehet – sekä liittovaltion että osavaltioiden hallituksissa – ovat joskus turvautuneet henkilökohtaiseen sähköpostiin virallisten asioiden hoitamisessa. Presidentti George W. Bushin aikana ulkoministerinä toiminut Colin Powell kertoi ABC:lle käyttäneensä henkilökohtaista sähköpostitiliä virassa ollessaan, muun muassa kirjeenvaihtoon ulkomaisten johtajien kanssa.
Valtion ulkoministeriön ylitarkastajan raportissa todettiin, että monet rouva Clintonin edeltäjistä – mukaan lukien herra Powell – eivät myöskään noudattaneet liittovaltion kirjanpitovaatimuksia, vaikkakin heidän toimintaansa ohjaavat säännöt eivät olleet yhtä yksityiskohtaisia heidän ollessaan virassa.
New York Times kertoi, että Powell oli kerran neuvonut rouva Clintonia illalliskutsuilla käyttämään yksityistä sähköpostia, vaikkakaan ei käsitellessään salaisia tietoja. Myöhemmin hän kuitenkin kiisti tehneensä niin.
Washingtonin ulkopuolella entinen Floridan kuvernööri Jeb Bush – Yhdysvaltain presidenttiehdokas vuonna 2016 – turvautui yksityiseen sähköpostiosoitteeseen ([email protected]). Rouva Clintonin tavoin hän on valinnut, minkä kirjeenvaihdon hän julkistaa.
Wisconsinin kuvernööri Scott Walker, toinen entinen republikaanien presidenttiehdokas, joutui kohtaamaan kysymyksiä, jotka koskivat hänen henkilökuntansa yksityisten sähköpostiosoitteiden käyttöä ollessaan Milwaukeen piirikunnan johtaja.
Government Executive -lehti teki helmikuussa 2015 kyselytutkimuksen 412 korkean tason liittovaltion työntekijälle, ja siinä todettiin, että 33 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä henkilökohtaista sähköpostia valtionhallinnon asioihin ”ainakin joskus”.
Mrs Clinton eroaa näistä esimerkeistä ei tavan vaan laajuuden suhteen – koska hän käytti yksinomaan henkilökohtaista sähköpostiosoitettaan. Ja toisin kuin Bush ja Walker, hänen toimintaansa säätelivät liittovaltion lait.
Clintonin ”hyväksymiskupla” on puhjennut
Tapaa vuoden 2016 presidenttiehdokkaat
Miksi tämä on siis kiista?
Tästä tuli iso juttu suurelta osin siksi, että rouva Clinton pyytää Yhdysvaltain yleisöä luottamaan siihen, että hän noudattaa sekä ”sääntöjen kirjainta että henkeä”, hänen tiedottajansa Nick Merrillin sanoin.
New York Timesin juttu sai alkunsa tiedoista, jotka kongressin Benghazi-komitea toimitti lehdelle, ja konservatiivikriitikot väittävät, ettei ole mitään keinoa todistaa, että hän on ollut avulias antaessaan tutkimukselleen kaiken olennaisen materiaalin.
Joidenkin on ollut vaikea niellä hänen ”mukavuus”-selitystään, kun otetaan huomioon, että ulkoministerinä hän matkusti laajan seurueen kanssa, joka pystyi kantamaan hänen lisäpuhelimensa. Ja helmikuussa 2015 hän kertoi televisiohaastattelijalle, että hänellä on nykyään mukanaan useita laitteita – iPhone ja Blackberry sekä iPad ja iPad mini.
Lisäksi sekä vasemmiston että oikeiston kriitikot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että hänen turvautumisensa ”kotitekoiseen” sähköpostijärjestelmään teki hänen viestinnästään alttiimpaa hakkereille ja ulkomaisille tiedustelupalveluille.
Voisivatko Clintonin sähköpostit ravistella vuoden 2016 kisaa?
Kuinka turvallinen hänen sähköpostinsa tarkalleen ottaen oli?
Lehdistötilaisuudessaan rouva Clinton sanoi, että hänen palvelimessaan ”ei ollut tietoturvaloukkauksia” ja että käyttöön otetut vankat suojaukset ”osoittautuivat tehokkaiksi ja turvallisiksi”.
Iriippumattomat kyberturvallisuusanalyytikot ovat sanoneet, että asiantuntevat hakkerit voivat kuitenkin murtautua sähköpostipalvelimille jättämättä mitään todisteita. Eivätkä kaupallisesti saatavilla olevat turvajärjestelmät vedä vertoja hallituksen suojaamille järjestelmille – mutta nekään eivät ole haavoittumattomia, kuten marraskuussa 2014 ulkoministeriön sähköpostijärjestelmään tehty tunkeutuminen osoitti.
Se on toistuvasti sanonut, ettei hänen sähköpostitilinsä kautta lähetetty mitään turvaluokiteltua materiaalia ja että hän lähetti vain yhden sähköpostiviestin ulkomaalaiselle virkamiehelle – Britanniassa.
Mutta heinäkuussa 2015 Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön ylitarkastaja Charles McCullough kertoi kongressille, että hän oli lähettänyt ainakin neljä viestiä, jotka sisälsivät turvaluokitellusta materiaalista johdettuja tietoja. Kuukautta myöhemmin McCullough paljasti, että kaksi sähköpostiviesteistä sisälsi tietoja, joita pidettiin ”huippusalaisina” eli korkeimmalla turvaluokitustasolla.
Vastatakseen kasvavaan painostukseen rouva Clinton suostui lopulta elokuussa 2015 luovuttamaan yksityisen palvelimen, jota hän käytti, FBI:n alustavaan tutkimukseen, joka koski hänen sähköpostiviestiensä sisältämien turvaluokiteltujen tietojen turvallisuutta.
Hän sanoi myös luovuttavansa muistitikut, jotka sisälsivät kopioita sähköposteista.
Kun viimeinen erä Clintonin sähköposteja julkaistiin maaliskuussa 2016, jälkikäteen salaiseksi luokiteltujen sähköpostien kokonaismäärä oli ylittänyt 2 000.
Toukokuussa 2016 romanialainen hakkeri Guccifer, joka istuu Yhdysvalloissa vankilassa törkeästä hakkeroinnista syytettynä, kertoi Fox Newsille, että hän oli päässyt onnistuneesti käsiksi rouva Clintonin sähköpostipalvelimelle useaan otteeseen – väite, jonka Clintonin kampanja kiistää ja jonka tueksi ulkoministeriö ja syyttäjäviranomaiset totesivat, ettei ole todisteita.
Heinäkuussa 2016 laaditussa FBI:n raportissa ei James Comeyn mukaan löydetty ”suoria todisteita” luvattomasta pääsystä hänen sähköpostipalvelimilleen, mutta vankkojen turvatoimien puute tarkoitti, että ”on mahdollista, että vihamieliset toimijat pääsivät käsiksi”.
Clinton lähetti sähköposteja, joiden on sittemmin katsottu sisältävän turvaluokiteltua tietoa
Vai niin, ulkoministeriöön murtauduttiin?
Todellakin oli. CNN:n siteeraamien lähteiden mukaan marraskuun 2014 hyökkäys oli ”kaikkien aikojen pahin” hallituksen virastoon kohdistunut verkkohyökkäys , jonka vuoksi ministeriön tietotekniikan työntekijät joutuivat sulkemaan koko salassa pidettävän sähköpostijärjestelmän viikonlopuksi.
Yhdysvaltojen hallitus epäilee, että hyökkäyksen takana olivat venäläiset hakkerit – jotka olivat vastuussa myös Valkoiseen taloon, postilaitokseen ja muihin virastoihin kohdistuneista samankaltaisista yrityksistä.
Vaikka kyseinen välikohtaus ei vaikuttanut rouva Clintoniin, osa hänen henkilökohtaisesta kirjeenvaihdostaan paljastui maaliskuussa 2013, kun Guccifer-niminen hakkeri ( sittemmin paljastui romanialaiseksi Marcel-Lehel Lazariksi) vaaransi hänen aol.com-osoitteensa Sidney Blumenthalin luottamushenkilönä.
Vaikka Guccifer paljasti vain Blumenthalin rouva Clintonille lähettämät sähköpostit, ei hänen vastauksiaan, se paljasti kuitenkin ulkoministerin yksityisen sähköpostiosoitteen kaksi vuotta ennen kuin New York Times teki siitä kansallisen jutun.
Kyberhyökkäykset USA:n uhkakuvien kärjessä
Mitä uudesta käänteestä?
FBI ilmoitti lokakuun lopussa löytäneensä ”erään asiaan liittymättömän tapauksen yhteydessä… uusia sähköpostiviestejä…, jotka näyttävät liittyvän tutkintaan.” FBI:n johtaja James Comey sanoi, että tutkijat selvittäisivät, sisälsivätkö sähköpostiviestit salaisia tietoja.
Kävi ilmi, että äskettäin löydettyjä sähköposteja tutkittiin osana FBI:n tutkimusta, joka koskee häpeään joutunutta entistä kongressiedustajaa Anthony Weineriä, Clintonin huippuavustaja Huma Abedinin vieraantunutta aviomiestä.
Kaksi päivää ennen vaalipäivää Comey ilmoitti, ettei hän ollut muuttanut alkuperäistä päätelmäänsä, jonka mukaan rouva Clintonin ei pitäisi joutua vastaamaan rikosoikeudellisiin syytteisiin salaiseksi luokiteltujen tietojen käsittelemisestä, äskettäin löytyneiden sähköpostien tarkastelun jälkeen.