NEW YORK-Kemiallisten alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, joka on olennainen osa luonnontieteiden opetusta ja merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja, täyttää tänä vuonna 150 vuotta.
Venäläinen tiedemies Dmitri Ivanovitš Mendelejev laati ensimmäisen jaksollisen järjestelmän vuonna 1869, jolloin oli löydetty vain 63 alkuaineita, alkuaineiden kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Riveillä ja sarakkeilla ei ainoastaan luokiteltu kunkin alkuaineen ominaisuuksia, vaan myös ennustettiin vielä löytymättömien alkuaineiden olemassaoloa.
Tänään jaksollisessa järjestelmässä on 118 alkuainetta, joista neljä, joilla on atomiluku – 113 (Nihonium), 115 (Moskovi), 117 (Tennesin) ja 118 (Oganesson) – lisättiin vuonna 2016. Uusien alkuaineiden löytöjen myötä on vaikea arvioida, kuinka pitkä jaksollinen järjestelmä on tulevaisuudessa.
Yhdistyneet kansakunnat, jotka tunnustavat kemian massiivisen panoksen kestävän kehityksen edistämisessä ja ratkaisujen tarjoamisessa globaaleihin haasteisiin, kuten energiaan, koulutukseen, maatalouteen ja terveyteen, ovat nimenneet vuoden 2019 kansainväliseksi alkuaineiden jaksollisen järjestelmän teemavuodeksi.
Huomionarvoista on, että 150-vuotisjuhlavuosi osuu samaan aikaan myös kemistejä edustavan Kansainvälisen puhtaan ja soveltavan kemian liiton International Union of Pure and Applied Chemistryn (IUPAC:n) sadanvuotisjuhlavuoden kanssa.
”Kemiallisten alkuaineiden jaksollinen järjestelmä on yksi nykyaikaisen tieteen tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista saavutuksista, joka heijastaa kemian lisäksi myös fysiikan, biologian ja muiden tieteenalojen olemusta”, sanoi Unescon juhlavuoden koordinaattori Jean-Paul Ngome-Abiaga.
”Tämä juhlavuosi, johon sisältyy toimintaa eri puolilla maailmaa, korostaa sen merkitystä tieteelle, teknologialle ja kestävälle inhimilliselle kehitykselle.”
Kemiallisten alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kansainvälisen vuoden 2019 (IYPT2019) avajaisseremonia järjestetään 28. tammikuuta Pariisissa Unescon talossa. IYPT:n puitteissa järjestettävissä eri tapahtumissa keskitytään erityisesti esittelemään Unescon aloitetta, joka koskee perustieteiden edistämistä kestävän kehityksen hyväksi vuonna 2019.
”Uskon, että nämä vuodelle 2019 suunnitellut tapahtumat tulevat osoittamaan perustieteiden tärkeän roolin ongelmien ratkaisemisessa eri puolilla maailmaa”, Ngome-Abiaga sanoi.