Kuka oli apostoli Paavali? – lyhyt elämäkerta (mitä hän teki ja kirjoitti)

– 7 Minute Read

Tässä artikkelissa yritän hahmotella lyhyen elämäkerran apostoli Paavalista. Häntä pidetään yhtenä historian tunnetuimmista (ja joskus väärinymmärrettynä pahamaineisimpana) hahmoista. Hänen perussanomansa oli, että aikakauden loppu oli saapunut juutalaisessa Messiaassa nimeltä Jeesus.

Hänen ylösnousemuksensa avasi viimeiset päivät, jotka huipentuisivat Kristuksen palatessa luodun järjestyksen parantumiseen ja ihmiskunnan ylösnousemukseen ja tuomioon (Room. 8, 1. Kor. 15).

Tämä vakaumus, yhdistettynä harkintaan siitä, miten kansat (pakanat) voitaisiin parhaiten liittää Israelin Jumalan perheeseen, muutti koko hänen elämänsä kulkua. Paavalin elämäkerta on meille mielenkiintoinen tämän ainoan vakaumuksen muutoksen vuoksi.

Apostoli Paavali, jota joskus kutsutaan pyhäksi Paavaliksi tai Saulukseksi Tarsolaiseksi, eli noin vuodesta 5 eKr. / 5 jKr. noin vuoteen 67 jKr. asti. Saul on vaihtoehtoinen nimi erityisesti Apostolien teoissa (Apostolien teot). Kyseisessä tekstissä hänen seemiläinen nimensä ”Saul” on korvattu nimellä ”Paavali” (todennäköisesti hänen latinankielinen nimensä, jota on mukautettu myös kreikankielisessä Uudessa testamentissa). Tämän nimivivahteen ensimmäinen esiintymä on Apostolien teot 13.9.

Meillä on kaksi Paavalin elämäkertaan liittyvää tietolähdettä. Apostolien teot on kertomus (tyylitellympi kuin ”raaka” historia, mutta kuitenkin historiallinen), jossa hän on päähenkilönä. Mutta koska hän on kertomuksen hahmo, hyvä historiallinen työ vaatii, että aloitamme aina primaarilähteistä: Paavalin sanoista Paavalin omissa kirjeissä.

Tämä toinen lähde antaa meille selkeimmän pääsyn hänen elämäänsä ja ajatteluunsa. Vaikka ne ovatkin hänen omien ennakkoluulojensa värittämiä (kuten kaikki, mitä kuka tahansa ihminen on kirjoittanut historiassa, joten tämän ei ole tarkoitus olla väheksyvää), ne antavat selkeimmän todistuksen ja pääsyn historialliseen Paavaliin.

Apostolien teot on siis ”vahvistava lähde” ennen kuin se on primaarilähde, mutta näitä kahta lähdettä ei tarvitse nähdä kilpailevina. Niillä on erilaiset retoriset ja historialliset funktiot, mikä on tärkeää nimetä, kun pyritään saamaan lisää tietoa tästä historiallisesta hahmosta.

Paavalin elämän hahmottaminen

Apostolien tekojen perusteella Paavali oli Rooman kansalainen (Ap. t. 16.37, 22.25-29). Hän oli peräisin juutalaisesta perheestä Tarsuksen kaupungista, joka oli kauppakaupunki Välimeren rannalla. Se sijaitsi Vähä-Aasiassa, ja sillä oli vaikutusvaltaa kaupankäynnissä ainakin Aleksanteri Suuren ajoista lähtien.

Paavali kouluttautui fariseukseksi

Acts 23.6 kuvaa Paavalia fariseukseksi (ja fariseuksen pojaksi), mikä vahvistaa hänen omia sanojaan Filippiläiskirjeen 3 luvussa.5-6. Apostolien teoissa tämä identiteetti mainitaan nimenomaisesti sukulaisuussuhteena, koska myös hänen isällään oli tällainen identiteetti.

Jossain varhaisessa vaiheessa Paavalin elämää Apostolien teot 22.3 väittää, että Paavali opiskeli suuren fariseusopettajan Gamalielin johdolla, joka saattoi olla Hillel vanhemman (jota joskus pidetään yhtenä ensimmäisen vuosisadan eaa. suurista proto-rabbeista) pojanpoika.

Jos tämä yhteys pitää paikkansa, mikä Paavalin koko kirjeidensä ajan viisaana fariseuksena käyttämän tulkintaruudukon perusteella vaikuttaa enemmän kuin uskottavalta, Paavali opiskeli yhden arvostetuimman opettajalinjan johdolla Toisen temppelin loppupuoliskon aikana. Näyttää siltä, että hänen koulutuksensa ulottui toora-asiantuntemusta pidemmälle ja sisälsi syvällisen ymmärryksen profeetoista sekä klassisesta kirjallisuudesta ja filosofiasta.

Paavalin työ teltantekijänä

Myös Apostolien teoissa kuvataan Paavalin olleen pääasiallisena kutsumuksenaan teltantekijä (18.1-3). Hän työskenteli Priscillan ja Aquilan kanssa, jotka mainitaan myös Room. 16.3-4:ssä ”työtovereina” (todennäköisesti sekä metaforisesti Jeesuksen sanoman osalta että kirjaimellisesti yhteisen ammatin osalta).

Paavali, vainoaja, joka muuttui

Apostolien teoissa Paavalia kuvataan Jerusalemista alkaneen varhaisen Jeesus-liikkeen vainoajana. Apostolien teoissa 7.58-8.1 hänet mainitaan niiden joukossa, jotka hyväksyivät Stefanuksen kivittämisen. Sitten Apostolien teoissa 9 on kertomus Paavalin kohtaamisesta ylösnousseen Jeesuksen kanssa Damaskoksen tiellä, jossa Jeesus sanoo: ”Saulus, Saulus, miksi vainoat minua?”. (9.4).

Tämä tapaus saa tietenkin Paavalin luottamaan siihen, että Jeesus todella on Messias, ja hän käyttää siitä lähtien kaiken energiansa Jeesuksen sanoman julistamiseen juutalaisille tovereilleen ja erityisesti kansoille (joita usein kutsutaan ”pakanoiksi”). Ajatus vainosta saa vahvistusta Paavalin kirjeissä Galatalaiskirjeessä 1.13-14 ja Filippiläiskirjeessä 3:6.

Paavalin omaelämäkerrallinen kertomus muodonmuutoksesta

Galatalaiskirjeessä 1 kerrotaan myös Paavalin omaelämäkerrallinen kertomus hänen muodonmuutoksestaan juutalaiseksi, joka seuraa Jeesusta Herrana. Todennäköisesti Apostolien teot on tyylitelty versio siitä, mitä Paavali itse väitti tuosta kokemuksesta (tässä tyylitelty tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kertomus on rakennettu tavalla, joka on tarkoitettu tosiksi, mutta myös toisen käden kertomukseksi).

Tämän muutostapahtuman (jota joskus virheellisesti kutsutaan Paavalin ”kääntymykseksi” kristinuskoon sen sijaan, että hän olisi ottanut Jeesuksen Israelin Messiaaksi ja Herraksi) arvioitu ajankohta on tavallisesti jossakin vuoden 31-36 jKr. välillä. Paavali mainitsee tämän dramaattisen kokemuksen lyhyesti myös 1. Kor. 15:8:ssa puolustaessaan kuolleiden ylösnousemusta toteamalla, että Jeesus oli ilmestynyt hänelle ”viimeisenä kaikista.”

Paavalin muodonmuutoksen jälkeen

Mystisen kohtaamisensa ylösnousseen Jeesuksen kanssa jälkeen Paavali sokeutui Apostolien teot 9:n kertomuksen mukaan. Siirryttäessä takaisin Paavalin omaan omakohtaiseen kertomukseen Galatalaiskirjeessä 1-2, tämän kokemuksen jälkeen hän meni: Arabiaan, sitten Damaskokseen, sitten Jerusalemiin 15 päiväksi (3 vuotta myöhemmin tapaamaan Keefasta / Pietaria ja Jaakobia), sitten Syyriaan ja Kilikiaan.

Ja sitten, 14 vuotta myöhemmin, Paavali palasi Jerusalemiin Barnabaan ja Tiituksen kanssa tapaamaan Jerusalemin seurakunnan ”pilareita”: Jaakobin, Keefan ja Johanneksen kanssa. Tässä tapaamisessa nämä keskeiset johtajat vahvistivat, että Paavali oli todellakin saanut toimeksiannon olla pakanoiden apostoli (joka tarkoittaa ”kansoja-kansaa”). Ainoa asia, jota Jerusalemin apostolit kehottivat, oli, että Paavali ja hänen seuralaisensa ”muistaisivat köyhiä” (Gal. 2.10).

Kiista Antiokiassa

Kiista syttyi lopulta Antiokiassa, kun kentällä vallitsevat realiteetit, jotka vaikeuttivat juutalaisten ja ei-juutalaisten Jeesuksen seuraajien yhteen saattamista, tulivat julki. Tietyt miehet tulivat Jaakobin (Gal. 2.12ff) luota vierailulle ja aiheuttivat hämmennystä evankeliumin sanoman luonteesta pakanoille.

Tämä kiista sai ilmeisesti jopa Pietarin nöyristelemään ja päättämään erottautua yhteisistä aterioista, joita he viettivät juutalaisina pakanallisille käännynnäisten kanssa. Tästä tilanteesta tulee anekdoottinen kertomus, jota Paavali käyttää kirjeessään galatalaisille havainnollistaakseen, miksi ei-juutalaisia ei saa ympärileikata.

Epäilemättä on olemassa useita teorioita siitä, mikä oli Paavalin varsinainen motivaatio, kun hän kertoi tämän kertomuksen ja asettui vastakkain ympärileikkauskäytännön kanssa. Yhden nopean kysymyksen voisimme esittää:

Oliko Paavali ympärileikkausta ja Tooran lain noudattamista vastaan yleismaailmallisessa mielessä (sekä juutalaisille että pakanoille) vai vain pakanoille? Onko hänellä mielessä yksinomaan ei-juutalainen lukijakunta, kun hän käyttää negatiivista kieltä seremoniallisista toorakäytännöistä?

Paavalin lähetysmatkat

Paavali, jos hyppäämme takaisin Apostolien tekoihin, aloitti lähtökohtanaan Antiokiasta (kiistakysymyksen tapahtumapaikka) ja teki lopulta useita matkoja Välimeren eri alueille. Näiden matkojen ansiosta Paavali pystyi perustamaan niin monia seurakuntia, joista monista meillä on kirjeitä Uudessa testamentissa.

Apostolien tekojen kertomuksen mukaan Paavalin ”lähetysmatkoihin” kuului:

• Acts 13.4-15.35 (alkaa ja päättyy Syyrian Antiokiassa)
• Acts 15.36-18.22 (alkaa ja päättyy myös Syyrian Antiokiassa)
• Acts 18.23-21.17 (alkaa Syyrian Antiokiasta ja päättyy Jerusalemiin)
• Acts 27.1-28.16 (matka Roomaan)

Paavalin kirjeet seurakunnille (Parhaat elämäkerralähteemme)

Sitä riippuen, miten Paavalin kirjeiden ajoitus ja kirjoittajuus ymmärretään, meillä olevien Paavalin kirjoittamiksi liitettyjen kirjoitusten sanotaan usein olevan kirjoitettu näillä erilaisilla matkoilla tai vastauksena näille eri matkoille. Paavalin kirjeet voidaan jakaa kahteen perusluokkaan: autenttiset kirjeet (eli ne hyväksytään yleisesti apostolin kirjoittamiksi) ja kiistanalaiset kirjeet (eli tutkijat ovat eri mieltä niiden kirjoittajuudesta). Ne ovat seuraavat:

Paavalin vakaat 7 kirjettä

• 1. tessalonikalaisille
• galatalaisille
• 1. korinttilaisille

.

• Filippiläisille
• Filemonille
• 2. Korinttilaisille
• Roomalaisille

Paavalin kiistellyt kirjeet

• 2. Tessalonikalaiskirje
• Kolossolaiskirje
• Efesolaiskirje
• 1. Timoteukselle
• 2. Timoteukselle
• Tiitukselle

On syytä huomata, että jopa eri suuntauksia edustavat kristityt kiistävät tietyt Paavalin kirjeet sellaisiksi, etteivät ne ole suoraan hänen käsialaansa. Antiikin maailmassa oli kuitenkin toisinaan tapana kirjoittaa jonkun kunniaksi ottamalla kynä käteen hänen nimissään.

On hyvin todennäköistä, että jos jokin näistä kirjeistä (erityisesti kiistanalaisia ovat 1/2 Timoteuksen ja Tiituksen pastoraalikirjeet) ei ollut suoraan Paavalilta, ne ovat peräisin Paavalin koulukunnista. Hänen opetuslapsensa todennäköisesti ottivat hänen ajatuksensa ja veivät niitä eteenpäin hänen kuolemansa jälkeen, tällaisessa skenaariossa. Ensimmäisellä vuosisadalla näitä ei olisi pidetty väärennöksinä, koska ne olivat jatkumoa hänen sanomalleen ja lähetystehtävälleen.

Kirjeiden on katsottava sisältävän pääpiirteissään Paavalin ajatuksia, vaikka tutkijat kyseenalaistavatkin kirjoittajuuden pienissä vivahteissa. Ne tutkijat, jotka ovat kristittyjä, vahvistavat silti näiden kirjoitusten ”inspiraation” ja ”auktoriteetin”.

Mutta jälleen kerran on huomautettava, että monet tutkijat vahvistavat kaikki kirjeet aidosti paavalilaisiksi (merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta toisinaan virheellisesti kirjoitetuksi katsottua Heprealaiskirjettä).

Paavalin mahdollinen pidätys Jerusalemissa

Paavali pidätettäisiin (Apostolien tekojen 21. luvun mukaan), koska hänellä oli lainvastainen agenda, mikä hänen kirjeidensä perusteella tiedämme, ettei ollut totta. Hän vahvisti Tooran hyvyyden juutalaisille, mutta ei yksinkertaisesti ollut sitä mieltä, että pakanoiden oli noudatettava koko Tooraa. Jos Apostolien teot pitävät paikkansa, hänet kuitenkin pidätettiin, kun väkijoukko syytti häntä temppelin halventamisesta (Ap. t. 21.27 ja sitä seuraavat kohdat). Pidätys pelasti hänen henkensä, kun roomalaiset vartijat panivat hänet kahleisiin.

Kun joukko juutalaisia aikoi murhata Paavalin, hänet siirrettiin Caearea Maritimaan. Siellä hän viipyi vankina kaksi vuotta. Kun hänen tapaukseensa vihdoin palattiin kaksi vuotta myöhemmin (mahdollisesti vuonna 59 jKr.), Paavali käytti tilaisuutta hyväkseen ja ”vetosi keisariin” Rooman kansalaisena (seikka, joka on ainutlaatuinen Apostolien teoissa). Tämä johti siihen, että koko Paavalin ryhmä lähetettiin Roomaan hänen lähestyvää oikeudenkäyntiään varten. Sen jälkeen, kun hän oli joutunut haaksirikkoon (ks. Apostolien teot 27-28), hän pääsi lopulta Roomaan (mahdollisesti vuonna 60 jKr.).

Paavalin kuolema

Kotiarestissa Paavali asui Roomassa kaksi vuotta (ainakin) odottaessaan oikeudenkäyntiään. Apostolien teot päättyy tähän avoimeen toteamukseen:

Paavali asui omassa vuokratussa asunnossaan kaksi täyttä vuotta ja toivotti tervetulleeksi kaikki, jotka tulivat tapaamaan häntä. Esteettömästi ja täydellä luottamuksella hän jatkoi Jumalan valtakunnan julistamista ja Herran Jeesuksen Kristuksen opettamista. (Apt.28.30-31)

Me saamme tietää, että Paavali lopulta teloitettiin, emme Uudesta testamentista vaan kirjoituksesta, joka liitetään Ignatiukselle toisen vuosisadan alussa jKr. Siitä saamme tietää, että Paavali kärsi marttyyrikuoleman Roomassa Jeesusta koskevan julistuksensa vuoksi. Dionysios Korinttilaiselta lisää Pietarin keisarikunnan pääkaupungissa teloitettujen luetteloon.

Johtopäätös

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö apostoli Paavali olisi jättänyt pysyvää vaikutusta länsimaiseen (ja joihinkin itäisen perinteen osiin). Hänen kirjoituksiaan on käytetty perustelemaan agendoja, joita apostoli itse olisi vastustanut.

Tämä lyhyt elämäkerta antaa puitteet sitoutua historian Paavaliin, jotta voimme paljastaa, mitä hän todella opetti ja koki. Uskon vilpittömästi, että Paavali, joka julisti vaihtoehtoista kuningasta nimeltä Jeesus, oli todennäköisesti radikaalimpi kuin yleensä ymmärrämme.

Suositellut johdannot Paavaliin

Tässä on muutama loistava johdanto Paavaliin, jotka vievät sinut pidemmälle kuin tämä lyhyt elämäkerta voi.

• Uusi näkökulma Paavaliin: An Introduction By Kent Yinger
• Introducing Paul: The Man, His Mission and His Message By Michael Bird
• Four Views on the Apostle Paul (Mark Nanosin luku on erittäin suositeltava!)
• Paul Was Not a Christian: The Original Message of a Misunderstood Apostle By Pamela Eisenbaum
• Through the Eyes of N.T. Wright: A Reader’s Guide to Paul and the Faithfulness of God By Derek Vreeland
• Paul: A Very Short Introduction By EP Sanders

Author: Kurt Willems

Kurt Willems on pastori, kirjailija ja hengellinen ohjaaja. Hänen ensimmäinen kirjansa Echoing Hope: How the Humanity of Jesus Redeems our Pain ilmestyy maaliskuussa 2021. Kurt on myös Theology Curator -podcastin juontaja. Hän on suorittanut jumaluusopin maisterin tutkinnon Fresno Pacific Biblical Seminaryssä ja vertailevan uskonnon maisterin tutkinnon Washingtonin yliopistossa.

Likoitko? Käytä hetki aikaa tukeaksesi Kurt Willemsia Patreonissa!