Maksasyöpä on eräänlainen pahanlaatuinen kasvain, joka saa alkunsa maksan soluista, kuten hepatosyyteistä, sappitiehyistä tai verisuonista, ja se on yleensä varsin aggressiivinen. Se voi aiheuttaa oireita, jotka ilmenevät yleensä taudin edistyneemmissä vaiheissa ja joihin kuuluvat vatsakipu, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, laihtuminen ja kellertävät silmät.
Henkilöillä, joilla on rasvaa maksassa, maksakirroosi tai jotka käyttävät anabolisia steroideja, on suurempi riski sairastua tähän syöpään, joka voidaan tavallisesti havaita vatsaontelon kuvantamistutkimuksella, kuten ultraäänitutkimuksella tai tietokonetomografiakuvantamisella, joka kykenee havaitsemaan yhden tai useamman maksakyhmyn.
Hoitona käytetään leikkausta ja solunsalpaajahoitoa kunkin tapauksen koosta ja vakavuudesta riippuen, ja paranemismahdollisuudet ovat paremmat, kun kasvain tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. Kun maksasyöpää ei ole enää mahdollista parantaa, elossaoloaika on noin 5 vuotta, mutta tämä luku voi vaihdella taudin kehitysasteen ja potilaan muiden sairauksien mukaan.
Oireet, jotka voivat viitata syöpään
Yleisimpiä oireita, joita maksasyöpään voi liittyä, ovat:
- Vatsakipu, erityisesti vatsan oikealla puolella;
- Vatsan turvotus;
- Painonpudotus ilman ilmeistä syytä;
- Syömishaluttomuus;
- Ylimääräinen väsymys;
- Keltainen iho ja keltaiset silmät;
- Jatkuva pahoinvointi.
Valitettavasti nämä oireet ilmaantuvat yleensä silloin, kun syöpä on jo pitkälle kehittynyt, joten useimmissa tapauksissa maksasyöpä saatetaan löytää pitkälle edenneessä vaiheessa, mikä vähentää sen paranemismahdollisuuksia.
Jos siis on olemassa riskitekijöitä, kuten liiallinen alkoholinkäyttö tai maksasairaus, on tärkeää käydä säännöllisesti hepatologin vastaanotolla, jotta maksa voidaan arvioida usein ja tarkkailla mahdollisesti ilmeneviä muutoksia.
Mitä tehdä epäilytilanteessa
Tapauksissa, joissa ilmenee jokin näistä oireista tai on monia riskitekijöitä, on suositeltavaa kääntyä hepatologin puoleen, jotta voidaan tehdä diagnostisia testejä, kuten vatsan ultraäänitutkimus, tietokonetomografia tai magneettikuvaus, jotta voidaan varmistua siitä, onko havaittavissa muutoksia, jotka voivat viitata kasvaimiin viittaavan pisteen tai kyhmyn olemassaoloon.
On tärkeää muistaa, että jokainen kyhmy tai kysta maksassa ei viittaa syöpään, ja pitäisi odottaa lääkärin analyysiä sen ominaisuuksista, ja voi päätellä, onko riski vai ei. Jos epäilyttäviä muutoksia havaitaan, lääkäri voi määrätä otettavaksi koepalan maksan palasta, jotta laboratoriossa voidaan osoittaa, onko elimessä syöpäsoluja. Ymmärrä, milloin maksakysta on vaarallinen.
Vähemmän epäilyttävissä tapauksissa on suositeltavaa toistaa testit säännöllisesti, vuosittain tai kolmen vuoden välein, kunkin tapauksen mukaan, jotta voidaan seurata, onko havaittavissa kasvua tai sellaisten uusien piirteiden kehittymistä, jotka voivat viitata syöpään.
Kuka on suurimmassa vaarassa
Vaikka kuka tahansa voi sairastua maksasyöpään, tämä syöpätyyppi on yleisempi henkilöillä, joilla on:
- Krooninen B- tai C-hepatiitti-infektio;
- Kirroosi;
- Anabolisten steroidien käyttö;
- Diabetes;
- Maksan rasvoittuminen;
- Ylenmääräinen alkoholinkäyttö.
Maksasyöpä kehittyy helpommin myös haavaista paksusuolen tulehdusta tai pitkäaikaista sklerosoivaa kolangiittia sairastaville.
Miten hoitoa tehdään
Lähes kaikissa tapauksissa maksasyöpä hoidetaan leikkauksella, jossa koko sairastunut alue poistetaan. Ennen leikkausta voidaan kuitenkin tarvita sytostaatti- tai sädehoitoa syövän koon pienentämiseksi ja sen poistamisen helpottamiseksi.
Vaikeammissa tapauksissa, joissa syöpä on hyvin pitkälle kehittynyt tai levinnyt muihin elimiin, sytostaatti- ja sädehoitoa voidaan käyttää myös vasta leikkauksen jälkeen, jotta jäljellä olevat syöpäsolut saadaan poistettua.
Jos kyseessä on jokin muu sairaus, kuten maksakirroosi, maksan osan poistaminen voi olla monimutkaisempaa, joten lääkäri voi suositella maksansiirtoa parantumisen aikaansaamiseksi. Lue lisää tästä hoitomuodosta.
Millaisia tyyppejä
Maksasyöpä voi olla primaarinen, jolloin se syntyy suoraan maksassa, tai se voi olla sekundaarinen, jolloin se saa etäpesäkkeitä eli syöpä on levinnyt muista elimistä, kuten keuhkoista, mahalaukusta, suolesta tai rinnasta.
Yleisin primaarinen maksasyöpätyyppi on hepatokarsinooma tai hepatosellulaarinen karsinooma, joka on myös aggressiivisin, ja se saa alkunsa maksan muodostavista pääsoluista, joita kutsutaan hepatosyyteiksi. Toinen yleinen primaarikasvain on sappikarsinooma, joka saa alkunsa sappiteistä. Lue lisää sappiteiden syövän oireista ja hoidosta.
Muita harvinaisempia kasvaintyyppejä ovat esimerkiksi fibrolamellarinen maksakarsinooman muunnos, angiosarkooma tai hepatoblastooma.