by Roxanna Brock McDade
Mesoamerikkalaiseksi kutsutun alueen vaikutteet ovat nähtävissä niin lähellä kuin missä tahansa keittiössä. Sellaiset sanat kuin ”avokado”, ”suklaa” ja ”tomaatti” ovat peräisin Meksikon Nahuatl-kielestä ja ovat peräisin sanoista ”ahuacatl”, ”chocolatl” ja ”tomatl”. Meksikon Nahua-kansa puhuu yhä Nahuatl-kieltä, ja saatat tuntea yhden Nahua-kansan historiallisen ryhmän: atsteekit, jotka tunnettiin myös nimellä Mexica. He ja monet muut mesoamerikkalaiset ryhmät asuivat Meksikossa ennen eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden saapumista.
Missä oli Mesoamerikka?
Tutkijat kutsuvat Mesoamerikaksi aluetta, jolla sijaitsevat nykyiset maat, kuten Belie, Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Meksiko ja Nicaragua. Nimen ”Mesoamerikka” keksi antropologi Paul Kirchkoff vuonna 1943. Alueen fyysinen maantiede on moninainen; Mesoamerikaksi kutsutun alueen rajojen sisäpuolella on rannikkoalueita, aavikoita, vuoristoja ja trooppisia alueita, joilla on korkea ilmankosteus.
Tällä alueella asui monia erilaisia sivilisaatioita, mutta niillä oli joitakin yhteisiä piirteitä. Niiden uskonnollisiin käytäntöihin kuului useita jumaluuksia, ja ne kaikki käyttivät samanlaista 260 päivän kalenteria. Ne söivät paljon samoja ruokia, kuten papuja, maissia ja kurpitsaa, ja ne rakensivat samanlaisia rakennelmia. Mesoamerikkalaisiin kulttuuriryhmiin kuuluvat mayat, mixtekit, meksikolaiset (joita kutsutaan myös atsteekeiksi), olmecit, teotihuacanilaiset ja zapotecit.
- Mesoamerikan kartta
- Mesoamerikan kartografia
- Kansat, maantiede ja kielet
- Mesoameriikka ja sen tarina
Milloin Mesoamerikan aikakausi oli?
Mesoamerikan historia jaetaan yleensä eri ajanjaksoihin. Nämä kaudet päättyvät, kun espanjalaiset tunkeutuivat Tenochtitlaniin (Meksikon pääkaupunki) vuonna 1519, vaikka osa mesoamerikkalaisista kulttuureista säilyi vielä tuon vuoden jälkeenkin.
- Esiklassinen kausi kesti noin vuodesta 1800 eaa. noin vuoteen 250 eaa. Tähän aikakauteen liittyviä kulttuureja ovat muun muassa mayat, olmekit, tlatilcot, teotihuacanilaiset ja zapotekit.
- Klassinen kausi ulottuu vuodesta 150 eaa. vuoteen 650 eaa. Pääasialliset tällä kaudella toimivat kulttuurit olivat mayat ja Teotihuacan.
- Epiklassinen kausi alkoi vuonna 650 eaa. ja päättyi noin vuonna 900 eaa. ja sen aktiivisimpia kulttuureita olivat maya- ja tultekkikulttuurit.
- Postklassinen kausi kesti vuodesta 900 eaa. vuoteen 1519. Maya-, meksikolais- (atsteekkien), miksekkien ja toltekkien kulttuurit liittyvät tähän ajanjaksoon.
Historioitsijat ja vanhemmat oppikirjat viittaavat joskus näihin kausiin ”esikolumbiaanisina”. Tätä termiä ei kuitenkaan enää käytetä.
- Mesoamerikan aikajana
- Mesoamerikka ja Keski-Amerikka, 2000-1000 eaa.
- Mesoamerikan aikajana
- Kulttuurien nousu ja tuho Mesoamerikan aikajanalla
Mitä kieltä ihmiset puhuivat?
Mesoamerikan ihmiset puhuivat ainakin 125 kieltä, eivät vain yhtä. Jopa yhden sivilisaation sisällä oli kielellistä monimuotoisuutta; esimerkiksi maya-kansa puhui muun muassa k’iche- ja tzotzil-kieliä. Samaan aikaan meksikolaiset, jotka olivat etnisesti Nahuaa, puhuivat tyypillisesti Nahuatl-kieliä. Muita alueella yleisiä kieliä olivat chinantec, huastec, mazatec, otomi ja totonac. Osa näistä voitiin ryhmitellä kieliperheisiin, kuten maya-, mixe-zoquean- tai otomanguean-kielet.
- Mesoamerikan intiaanikielet
- Language Hotspots: Mesoamerikka
- Nawan kieliryhmän historia
- Mayan kieli
Kirjoitus
Mesoamerikan eri kulttuurit kehittivät erityyppisiä kirjoituksia. Esimerkiksi Mixteekkien ja Nahuan kaltaiset ryhmät ottivat käyttöön rebus-kirjoitusjärjestelmät, jotka olivat kuvapohjaisia, aivan kuten egyptiläiset hieroglyfit. Useimmat mesoamerikkalaiset kielet kirjoitettiin tällaisilla kuvakirjoitusjärjestelmillä, mutta mayat kehittivät kirjoitustyypin, joka muistutti enemmän meidän kirjoitusjärjestelmäämme, jossa kirjaimet edustavat erilaisia äänteitä, jotka yhdistyvät sanoiksi.
- Mesoamerikkalaisen kirjoituksen juuret
- Mesoamerikkalaiset kirjoitusjärjestelmät
- Varhaisia todisteita mesoamerikkalaisesta kirjoituksesta
260-päiväinen kalenteri vs. 365 päivän kalenteri
Mesoamerikkalaisissa kulttuureissa käytettiin kahta kalenteria: 260 päivän kalenteria, joka koostui 20 kuukaudesta, joissa kussakin oli 13 päivää, ja 365 päivän kalenteria, johon kuului 18 kuukautta, joissa kussakin oli 20 päivää ja viisi lisäpäivää lopussa. Maanviljelijät käyttivät 365 päivän kalenteria, kun taas 260 päivän kalenteria käytettiin uskonnollisten rituaalien suunnitteluun. Joka 52. vuosi nämä kaksi eri kalenteria alkoivat samana päivänä, ja tämä oli tilaisuus erityisiin rituaaleihin. Meksikolaiset pitivät esimerkiksi rituaalin, joka tunnettiin nimellä Uuden tulen seremonia, jonka tarkoituksena oli saada aikaan uuden 52-vuotisen syklin alku uudistamalla aurinko; jos rituaali epäonnistui, sanottiin, että aurinko ja kuu kuolisivat ja maailma loppuisi.
- Muinaisten mayojen kalenterijärjestelmä
- Muinainen tulevaisuus: Mesoamerikkalainen ja Andien ajanotto
- Mesoamerikkalaisen 260-päiväisen kalenterin alkuperä
- Uuden tulen seremonia
Uskonto ja jumalten panteon
Mesoamerikkalaiset uskonnot olivat polyteistisiä. Jokaisella kulttuurilla oli omat jumaluutensa, joskin jotkut niistä olivat päällekkäisiä ryhmien välillä. Esimerkiksi höyhenpeitteinen käärmejumala ja sadejumala ovat olemassa monissa kulttuureissa. Meksikolaiset kutsuivat sateenjumalaa Tlalociksi, kun taas Quetzalcoatl oli sulkakäärmejumalan nimi. Mayat kuitenkin kutsuivat sateenjumalaansa Chaaciksi, kun taas heidän sulkakäärmejumalansa nimiä olivat muun muassa Kukulkan ja Q’uq’umatz. Molempien kulttuurien luomissa kuvissa näistä jumaluuksista on monia samankaltaisia piirteitä.
Mesoamerikkalaisten kansojen uskonnolliset uskomukset olivat varsin monimutkaisia. Useimmat kulttuurit uskoivat, että maailmankaikkeus toimi kahdella akselilla; keskipiste, jossa nämä kaksi kohtasivat, oli maailmankaikkeuden keskus, axis mundi. Vaakataso jakautuu neljään suuntaan, joista jokaiseen liittyi eri jumaluuksia tai symboleja. Pystytaso jakautuu kolmeen tasoon: taivaalliseen, maanpäälliseen ja alamaailman maailmaan.
- Mayat: historia, kulttuuri ja uskonto
- Ihmisuhri: Miksi atsteekit harjoittivat tätä veristä rituaalia
- Mesoamerikkalaisten jumalien tähtitieteelliset identiteetit
- Quetzalcoatl: Mesoamerikkalaisten muinaisjäännösten valkopartainen jumala
Pallopeli
Rituaalista urheilulajia, joka tunnetaan nykyään pallopelinä, pelattiin eri puolilla Mesoamerikkaa olmecien ajoista lähtien. Pallopeliä pelattiin kentillä, jotka sijaitsivat usein kaupungin pyhällä alueella. Sitä pelattiin syöttämällä kiinteää kumipalloa pelaajien välillä ilman käsien käyttöä; pelin tavoite näyttää vaihdelleen kulttuurista toiseen. Myös pelin tarkoitus näyttää vaihdelleen. Joskus sotavangit pakotettiin pelaamaan vangitsijoitaan vastaan. Toisinaan riita ratkaistiin sodankäynnin sijasta pelillä. Jotkin pelit saattoivat symboloida auringon siirtymistä valtakuntien välillä. Ja joissakin esineissä kuvataan pallopelejä, jotka päättyivät rituaaliseen uhraukseen.
- Mesoamerikkalaisen pallopelin julma ja verinen historia, jossa joskus tappio oli kuolema
- Mesoamerikkalainen pallopeli (Atsteekkien historia)
- Muinainen pallopeli tekee paluun Meksikossa