Maidossa esiintyvä maitohappo tai laktaatti johtuu pääasiassa maitohappobakteerien aiheuttamasta laktoosin käymisestä. Yleisesti ottaen juuri lypsetty maito ei sisällä maitohappoa, mutta se lisääntyy jonkin ajan kuluttua ja sen pitoisuus korreloi läheisesti bakteerien kokonaisvarauksen kanssa. Näin ollen laktaattia voidaan käyttää maidon hygieenisen laadun ja säilyvyyden indikaattorina .
Näin ollen maidon L-maitohapon kemialliseen määritykseen kykenevä analysaattori on huomattavan hyödyllinen lypsykarjatiloilla, maidon ja sen sivutuotteiden jalostuksesta ja pakkaamisesta vastaavissa yrityksissä, valvontaan määrätyissä laitoksissa ja meijeriteollisuuden tutkimuslaboratorioissa.
Juustoissa tapahtuva tärkein biokemiallinen reaktio on laktoosin muuttuminen maitohapoksi.
Juustomikro-organismien tärkein ominaisuus, joka niillä on oltava, on tuottaa maitohappoa valmistellakseen ”maaperän” myöhemmille biokemiallisille muunnoksille, jotka tapahtuvat juuston valmistuksen aikana.
Tämä toiminta, jota kutsutaan ”happamoittavaksi voimaksi”, hallitsee aina juustonvalmistuksen ensimmäisiä vaiheita, ja se on johtanut siihen, että maitohappobakteereja on käytetty inokulaatioina haitallisten mikrofloorien estämiseksi ja juustojen säännöllisen vanhenemisprosessin tukemiseksi.
Joidenkin hyvien käynnistimien käyttämiseksi on määritettävä niiden happamoittava aktiivisuus eli kyky tuottaa maitohappoa viljelyalustasta alkaen .
Siten maidon sivutuotteiden muuntamisen kanssa tekemisissä olevilla yrityksillä on tärkeää, että niillä on luotettava analysaattori, joka pystyy suorittamaan maidon maitohappotestin.
Maitohappo voidaan mitata CDR FoodLab® -analysaattorilla 8 minuutissa.
Mahdollista on suorittaa useita testisessioita, joissa on maksimissaan 16 näytettä.
Klikkaa ja Tutustu CDR Foodlab®:een: Testit muutamassa minuutissa, vertailumenetelmien mukainen. Helppo käyttää myös ammattitaidottomalle henkilökunnalle
L-LAKTAATTI ELETTROKEMIALLINEN BIOSENSORI: SUORITUSKYKYVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SOVELTAMINEN MAIDON MIKROBIALISEN TAPAHTUMAN SEURANTAAN Nwosu, T. N., Department of the Chemistry, Obafemi Awolowo University, Nigeria. Moscone, D., Palleschi, G. ja Mascini, M. Departmentement of Sience and Chemical Technologies, 11 University of Rome, Rooma, Italia BIOSENSORS 92 s. 249.
Bianchi Salvadori B.: Nuove tipologie di starter, loro impiego nelle preparazioni dei prodotti lattiero caseari. Ind. Latte, 27, (1), 55 (1991).
Parente E.: The role of microorganisms in cheese maturation. Caseus, 3, (1), 13 (1998).
I controlli nel settore lattiero – caseario. Morganin tekniset painokset. Laboratorio 2000.