Sveitsin liittovaltio sijaitsee Euroopan mantereen länsi-keskiosassa. Maa on sisämaavaltio, ja se koostuu 26 kantonista. Zürich on Sveitsin suurin kaupunki, eikä valtiolla ole virallista pääkaupunkia, vaikka Berniä pidetäänkin pääkaupunkina. Maan kokonaispinta-ala on noin 15 940 neliökilometriä, ja sen väkiluvuksi arvioitiin 8,4 miljoonaa vuonna 2016. Nimi Sveitsi on yhdistelmä kahdesta sanasta Switzer, joka on vanha sveitsiläisten nimi, ja maa.
Sveitsin kantonit
Sveitsin kantoneihin kuuluvat Aargau, Fribourg, Glarus, Geneve, Bern, Graubünden, Luzern, Jura, Neuchatel, Schwyz, Schaffhausen, Solothurn, St. Gallen, Thurgau, Ticino, Uri, Valais, Zug, Vaud ja Zürich. Puolikantoneita ovat Basel Stadt, Basel Landschaft, Appenzell Innerhoden, Appenzell Ausserrhoden, Obwalden ja Nidwalden. Puolikantoneita edustaa kansalliskokouksen ylähuoneessa/valtiopäivillä yksi jäsen, kun taas muita kantoneita edustaa kaksi jäsentä. Kantoneita pidetään tasavertaisina, ja kullakin kantonilla on oma parlamenttinsa, omat tuomioistuimensa, oma hallituksensa ja oma perustuslakinsa.
Kansainväliset järjestöt
Punaisen Puolikuun liike ja Punainen Risti perustettiin Genevessä, Sveitsissä. Maa kuuluu Schengen-alueeseen, mutta on kieltäytynyt liittymästä Euroopan unioniin vuoden 1992 kansanäänestyksen jälkeen. Puolueettomuutensa vuoksi Sveitsissä toimii joitakin kansainvälisiä järjestöjä. Geneve on isännöinyt YK:n ihmisoikeusneuvostoa vuodesta 2006 lähtien. Sveitsissä toimii joitakin muita YK:n järjestöjä, kuten YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu ja Maailman terveysjärjestö, vaikka Sveitsi liittyi YK:hon vuonna 2002. Sveitsi on tuottanut useita Nobel-palkinnon saajia, ja sveitsiläisiä Nobel-palkinnon saajia on ollut 113.
Sveitsin talous
Sveitsi kuuluu maailman pitkälle kehittyneisiin kansakuntiin, joilla on vahvin nimellinen varallisuus henkeä kohden sijoittuu kahdeksanneksi korkeimmalle bruttokansantuotteelle henkeä kohden. Maa sijoittuu maailman kärkeen kansallisissa mittareissa, kuten elämänlaadussa, kansalaisvapauksissa, inhimillisessä kehityksessä, hallinnon avoimuudessa ja taloudellisessa kilpailukyvyssä. Zürichin kaupungilla on merkittävä rooli maan talouskeskuksena. Sveitsin nimellinen bruttokansantuote vuonna 2017 oli 659 miljardia dollaria, ja nimellinen bruttokansantuote asukasta kohti oli 78 245 dollaria. Maa on Kiinan ja Hongkongin jälkeen kolmantena kellojen valmistuksessa ja viennissä, joskin Sveitsi on tärkein huippukellojen valmistaja. Maan tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat muun muassa Nestle, Norvatis, Sika AG ja Roche. Maassa on myös suurin rakennusmateriaaliyritys, LafargeHolcim. Maataloussektori tuottaa 60 prosenttia paikallisesta elintarviketuotannosta. Sveitsin tärkeimpiä vientituotteita ovat glykosidit ja rokotteet, lääkkeet, kellot, ortopediset laitteet, juusto, viini, suklaa ja jalokivet. Sveitsissä oli suurin keskimääräinen varallisuus aikuista kohti vuonna 2016.
Euroopan manner
Manner-Euroopassa on 50 itsenäistä maata. Sekä ensimmäinen että toinen maailmansota käytiin Euroopassa. Euroopan suurvallat ovat aiemmin hallinneet useita osia maailmasta hankkimalla siirtomaita. Länsimainen sivilisaatio sai alkunsa antiikin Kreikasta Euroopassa. Kreikkalaisessa mytologiassa nimen Eurooppa arvellaan syntyneen nimestä Europa, joka on joko Kreetan kuningattaren tai foinikialaisen prinsessan nimi. Nimi Eurooppa voisi tarkoittaa myös leveää katsetta. Maanosa on maailman rikkain, ja suurin osa rikkaista maista sijaitsee mantereen länsiosassa.