Avaruudessa kukaan ei kuule huutoa. Tämä johtuu siitä, että avaruudessa ei ole ilmaa – se on tyhjiö. Ääniaallot eivät voi kulkea tyhjiössä.
”Avaruus” alkaa noin 100 km:n korkeudella maapallon yläpuolella, jossa planeettamme ympärillä oleva ilmakuori katoaa. Ilman ilmaa, joka hajottaisi auringonvaloa ja tuottaisi sinisen taivaan, avaruus näyttäytyy mustana peittona, jossa on tähtiä.
Avaruutta pidetään yleensä täysin tyhjänä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tähtien ja planeettojen väliset valtavat aukot ovat täynnä valtavia määriä ohuesti levinnyttä kaasua ja pölyä. Jopa avaruuden tyhjimmissä osissa on vähintään muutama sata atomia tai molekyyliä kuutiometriä kohti.
Avaruus on myös täynnä monenlaista säteilyä, joka on vaarallista astronauteille. Suuri osa tästä infrapuna- ja ultraviolettisäteilystä on peräisin Auringosta. Suurenergiset röntgensäteet, gammasäteet ja kosmiset säteet – hiukkaset, jotka liikkuvat lähellä valon nopeutta – saapuvat kaukaisista tähtijärjestelmistä.
Viimeisin muokattu 14. syyskuuta 2010
Universumin tarina
- Suurinta elämää
- Alussa
- Alkuräjähdys
- Galaksien synty
- Mitä on avaruus?
- Universumi
- Mustat aukot
- Pimeän maailmankaikkeuden mysteeri
- Kosminen etäisyys