Ensimmäisellä kerralla, näyttäisi siltä, että mikään ei voisi röyhistää hänen sulkiaan. Ammatillisesti maailman huipulla oleva Faith Hill on onnellisesti naimisissa sydänystävä Tim McGraw’n kanssa. Yhdessä he jakavat rönsyilevän, bukolisen maatilan Tennesseessä kolmen kauniin tyttärensä kanssa. Mutta kun yksi McGraw’n pienistä tytöistä kieltäytyy kuuntelemasta äitiään, Faith ei pelkää näyttää kovempaa puoltaan ja päästää irti varoituksella, joka on tuttu asia kyllästyneille äideille kaikkialla Amerikassa: ”Tyttö, minä toin sinut tähän maailmaan, ja minä vien sinut pois!”
Totta kai, hän on Grammy-palkittu glamour-tyttö, mutta Faith Hill on pohjimmiltaan vain työssäkäyvä vaimo ja äiti. Hän on kuuluisa punaisen maton tyylistään, mutta onnellisimmillaan hän on t-paidassa ja farkuissa. Hänen pellavansävyiset hiuksensa ovat pitkät ja kiiltävät, mutta hän on kokenut painajaismaisen hiustenleikkauksen, joka saisi kenet tahansa naisen lukitsemaan itsensä kylpyhuoneeseen. Hänellä on avioliitto, jota monet kadehtisivat, mutta hän on kokenut myös sydänsuruja.
Ehkä siksi, vaikka Faith Hillillä tuntuu olevan kaikki onni, emme kadehdi häneltä mitään. Pelottavien esteiden edessä Faith on osoittanut paitsi tähden, myös selviytyjän voimaa ja armoa.
Kipeitä perhesalaisuuksia, epäonnistunut ensimmäinen avioliitto, salattu lääketieteellinen kriisi – Faith on käynyt läpi kaiken tämän, vaikka hän on harvoin puhunut näistä kamppailuista. Mississippin Starin pikkukaupungissa kasvaneella Faithilla oli rakastava, joskaan ei tyypillinen perhe-elämä. Hän tiesi aina, että hänet oli adoptoitu. ”Minulle oli kerrottu, että hänellä oli suhde naimisissa olevan miehen kanssa, eikä mies halunnut jättää vaimoaan mennäkseen naimisiin, joten hän antoi minut adoptoitavaksi”, Faith on kertonut. ”Mutta se oli täysin valheellista.” Itse asiassa tuo tarina saattoi hyvinkin olla rakennettu, jotta Faithille ei olisi kerrottu tuskallista totuutta siitä, että hänen syntymävanhempansa menivät tosiaan naimisiin keskenään ja saivat toisen lapsen – jota he eivät antaneet adoptoitavaksi. Onneksi Ted ja Edna Perry halusivat lisätä kahden pojan, Wesleyn ja Stevenin, laumaansa. Mutta jo Faithin adoptiohetkellä Ted Perryllä oli edessään taistelu, joka leimasi Faithin muuten onnellista lapsuutta: hän oli lukutaidoton.
Faithin äiti Edna työskenteli pankkivirkailijana; hänen isänsä Ted oli tehdastyöläinen Presto Manufacturing Companyn tehtaalla läheisessä Jacksonissa, Mississippissä. Ted Perryn, joka oli yksi 13 lapsesta, oli lopetettava koulunkäynti neljännellä luokalla ja mentävä töihin, jotta hän tulisi toimeen. Hän ei koskaan palannut takaisin. ”Hän on älykäs”, Faith on sanonut. ”Hän on pärjännyt todella hyvin. Mutta lukeminen on aivan toinen maailma. En ymmärtänyt, miten tärkeää se oli, ennen kuin tulin aikuiseksi ja tajusin, miten paljon häneltä jäi saamatta.”
”Minut adoptoitiin tähän uskomattomaan kotiin, rakastavaan, myönteiseen ympäristöön, mutta silti minulla oli tämä kaipuu.”
Faith puolestaan tunsi myös, että häneltä puuttui jotain. ”Minut adoptoitiin tähän uskomattomaan kotiin, rakastavaan, positiiviseen ympäristöön, mutta silti minulla oli tämä kaipuu, sellainen pimeys, joka oli myös sisälläni”, hän on myöntänyt. Faith halusi yhteyden syntymävanhempiinsa sekä jotain paljon suurempaa ja vaikeammin saavutettavaa: tähteyttä. Yhtäkkiä hän alkoi etsiä molempia.
Vuonna 1987 Faith, tuolloin 19-vuotias, muutti Nashvilleen. ”En voi alkuunkaan ymmärtää, millaista se oli Faithille silloin”, sanoo Daniel Hill, Faithin ensimmäinen aviomies, jonka sukunimeä hän käyttää edelleen. ”Hänen maailmassaan tapahtui tuohon aikaan monumentaalisia muutoksia, henkilökohtaisesti ja ammatillisesti.”
Ja hänellä tulisi olemaan suuri rooli molemmissa. ”Minulla oli tapaaminen nuoren lauluntekijän kanssa”, muistelee Daniel, joka työskenteli tuolloin musiikkikustantamossa. ”Noin 20 minuuttia ennen tapaamistamme hän soitti ja kysyi, voisiko hän tuoda ystävänsä Mississippistä paikalle. En tiennyt, että hän oli tuomassa tulevaa vaimoani!” Faith oli muuttanut kaupunkiin vain muutamaa päivää aiemmin. ”Hänen läsnäolonsa lamaannutti minut välittömästi”, Daniel sanoo, ”enkä ollut vielä edes kuullut hänen laulavan.”
Kun Faith oli piipahtanut hänen toimistossaan muutaman kerran, Daniel pyysi häntä ulos. Heidän ensimmäiset treffinsä olivat myös Faithin ensimmäinen kokemus raa’asta kalasta. ”Ilmeisesti Mississipin Starissa ei ollut sushi-baaria”, Daniel sanoo. ”Mutta hän oli seikkailunhaluinen ja halukas kokeilemaan.”
Daniel auttoi Faithia myös saamaan työpaikan vastaanottovirkailijana Nashvillen laulajan ja liikemiehen Gary Morrisin omistamassa musiikkifirmassa. ”Kävimme jatkuvasti yhdessä artistien esittelytilaisuuksissa ja lauluntekijäilloissa”, Daniel kertoo.
Pian he olivat naimisissa. ”Faith oli Danielille uskollinen vaimo”, sanoo Gary, Faithin vanha ystävä ja entinen pomo. ”Se oli yksi niistä asioista, joissa hän sanoi: ’Menen naimisiin vain kerran’, ja tämä oli se, ja mies oli se mies.” Faith oli nuori, ja kantrimusiikin supertähti tuntui olevan kaukana. Daniel sanoo: ”Hän oli hurmaava, lahjakas ja kunnianhimoinen. Mutta hän oli myös hämmentynyt. Hän muutti Nashvilleen laulamaan, mutta toisinaan hän turhautui musiikkibisnekseen, ja hänen prioriteettinsa tuntuivat siirtyvän kodinomaisempiin tehtäviin, kuten ruoanlaittoon ja kotimme sisustamiseen”, hän muistelee. ”Hän harkitsi jopa ilmoittautumista sisustuskouluun. Yritin aina ohjata häntä takaisin musiikkiin, jossa tiesin hänen todellisen lahjakkuutensa olevan. Sisustussuunnitteluala ei tiedä, mistä jäi paitsi!”
”Kun tapasin hänet ensimmäisen kerran , minä vain tuijotin häntä.”
Faith etsi vakavasti myös biologista äitiään. ”Faith työskenteli minulle, kun hän löysi hänet”, Gary kertoo. ”Puhuimme siitä – mitä hänen pitäisi tehdä – ja sanoin hänelle, että mielestäni hänen pitäisi mennä .” Faith oli ällistynyt, kun hän vihdoin kohtasi kasvokkain naisen, joka jakaa hänen hyvät geeninsä. ”Näytän häneltä ja kävelen kuin hän. Itse asiassa näytän eniten hänen äidiltään, mummoltani”, hän tunnusti hiljattain. Faith sai tavata myös biologisen isänsä ja täysveljensä.
Ja hän sai vastauksen joihinkin kysymyksiin. ”Ensimmäisellä kerralla kun tapasin , minä vain tuijotin häntä”, Faith on kertonut. ”En ollut koskaan nähnyt ketään, joka olisi näyttänyt yhtään minulta. Se oli sitä kunnioitusta, kun näkee jonkun, josta tuli. Se täyttää jotain.” Faith sai myös selville, mistä hänen luova puolensa tulee. Hänen biologinen äitinsä on taiteilija – taidemaalari. Faith vakuuttaa, ettei hän ole katkera siitä, että hänet luovutettiin adoptioon. ”Kunnioitan suuresti biologista äitiäni, enkä tunne vihaa tai mitään sellaista”, hän on sanonut. ”Tiedän, että hänellä on täytynyt olla paljon rakkautta minua kohtaan, kun hän halusi antaa minulle hänen mielestään paremmat mahdollisuudet.”
Mutta kokemus synnyinäitinsä tapaamisesta muutti Faithin. ”Kun hän tuli takaisin, hän sai jonkinlaisen päätöksen”, Gary sanoo. ”Se oli jotain tärkeää ja todella tunteikasta aikaa hänelle.” Faithin lapsuudenystävä Kathy Jones on samaa mieltä. ”Hänestä tuntui kuin joku olisi juuri nostanut valtavan taakan hänen elämästään”, Jones on sanonut. ”Hän pystyi siirtymään eteenpäin.”
Mutta eteenpäin siirtymiseen kuului myös jännittyneestä avioliitosta irti päästäminen. ”Hänen biologisen äitinsä tapaamisella oli syvällinen vaikutus Faithiin, mikä johti avioliittomme syvälliseen epäonnistumiseen”, Daniel Hill sanoo. Faith on selittänyt eron näin: ”Kävin läpi niin paljon. Olin kuin kukka, joka yrittää puhjeta. Avioliitto ei ollut sitä, mitä tarvitsin. Se oli valepuku. Se ei tarkoita, että sanoisin mitään pahaa henkilöstä, jonka kanssa menin naimisiin. Mutta se, mitä tarvitsin, oli käsitellä oman elämäni asioita.” Pariskunta erosi vuonna 1991 lähes viiden avioliittovuoden jälkeen. Gary Morris, joka oli tuolloin vielä hänen pomonsa, todisti liiton päättymisen. ”Luulen, että hän koki todellisuudentajun. Hän aikuistui ja muutti näkemyksiään siitä, mikä oli hänelle tärkeää.” Nyt tärkeintä oli hänen uransa. Faith, joka oli tehnyt demonauhoja ja laulanut taustalauluja Nashvillen keikoilla, sai sopimuksen Warner Bros. Musicin kanssa vuonna 1992. Vuotta myöhemmin hän julkaisi ensimmäisen albuminsa Take Me As I Am ja oli hyvää vauhtia nousemassa tähdeksi. Albumin tuotti Nashvillen mahtimies Scott Hendricks, joka oli selvästi ihastunut nuoreen laulajattareen. ”Hänen huomattavan lahjakkuutensa ja äänensä lisäksi luulen, että osa hänen taikuudestaan on hänen säteilevässä persoonallisuudessaan”, hän sanoi tuolloin. Faith alkoi pian seurustella hänen kanssaan.
Mutta mikään ei olisi voinut valmistaa Faithia niihin kipinöihin, jotka syttyivät osuvasti nimetyllä Spontaneous Combustion -kiertueella vuonna 1996. Samana vuonna, kun hänen toinen albuminsa oli ilmestynyt, Faith lähti tien päälle kuuman nuoren kantrilaulajan Tim McGraw’n avausnumerona. Tuohon aikaan Faith oli kihloissa Scott Hendricksin kanssa, ja Tim suunnitteli menevänsä naimisiin pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa. Mutta muuten kihloissa oleminen ei voinut estää tosirakkautta. ”Se ei selvästikään ollut kivikova tilanne, muuten se ei olisi päättynyt”, Faith on sanonut suhteestaan Hendricksin kanssa. Ennen pitkää Faith ja Tim olivat eronneet kumppaneistaan, ja 6. lokakuuta 1996 nousevat tähdet menivät naimisiin Timin tädin Barbaran kotona lähellä hänen kotikaupunkiaan Startissa, Louisianassa.
Timissä Faith löysi jonkun, jolla oli samanlaiset pikkukaupunkilaiset arvot ja yhtä epäsovinnainen kasvatus. Tim McGraw tietää, mitä tarkoittaa kasvaa perhesalaisuuksien kanssa: Hänen oma isänsä oli baseball-legenda Tug McGraw, minkä äitinsä ja isäpuolensa kasvattama Tim sai tietää vasta 11-vuotiaana. Ennen kuin Tug McGraw menehtyi aivosyöpään viime tammikuussa 59-vuotiaana, hän vietti viimeiset päivänsä Faithin ja Timin kanssa; hän kuoli heidän maatilallaan sijaitsevassa mökissä. Yhdessä Faith ja Tim ovat muodostaneet kumppanuuden, joka perustuu yhtä paljon keskinäiseen kunnioitukseen kuin intohimoon. ”Mielestäni Tim ja Faith tulivat juhliin tasavertaisina”, Gary Morris sanoo. ”Minusta on selvää, että he rakastavat toisiaan enemmän kuin työtään.”
Ja Faith on löytänyt tavan sekoittaa työn ja nautinnon. Kun hänen tähteytensä on kasvanut, Faith ei ole pelännyt pitää hauskaa pommimaisen komeutensa kanssa. Kun hän astui ensimmäistä kertaa kantrimusiikkikentälle, hän oli suorastaan ihastuttava – kultaiset kiharat ja kiharat muistuttivat enemmän Shirley Templeä kuin Lana Turneria. Mutta kun hän julkaisi hittialbuminsa Breathe vuonna 1999, Faith yhdisti huumaavan uuden soundinsa viettelevään uuteen ulkonäköön. Silti hän ei ole ollut immuuni huonoille hiuspäiville: Särmikäs, platinanvaalea letti, jonka hän esitteli American Music Awards -gaalassa vuonna 2001, sai lehdistössä osakseen pilkkaa siitä, että hän näytti ”heinäpaalilta”. Vaikka Faith puolusti aluksi valintaansa, hän tunnusti myöhemmin olleensa vähemmän innoissaan leikkauksesta: ”Se oli kuin olisi ollut alastomana miljoonien ihmisten edessä.”
Faith on kuitenkin selvinnyt paljon pahemmistakin myrskyistä. Vuonna 1997 hän ja Tim saivat ensimmäisen lapsensa, tytär Gracien. Seuraavana vuonna tuli tytär Maggie. Faithin kahdesta keisarinleikkauksesta huolimatta pariskunta hankki kolmannen vauvan vuonna 2001. Mutta saman vuoden joulukuun 6. päivänä synnytyslääkärin rutiinitarkastuksessa Faith, joka oli tuolloin seitsemännellä kuulla raskaana, sai kauhistuttavia uutisia: hänen vauvansa oli vaarassa. ”Lääkäri sanoi, että nesteeni oli juuri mennyt”, Faith on selittänyt. ”Istukkani oli lakannut toimimasta.” Hän tarvitsi hätäkeisarinleikkauksen. Tim riensi sairaalaan Faithin rinnalle, kuten myös molemmat isovanhemmat. Kello 16.39 samana iltapäivänä syntyi Audrey Caroline, joka painoi vain kolme kiloa ja 11 unssia.
Pari torjui tuolloin raportit, joiden mukaan tilanne oli epävarma. Itse asiassa pikku Audrey sijoitettiin vastasyntyneiden teho-osastolle Nashvillen sairaalaan, jossa Faith ja Tim saivat koskea häneen vain, jos heillä oli lateksikäsineet. ”Työnsin sormeni pieneen isolettiin, ja ensimmäinen rystyseni oli hänen koko kätensä”, Faith on muistellut Audreyn ensimmäisiä päiviä. Vauva, jonka keuhkot eivät olleet täysin kehittyneet, oli sairaalassa useita viikkoja. Hänen vanhempansa saivat huoneen läheisestä hotellista ja vierailivat siellä kolmen tunnin välein. ”Se oli vaikeinta, mitä olen koskaan elämässäni joutunut tekemään”, Faith on sanonut. ”Emme tienneet, mikä lopputulos olisi. Se oli pelottavaa, se oli hälyttävää. Rukoilimme paljon.” Rukoukset tuottivat tulosta: Tänään Audrey on ”täysin normaali”. Hän on lihava, iloinen ja nauraa”, kertoo hänen äitinsä.
Nykyään Faithin ja Timin koti näyttää aivan samalta kuin mikä tahansa amerikkalainen koti – mikä tahansa koti, jossa on kolme alle kuusivuotiasta lasta. Vanhemmat tyttäret Gracie ja Maggie eivät ole immuuneja kiukkukohtauksille, jotka heittäytyvät kaupan lattialle, heidän äitinsä kertoo. Ja pikku Audrey on menossa kohti kauheaa kaksikkoa. ”Tiedän, että yksi syy siihen, miksi Jumala antoi minulle lapsia, oli testata kärsivällisyyttäni”, Faith on sanonut. Hän ei juurikaan luota uusiin lastenkasvatustekniikoihin: ”Yritän käydä läpi tämän koko jutun, jossa annan lapsen olla sellainen kuin hän on, ja sitten on niin, että unohda se. Käytät sitä, mitä minä sanon! Sanon ei, ja se riittää!”
Välillä Faith on parantanut monia menneisyytensä haavoja. Isänsä taistelun innoittamana hän perusti Faith Hillin perheen lukutaitoprojektin, jota tukevat Warner Bros. Recordsin ja Time Warnerin tukemana, jonka tarkoituksena on auttaa keräämään rahaa lukutaito-ohjelmille. Osana projektia Faith järjesti konserteissaan kirjakierroksia ja lahjoitti keräämänsä yli miljoona kirjaa paikallisille kouluille, kirjastoille ja turvakodeille. Hän on myös esiintynyt julkisissa mainoksissa, ja hän ja Tim ovat huutokaupanneet muistoesineitä kerätäkseen rahaa, jonka hän lahjoitti muun muassa National Center for Family Literacy -järjestölle. Nykyään Faithin isä on päässyt pitkälle taistelussaan lukutaidottomuutta vastaan, ja Faith on sanonut olevansa valtavan ylpeä hänestä.
Faith on löytänyt rauhan myös biologisen äitinsä kanssa. ”En puhu hänelle niin paljon kuin haluaisin, mutta ajattelen häntä ja veljeäni joka päivä.” Faith on esitellyt Timin ja tyttärensä biologiselle äidilleen, mutta ei Ted ja Edna Perrylle. ”Haluaisin, että he tapaisivat hänet”, Faith sanoi vähän aikaa sitten. ”Ei vielä. Mutta toivottavasti jonain päivänä.”
Nykyään hänen energiansa keskittyy hyvin paljon perheeseen, jonka hän on luonut. Mutta hän on ollut kiireinen myös muilla rintamilla: Vuonna 2002 julkaistun, erittäin menestyksekkään Cry-albuminsa lisäksi hän tavoittelee nyt pitkäaikaista unelmaansa ryhtyä näyttelijäksi. Vaikka hän oli kilpaillut roolista Cold Mountain -elokuvassa (jonka lopulta sai Natalie Portman), Faith oli innoissaan saadessaan Sarah Sundersonin roolin The Stepford Wives -elokuvassa, joka on vuoden 1975 camp-klassikon päivitys. Hän on kulkenut pitkän matkan siitä, kun hän lauloi 4-H-kerhossa Starissa, Mississippissä – eikä hän aio unohtaa sitä. ”Minulla on huolia ja pelkoja kuten kaikilla muillakin”, hän kertoi Good Housekeepingille vuonna 2002. ”Mutta minulla on täysi syy herätä joka aamu ja olla hyvin onnellinen.”
Tämä juttu ilmestyi alun perin Good Housekeeping -lehdessä huhtikuussa 2004.