– Katso:
– Plantar Fasciitis
– Windlass Mechanism
– Anatomy:
– plantaarifaskia on vahva kerros valkoista kuitukudosta, jonka paksua keskiosaa rajaavat ohuemmat lateraaliset osat;
– keskiosuus on kiinnittynyt mediaaliseen calcaneus tuberculumiin;
– distaalisesti edetessään se jakautuu viiteen osaan, joista kukin ulottuu varpaan sisään ja ulottuu fleksorijänteiden päälle;
– kunkin osion pinnallinen kerros kiinnittyy varpaiden ja jalkapohjan väliseen syvään ihopoimuun;
– syvä kerros sulautuu kuitumaiseen fleksiotuppeen kussakin proksimaalifalanxissa ja lähettää spetaa jalkapohjan syvään poikittaiseen ligamenttisiteeseen;
– kantapään kannukset: (ks.: kantapääkipu)
– eivät ole plantaarifaskia, kuten yleisesti luullaan, vaan ne löytyvät lyhyiden fleksoreiden alkuperästä;
– niitä on 16 %:lla normaaliväestöstä;
– Toiminta ja toiminta:
– stabiloi kaarta;
– plantaarinen aponeuroosi tarjoaa 1. MP-nivelen & mediaalisen kaaren stabiliteetin Windlass-mekanisminsa kautta;
– tämä plantaarifleksio fleksoi ensimmäistä metatarsaaliluuta mahdollistamalla sen, että 1. metatarsaaliluu kykenee kantamaan suurimman osan vartalon painosta asentovaiheen jälkimmäisen puoliskon aikana;
– jos tämä mekanismi häiriintyy distaalisesti, plantaarifleksiota ei tapahdu ja paino siirtyy toiseen metatarsaaliluun, mikä usein
johtaa kivuliaaseen kallukseen toisen metatarsaaliluun pään alla;
– normaalin kävelyn aikana plantaarinen aponeuroosi toimii pääasiassa kantapään nousun ja varpaiden irtoamisen aikana ja estää calcaneuksen evertoitumisen;
– tämä mekanismi saa aikaan metatarsaaliluun plantaarifleksion, joka kohottaa ja stabiloi pitkittäiskaarta, invertoi
calcaneusta ja kiertää sääriluuta ulkokiertoon
Plantaarisen faskian repeämä urheilijoilla.
Plantaarifaskiitti. Kivulias kantapääoireyhtymä.
Plantaalisen aponeuroosin dynaaminen kuormitus kävelyssä.