Tämä ”wokeness”-maine on saanut tukea Lynn Osenin teoksesta ”Women in Mathematics” (1975), jossa ironisesti näitä lausuntoja ei liitetä lainkaan Hypatiaan vaan hänen isäänsä Theoniin.
Kaikki nämä väitetyt lainaukset ovat kuitenkin kuvitteellisia. Ne on keksinyt Elbert Hubbard, amerikkalainen kiertävä saippuamyyjä 1900-luvun alussa. Kaikki Hypatiaan tai hänen isäänsä liitetyt sitaatit ovat Hubbardin keksintöä, jolla ei ollut minkäänlaista historiallista koulutusta.
Hypatiasta itsestään ei ole säilynyt yhtään tämänkaltaista historiallista sitaattia, ja hänen ainoat säilyneet kirjoituksensa ovat matematiikan kommentaareja. Itse asiassa Hypatian pitkäaikainen maine matemaatikkona, filosofina ja ”tiedemiehenä” ei ole selvinnyt historiallisesta tutkimuksesta.
Hypatian nykyaikainen maine filosofina, matemaatikkona, tähtitieteilijänä ja mekaanisen keksinnön keksijänä on epäsuhtainen siihen määrään nähden, joka on säilynyt todisteena hänen elämäntyöstään. Tämä maine perustuu joko myytteihin tai kuulopuheisiin eikä todisteisiin. Joko niin tai sitten meiltä puuttuvat kaikki todisteet, jotka tukisivat sitä.
Ei ole mitään todisteita matemaattisista taulukoista, joita hän oletettavasti lisäsi Ptolemaios Aleksandrialaisen tähtitieteelliseen teokseen.
Vielä epätodennäköisempi on hypoteesi, jonka mukaan Hypatia laati uusia taulukoita, joista ei ole säilynyt mitään.
Ei ole mitään todisteita niistä kommentaareista, joita hän oletettavasti kirjoitti muiden matemaatikkojen, kuten Diophantoksen, teoksiin.
Tällainen määrä täysin konjektiivisia rekonstruktioita on itseään ylläpitävää, sillä kaikki muut vakiintuneiksi tosiasioiksi katsotut hypoteesit väitetysti tukevat kaikkia uusia hypoteeseja, ja hyvin usein ne koostuvat epäilyttävistä projisoinneista opeista ja tekstimuodoista, jotka ovat tyypillisiä joillekin Hypatian oppilaiden tai sukulaisten teoksista.
Ei ole todisteita siitä, että hän olisi kirjoittanut filosofiasta tai luennoinut filosofisessa koulussa Aleksandriassa.
Minkäänlaisia todisteita hänen filosofisista kirjoituksistaan ei ole säilynyt, ja on perusteltua epäillä, että tällaisia kirjoituksia olisi koskaan ollut olemassa. Näyttää riittävän varmalta, että hänen ympärilleen kerääntyi huomattavan älyllisen tason oppilaiden piiri, mutta ei ole selvää, oliko hänen opetuksensa julkista vai yksityistä, oliko se muodollista vai epävirallista, eikä ole pienintäkään vihjettä siitä, että hänellä olisi ollut virallinen oppituoli. Hän ei koskaan ollut Aleksandrian neoplatonisen koulun johtaja.
Erinomaista kritiikkiä elokuvasta ”Agora” (joka muka kuvaa Hypatian elämää) löytyy tästä arvostelusta ja tästä jatko-osasta.
”Hypatia Aleksandrialainen (n. 370-415) egyptiläinen tähtitieteilijä, filosofi, opettaja ja matemaatikko, jota pidetään ensimmäisenä naispuolisena tiedemiehenä ja ensimmäisenä naisena, joka osallistui matemaattisten tieteiden tutkimukseen”. Deborah Todd, The Facts on File Algebra Handbook (The Facts on File Algebra Handbook, Infobase Publishing, 2003), 66.
’Alic, Margaret. Hypatian perintö: A History of women in Science from Antiquity Through the Nineteenth Century. Boston: Beacon ja Lontoo: Women’s Press, 1986. Tutkii elämäkerrallisia ja tieteellisiä todisteita paljastaakseen naisten elämän ja saavutukset luonnontieteiden, fysiikan ja matematiikan alalla. Hypatiaa käsittelevässä aineistossa Hypatiaa pidetään länsimaisen maailman viimeisenä merkittävänä pakanatutkijana ja antiikin tieteen lopun edustajana.” Frank Northen Magill ja Christina J. Moose, Dictionary of World Biography: The Ancient World, vol. 1 (Taylor & Francis, 2003), 583.
”Vuosisatojen ajan vähän tunnettu Hypatia nousi 1800-luvulla feministeille naisten saavutusten historiallisen tukahduttamisen symboliksi.”, Olivia H. McIntyre, ”Hypatia,” teoksessa From Polis to Empire, the Ancient World, c. 800 B.C.-A.D 500: A Biographical Dictionary, toim. Andrew G. Traver (Greenwood Publishing Group, 2002), 205.
”Synesius viittaa kahteen mekaaniseen laitteeseen, hydrometriin ja hopeiseen astrolabiaan, jotka hän ja Hypatia keksivät”, Sue Vilhauer Rosser, Women, Science, and Myth: Gender Beliefs from Antiquity to the Present (ABC-CLIO, 2008), 13; ”Synesius of Cyrene of Cyrene of Cyrene of Cyrene of Cyrene (Pohjois-Afrikka), joka oli Hypatian oppilas, uskoi Hypatian keksineen laitteiston, jolla pystyttiin tislaamaan vettä ja mittaamaan nestemäisten nesteiden korkeutta.’, Beatrice Lumpkin, ”Hypatia and Women’s Rights in Ancient Egypt”, teoksessa Black Women in Antiquity, toim. Ivan Van Sertima (Transaction Publishers, 1984), 155.
’Yleensä tulkitaan barbaarisen uskonnollisen fanaattisuuden ja humanistisen tutkimuksen suvaitsemattomuuden kuvitukseksi’, Phillip Chiviges Naylor, North Africa: A History from Antiquity to Present (University of Texas Press, 2009), 51; ”Hänen kuolemansa on täydellinen symboli klassisen maailman lopulle, epäitsekkään tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuden loppumiselle pitkäksi aikaa.”, Leigh Ann Whaley, Women’s History as Scientists: A Guide to the Debates, Controversies In Science (ABC-CLIO, 2003), 19, ”Van der Waerden toistaa teeman, jonka mukaan Aleksandrian tiede lakkasi hänen kuolemansa myötä:”, María Dzielska, Hypatia of Alexandría (Harvard University Press, 1995), 25.
”He olivat kotoisin varakkaista ja vaikutusvaltaisista suvuista; aikanaan he saavuttivat valtiollisia virkoja ja kirkollista asemaa. Opettajansa ympärille nämä oppilaat muodostivat Platonin ajatusjärjestelmään ja ihmissuhteisiin perustuvan yhteisön. He kutsuivat ”jumalallisen oppaansa” heille välittämää tietoa mysteereiksi. He pitivät sen salassa ja kieltäytyivät jakamasta sitä alemman yhteiskunnallisen aseman omaavien ihmisten kanssa, joita he pitivät kykenemättöminä ymmärtämään jumalallisia ja kosmisia asioita.” María Dzielska, Hypatia of Alexandría (Harvard University Press, 1995), 105.
”Hydrometrin pyytämisen aikaan Synesios oli huonovointinen ja masentunut lastensa kuoleman sekä työnsä ja maineensa menettämisen jälkeen, joten tällaisten horoskooppien tarkoituksena saattoi olla nostaa hänet lamasta, jossa hän oli.”, Charlotte Booth, Hypatia: Mathematician, Philosopher, Myth (Fonthill Media, 2017).”
”Hän kaivaa esiin myös useita viitteitä naisista myöhäiskreikkalaisessa filosofisessa maailmassa, jotka osoittavat, ettei Hypatian esimerkki ollut niin epätavallinen kuin oli luultu.”, Luke Howard Hodgkin, A History of Mathematics: From Mesopotamia to Modernity (Oxford: Oxford University Press, 2013), 72; ”(Hypatia ei muuten ole varhaisin tunnettu naispuolinen matemaatikko; Pappus oli suunnannut polemiikkia naispuolista matematiikanopettajaa Pandrosionia vastaan, ja erästä Ptolemaista siteerataan Porfyrioksen kommentissa Ptolemaioksen harmonioista.)”, Ivor Grattan-Guiness, toim, ”Later Greek and Byzantine Mathematics,” in Companion Encyclopedia of the History and Philosophy of the Mathematical Sciences: Volume One., toimittanut Alexander Jones (Florence: Routledge, 2016), 65; ”Hypatia ei loppujen lopuksi ollut ensimmäinen naisfilosofi. Project on the History of Women in Philosophy dokumentoi runsaasti, että ennen Hypatiaa oli monia naisfilosofeja; hän tuli mukaan vasta neljännen vuosisadan jälkeen jKr. Häntä edeltäneiden joukossa oli useita pythagoralaisia naisfilosofeja kuudennelta vuosisadalta kolmannelle tai toiselle vuosisadalle eKr. ja muita -”, Linda L McAlister, Hypatia’s Daughters: Fifteen Hundred Years of Women Philosophers, A Hypatia Book (Bloomington: Indiana University Press, 1996), x.
”Hypatian uran erittäin julkinen luonne oli sopusoinnussa egyptiläisten naisten afrikkalaisen perinteen kanssa”, Beatrice Lumpkin, ”Hypatia and Women’s Rights in Ancient Egypt”, teoksessa Black Women in Antiquity, toim. Ivan Van Sertima (New Brunswick, N.J: Transaction Books, 2007), 155-156.
”Astrolabian keksiminen on yleensä liitetty Hipparkhokseen toisella vuosisadalla eaa. Tämän näkemyksen tueksi ei kuitenkaan ole vankkaa näyttöä. Varmaa kuitenkin on, että väline oli kreikkalaisten tiedossa jo ennen kristillisen ajan alkua.’, Sreeramula Rajeswara Sarma, The Archaic and the Exotic Studies in the History of Indian Astronomical Instruments (New Delhi: Manohar, 2008), 241; ’Yleisesti hyväksytään, että kreikkalaiset astrologit joko 1. tai 2. vuosisadalla eaa. keksivät astrolabion’, ”Groundbreaking Scientific Experiments, Inventions, and Discoveries of the Middle Ages and the Renaissance” (Kirja, 2004), 196.
”Minulla on niin huono onni, että tarvitsen hydroskoopin. Katsokaa, että minulle valetaan sellainen messingistä ja kootaan. Kyseinen instrumentti on lieriömäinen putki, joka on huilun muotoinen ja suunnilleen samankokoinen. Siinä on kohtisuorassa linjassa lovia, joiden avulla voimme testata veden painoa. Toisessa päässä on kartion muotoinen kansi, joka on tiiviisti kiinni putkessa. Kartiolla ja putkella on vain yksi pohja. Tätä kutsutaan baryyliumiksi. Aina kun putki asetetaan veteen, se pysyy pystyssä. Silloin voit laskea lovet rauhassa ja todeta näin veden painon. Synesius ja Augustine Fitzgerald, The Letters of Synesius of Cyrene (Charlottesville, VA: University of Virginia, 1994), 99.
”Kuten tšekkiläinen historioitsija Maria Dzielska dokumentoi hiljattain ilmestyneessä elämäkerrassaan, Hypatia joutui poliittiseen kamppailuun kunnianhimoisen ja häikäilemättömän kirkonmiehen, joka halusi laajentaa valta-asemaansa, Kyrilloksen ja Hypatian ystävän Orestesin, Rooman valtakuntaa edustavan keisarillisen präfektin, välillä.”, Lindberg, ”Myytti 1: That the Rise of Christianity Was Responsible For the Demise of Ancient Science”, teoksessa Numbers (toim.), ”Galileo Goes to Jail: and other myths about science and religion” (Galileo joutuu vankilaan: ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta), s. 9 (2009); ”Hypatiaksen kuolemalla oli kaikki tekemistä paikallispolitiikan kanssa, eikä sillä ollut juuri mitään tekemistä tieteen kanssa”. Kyrilloksen ristiretki pakanoita vastaan tapahtui myöhemmin. Aleksandrian tiede ja matematiikka kukoistivat vielä vuosikymmeniä”, David C. Lindberg, ”Myytti 1: That the Rise of Christianity Was Responsible For the Demise of Ancient Science”, teoksessa Galileo Goes to Jail: And Other Myths about Science and Religion, toim. Ronald L Numbers (Cambridge; London: Harvard University Press, 2010), 9; ”Se, että kristitty Synesius piti yllä niin läheisiä suhteita kreikkalaiseen älylliseen perinteeseen ja opettajaansa Hypatiaan, viittaa siihen, että älyllisen pakanallisen ja älyllisen kristillisen perinteen välillä vallitsi hybridi amalgam.”, Susan Wessel, Cyril of Alexandria and the Nestorian Controversy: The Making of a Saint and of a Heretic (Oxford; New York: Oxford University Press, 2006), 54; ”Kristittyjen älymystöeliittien keskuudessa tämä pakanuuden neoplatoninen muunnelma ei muodostanut todellista uhkaa heidän teologisille näkemyksilleen. Tällainen helppo rinnakkaiselo tiettyjen pakanallisten ja kristittyjen älymystön edustajien välillä viittaa siihen, että Hypatian pakanuus sinänsä ei ehkä vihastuttanut Kyrillistä niin paljon kuin John of Nikiu väitti.” Susan Wessel, Cyril of Alexandria and the Nestorian Controversy: The Making of a Saint and of a Heretic (Oxford; New York: Oxford University Press, 2006), 54 ; ”Hypatia oli pakana, mutta hänellä oli paljon oppilaita, jotka olivat kristittyjä, ja ehkä jopa muutamia juutalaisia oppilaita.”, Brooke Noel Moore ja Kenneth Bruder, Philosophy: The Power of Ideas (Boston: McGraw Hill, 2001), 85.
”Pakanallinen uskonnollisuus ei päättynyt Hypatian myötä, kuten ei myöskään matematiikka ja kreikkalainen filosofia”. (Dzielska 1995, s. 105).”, Luke Howard Hodgkin, A History of Mathematics: From Mesopotamia to Modernity (Oxford: Oxford University Press, 2013), 72.
Socrates Scholasticus, ’Historia Ecclesiastica’ (n. 439).
’Hypatia ei ollut vaikuttunut siitä, mitä hän kutsui uskonnolliseksi taikauskoksi. Hän kuvaili kerran, miten hänen mielestään ”totuus” oli eri asia kuin uskonnolliset uskomukset: ”Ihmiset taistelevat taikauskon puolesta yhtä nopeasti kuin elävän totuuden puolesta – sitäkin nopeammin, koska taikausko on aineetonta, sitä ei voi päästä kumoamaan, mutta totuus on näkökulma ja siten muutettavissa.”” Donovan, ’Hypatia: Mathematician, Inventor, and Philosopher”, s. 43 (2008); ”Asiaa pahentaa vielä se, että Hypatia antoi julkisia lausuntoja järjestäytynyttä uskontoa vastaan: Kaikki viralliset… uskonnot ovat harhaa, eivätkä itseään kunnioittavat ihmiset saa koskaan hyväksyä niitä lopullisiksi.”, Sandra Donovan, Hypatia: Mathematician, Inventor, and Philosopher, Signature Lives (Minneapolis, Minn: Compass Point Books, 2008), 43; ”Kuten Hypatia selitti: ”Varaa itsellesi oikeus ajatella, sillä jopa väärin ajatteleminen on parempi kuin se, ettei ajattele ollenkaan.””, Sandra Donovan, Hypatia: Mathematician, Inventor, and Philosopher, Signature Lives (Minneapolis, Minn: Compass Point Books, 2008), 43; ”Hän varoitti myös vaaroista, joita aiheutuu siitä, että lapsille opetetaan myyttejä ja satuja”: Myytit olisi opetettava satuina, myytit myytteinä ja ihmeet runollisina mielikuvituksina”. Taikauskon opettaminen totuutena on mitä kauheinta. Lapsen mieli hyväksyy ne, ja vain suuren tuskan, ehkä jopa tragedian kautta lapsi voi vapautua niistä.” Sandra Donovan, Hypatia: Mathematician, Inventor, and Philosopher, Signature Lives (Minneapolis, Minn: Compass Point Books, 2008), 43 (tämä ymmärretään joskus neuvoksi uskonnon opettamista lapsille vastaan).”
””Kaikki muodolliset dogmaattiset uskonnot ovat harhaanjohtavia, eivätkä itseään kunnioittavat ihmiset saa koskaan hyväksyä niitä lopullisiksi”, hän sanoi hänelle. ”Varaa itsellesi oikeus ajatella, sillä jopa väärin ajatteleminen on parempi kuin se, ettei ajattele lainkaan.” (Hubbard 1908, s. 82).” Lynn M Osen, Women in Mathematics (Cambridge, Mass.: MIT Press, 1999), 24.
”Luovin on Elbert Hubbardin vuonna 1908 säveltämä jännittävä kertomus Hypatian kasvatuskoulutuksesta ja elämänvaiheista, jonka hän keksi suurimmaksi osaksi kompensoidakseen historiallisten todisteiden puutetta. Hän jopa keksi sitaatteja, jotka hän liitti Hypatiaan, ja teoksen kuvitukseksi hän piirsi sopivan ”antiikin” näköisen kuvan Hypatiasta profiilissa.”, Martin Cohen ja Raúl Gonzáles, Philosophical Tales: Being an Alternative History Revealing the Characters, the Plots, and the Hidden Scenes That Make up the True Story of Philosophy (Malden, Mass.: Blackwell Publishing, 2008). 47; ””Kaikki muodolliset dogmaattiset uskonnot ovat harhaanjohtavia, eivätkä itseään kunnioittavat ihmiset saa koskaan hyväksyä niitä lopullisiksi”, sanoi Theon Hypatialle. ”Varaa itsellesi oikeus ajatella, sillä jopa väärin ajatteleminen on parempi kuin se, ettei ajattele lainkaan.””, Elbert Hubbard, Little Journeys to the Homes of the Great. (Cleveland, O.: World Pub. Co., 1928), 82-83. ’Sanoi Hypatia: ”Taruja pitäisi opettaa taruina, myyttejä myytteinä ja ihmeitä runollisina kuvitelmina. Taikauskon opettaminen totuuksina on mitä kauheinta. Lapsen mieli hyväksyy ne ja uskoo niihin, ja vain suuren tuskan ja ehkä tragedian kautta hän voi myöhemmin vapautua niistä. Itse asiassa ihmiset taistelevat taikauskon puolesta aivan yhtä nopeasti kuin elävän totuuden puolesta – usein jopa nopeammin, sillä taikausko on niin aineetonta, ettei sitä voi kiistää, mutta totuus on näkökulma ja siten muuttuva.””, Elbert Hubbard, Pieniä matkoja suurten ihmisten koteihin. (Cleveland, O.: World Pub. Co., 1928), 82 ; ”Hypatia asetti Plotinuksen Platonin edelle kyvyssä nähdä hyvä kaikissa asioissa, mutta sitten hän sanoo: ”Jos Platonia ei olisi ollut, ei olisi ollut Plotinusta, ja vaikka Plotinus ylitti Platonin, on kuitenkin selvää, että Platon, Plotinuksen ja monien muiden innoittaja, on se mies, jota filosofia ei voi säästää”. Eläköön Platon!””, Elbert Hubbard, Pieniä matkoja suurten ihmisten koteihin. (Cleveland, O.: World Pub. Co., 1928), 93; ””Hallitseminen kahlitsemalla mieli pelkäämällä rangaistusta toisessa maailmassa on aivan yhtä alhaista kuin voimankäyttö”, sanoi Hypatia eräässä luennossaan.”, Elbert Hubbard, Little Journeys to the Homes of the Great. (Cleveland, O.: World Pub. Co., 1928), 99.
Charlotte Booth, Hypatia: Mathematician, Philosopher, Myth (Fonthill Media, 2017).
Fabio Acerbi, ”Hypatia,” in New Dictionary of Scientific Biography Vol. 3, Vol. 3, toim. Noretta Koertge (Detroit : Scribner, 2008), 436.
Fabio Acerbi, ”Hypatia,” in New Dictionary of Scientific Biography Vol. 3, Vol. 3, ed. Noretta Koertge (Detroit : Scribner, 2008), 437.
Fabio Acerbi, ”Hypatia,” in New Dictionary of Scientific Biography Vol. 3, Vol. 3, ed. Noretta Koertge (Detroit : Scribner, 2008), 435.