Tämä paljastus tulee Irlannissa sijaitsevan Queen’s University Belfastin tutkijoiden tekemän uuden tutkimuksen tuloksista, jotka osoittivat, että joillakin potilailla, joilla on autoimmuunisairauksia, esiintyy normaalia korkeampia mimiikkaproteiinipitoisuuksia, joita tuottaa ihmisen suolistomikrobiomiin kuuluva Bacteroides fragilis.
Tutkimuksen tekijä Sheila Patrick, PhD, Queen’s Universityn professori, sanoo, että tämä tietty suolistomikrobi pumppaa suolistossa proteiinimolekyylejä, jotka jäljittelevät ihmisen proteiinia, mikä saa ihmisen puolustusjärjestelmän kääntymään erehdyksessä omia solujaan vastaan, mikä edistää autoimmuunin deregulaatiota.
Tutkimus ”Antigenic mimicry of ubiquitin by the gut bacterium Bacteroides fragilis: a potential link with autoimmune disease” (Ubiikitiinin antigeeninen jäljittely suolistobakteeri Bacteroides fragilisin toimesta: mahdollinen yhteys autoimmuunisairauksiin) julkaistiin Clinical and Experimental Immunology -lehdessä, ja se ilmestyi yli 15 vuotta sen jälkeen, kun tutkijat alkoivat ensimmäisen kerran tutkia aihetta.
”Kun teimme 2000-luvun alussa ensimmäisen kerran täydellisen genomisekvenssin Bacteroides fragilis -suolistobakteerin referenssityypin kannasta, olimme hämmästyneitä havaitessamme, että se tuottaa nisäkkäiden ubikitiinin homologia”, Patrick sanoo. ”Ubikitiinia on kaikissa eukaryoottisoluissa, mutta bakteereissa sitä ei ole. B. fragilis on siis ainutlaatuinen bakteerien joukossa, sillä se tuottaa ja vie mukanaan eukaryoottisen ubikitiinin versiota, joka on hyvin lähellä nisäkkäiden ubikitiinia ja jonka ennustetaan olevan rakenteellisesti samankaltainen.”
Tässä vaiheessa tutkijat olettivat, että tällainen molekyylimimikri voisi aiheuttaa ubikitiiniin kohdistuvan immuunipuolustuksen itsesoleranssin murtumisen ja johtaa itseensä reagoivien vasta-aineiden tuottamiseen ubikitiinia vastaan. Itsetoleranssin hajoaminen, jonka ajatellaan johtuvan molekulaarisesta mimikriasta, on tyypillinen autoimmuunisairaus.
Tässä uudessa tutkimuksessa tutkijat seuloivat potilaiden seerumia, jotka ohjattiin immunologian diagnostiikkalaboratorioon testattavaksi vasta-aineiden esiintymisen varalta jompaankumpaan tai molempiin BfUbb:iin ja inhimilliseen ubikitiiniin, ja vertasivat näitä vasta-aineita terveiden henkilöiden seerumiin.
Suhteessa: B. fragilis -bakteeri kuuluu ihmisen normaaliin suolistomikrobistoon – käytännössä kaikki ovat sen kolonisoimia – vaikkakaan kaikkien B. fragilis ei tuota BfUbb:tä.
Joillakin ihmisillä oli vasta-aineita, jotka reagoivat sekä ihmisen että B. fragiliksen ubikitiiniversion kanssa. Tulokset viittaavat siis siihen, että alkureaktio ubikitiinin B. fragilis -version ainutlaatuiseen osaan voi laukaista vasta-aineiden tuotannon molekyylin sitä osaa vastaan, joka on sama kuin ihmisversio.
”Olemme havainneet, että joillakin ihmisillä on vasta-aineita B. fragilis -ubikvitiinin ainutlaatuista osaa vastaan”, Patrick sanoo. ”Tämä todistaa, että B. fragilis -ubikitiini voi läpäistä ihmisen suolen limakalvon ja synnyttää immuunivasteen. Havaitsimme, että ihmisillä, joilla on autoimmuunisairauksia, kuten lupus ja nivelreuma, on terveisiin vapaaehtoisiin verrattuna todennäköisemmin vasta-aineita BfUbb:tä vastaan.”
Koska autoimmuunisairaudet ovat kroonisia sairauksia, joihin liittyy huomattavaa sairastavuutta ja kuolleisuutta, näiden sairauksien aiheuttamien pitkäaikaisten terveydenhuoltokustannusten lisäksi, Patrick toteaa, että B. fragilis ihmisen ubikitiinin jäljittelyn löytyminen on tärkeää.
”Tällä hetkellä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, miten nämä sairaudet tarkalleen ottaen syntyvät, vaikka tunnustetaankin, että epäasianmukainen autoimmuunireaktio on keskeinen osa sairautta”, hän sanoo. ”Hankkeellamme on siis potentiaalia vaikuttaa merkittävästi monien yksilöiden terveyteen ja hyvinvointiin.”
Sen lisäksi hän uskoo, että tutkimus on ennennäkemätön ja johtaa tuleviin alan tutkimuksiin, joilla voidaan ymmärtää paremmin monia näistä autoimmuunisairauksista.
”Vaikka hypoteesi siitä, että molekulaarinen matkiminen laukaisee autoimmuunisairauksia, on hyvin tunnustettu, tämä on ensimmäinen kerta, kun BfUbb, bakteerin jäljittelemä ubikitiini, on löydetty”
sanoo hän. ”Tämä löytö sekä osoittamamme vasta-ainevaste BfUbb:lle ihmisillä on uutta, sillä tietomme viittaavat siihen, että suolistomikrobisto voi laukaista uudenlaisen autoimmuunisairauden, joka on peräisin suolistomikrobistosta.”
Tulevaisuuden tutkimukset aiheesta tähtäävät sairauden vaiheen ja bakteerimimikin vasta-ainepitoisuuksien välisen suhteen selvittämiseen yksittäisillä potilailla, mikä voi auttaa sellaisen pikatestin kehittämisessä, jolla pyritään havaitsemaan vasta-aineet bakteeriubikitiinille ja antamaan tietoa henkilön alttiudesta autoimmuunisairaudelle.”
Keith Loria on palkittu toimittaja, joka on kirjoittanut suuriin sanomalehtiin ja aikakauslehtiin lähes 20 vuoden ajan.