Esipuhe
2. Tim. 3:12-16 3:12 Mutta itse asiassa kaikkia, jotka haluavat elää jumalallista elämää Kristuksessa Jeesuksessa, vainotaan. 3:13 Mutta pahat ihmiset ja huijarit menevät pahasta pahempaan, eksyttävät muita ja tulevat itse petetyiksi. 3:14 Teidän on kuitenkin pysyttävä siinä, minkä olette oppineet ja missä olette varmoja. Te tiedätte, kuka teitä on opettanut 3:15 ja kuinka te olette lapsesta asti tunteneet pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa teille viisautta pelastukseen uskon kautta Kristukseen Jeesukseen. 3:16 Jokainen kirjoitus on Jumalan innoittama ja hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, oikaisuksi ja kasvatukseksi vanhurskauteen,
Saarnaaja on innoitettu kirjoitus. Kun jatkamme tänään tätä tutkimusta, on yksi tosiasia, josta ei voi kiistellä. Tämä tosiasia on se, että Saarnaaja on inspiroitua kirjoitusta ja siksi hyödyllinen. Vaikka monet saattavat kiistellä kirjoittajasta, ajankohdasta, merkityksestä, asetelmasta ja jopa sen jumalallisesta inspiraatiosta – me emme väittele siitä, onko se pyhää kirjoitusta ja inspiroitunutta vai ei.
Saarnaaja on ymmärrettävissä. Usein Saarnaaja-kirjan tutkiminen voi olla pelottava tehtävä. Toisinaan se vaikuttaa hämmentävältä, toisinaan itsestään ristiriitaiselta, toisinaan täysin hedonistiselta. Tässä tutkimuksessa on todettava ja ymmärrettävä, että Jumalan sana on kirjoitettu ymmärrettäväksi. Jumala on ilmoittanut itsensä tavalla, joka on ymmärrettävä.
Vaikka toteamme, että edessämme oleva tehtävä on mahdollinen, siitä ei seuraa, että se olisi helppo.
- Sen on kirjoittanut tunnetun historian viisain mies (Kristuksen ulkopuolella).
- Se käsittelee joitakin elämämme vaikeimpia aiheita.
- Se on kirjoitettu meille epätavallisessa muodossa (ympyränmuotoinen eikä lineaarinen).
Saarnaajain taustaa
Kirjoittaja / päiväys
Saarnaajain kirjoittaja on kiihkeästi kiistelty aihe, ja se on ollut sitä jo jonkin aikaa, tarkemmin sanottuna viimeiset 3-4 vuosisataa. (18./19.)
Usein kirjoittajaa koskevassa keskustelussa jumalallinen kirjoittaja vain oletetaan, jos sitä edes harkitaan. Vaikka useimmat lähtevät yksinkertaisesti siitä olettamuksesta, että jumalallinen tekijä on Jumala, on toisinaan tärkeää panna merkille tämä olettamus. Olipa lopputulos inhimillisen kirjoittajan suhteen mikä tahansa, ei ole epäilystäkään siitä, että Jumala puhalsi ihmiseen tämän ilmoituksen meidän hyödyksemme.”
Terminologia
Koheletti
Koheletti esiintyy seitsemän kertaa Saarnaaja-kirjassa (Saarn. 1:1-2, 12; Saarn. 7:27; Saarn. 12:8-10) eikä missään muualla raamatullisessa kirjallisuudessa. Puhujaa tarkoittavana substantiivina se antaa myös itse kirjalle hepreankielisen nimen Qoheleth.
Ekklesiastou
Ekklesiastou on LXX:n käyttämä kreikankielinen sana, jonka löydämme käännettynä ”Opettaja”.
1:1 Opettajan, Daavidin pojan, kuninkaan sanat Jerusalemissa:
1:12 Minä, Opettaja, olen ollut Israelin kuningas Jerusalemissa.
12:9 Paitsi että Opettaja oli viisas, hän myös opetti tietoa kansalle;
12:10 Opettaja pyrki löytämään ilahduttavia sanoja ja kirjoittamaan tarkasti totuudenmukaisia sanontoja.
(1:2, 7:27, 12:8)
Ei-solomolainen kirjoittajuus
1. Liberaali näkemys-kirjan on kirjoittanut kolme miestä (saarnaaja, viisas mies ja skeptikko)
2. Katolinen näkemys-järjellä ajattelevan ihmisen mietteitä tai ajatuksia, joka yrittää järkeillä itsensä Jumalan luo. Ihminen, jos hänelle annetaan tarpeeksi tietoja ja todisteita, voi ajatella itsensä nurkkaan, jossa vain Jumala on.
3. Monet nykyaikaisemmat tutkijat ajattelivat, että kirja oli alun perin kirjoitettu arameaksi ja sitten käännetty hepreaksi. Tämä ajatus ajoittaa kirjan kolmannelle vuosisadalle eaa. Ilmeisesti silloin kirjoittaja ei olisi Salomo.
4. Joidenkin mielestä olisi ollut epätavallista, että Salomo olisi kirjoittanut 1:12 (Minä … olin Israelin kuningas), koska Salomo oli kuningas kuolemaansa asti.
5. Jotkut uskovat, että kirjalla on pseudonyymi kirjoittaja. Tämä kanta väittäisi, että kirjoittaja halusi antaa kirjalle salomolaisen vaikutelman, mutta se ei ollutkaan todella Salomon kirjoittama.
6. On olemassa lukemattomia muita erittäin epäuskottavia argumentteja, jotka puoltavat ei-salomolaista kirjoittajuutta.
7. ”Esimerkiksi Scott puhuu useimpien puolesta väittäessään, että kielelliset ja historialliset todisteet viittaavat siihen, että Saarnaaja on kirjoitettu myöhäisellä persialaisella tai varhaisella kreikkalaisella kaudella. Hän toteaa suoraan, että väite, että Salomo kirjoitti Saarnaajain, on ’sama kuin väittäisi, että marxilaisuutta käsittelevän kirjan, joka on kirjoitettu modernilla englantilaisella kielenkäytöllä ja oikeinkirjoituksella, on kirjoittanut Henrik VIII.'”1
Solomoninen kirjoittajuus
1. Kristityt ja juutalaiset ovat perinteisesti (aina 1700- ja 1800-luvulle asti) pitäneet Salomoa Saarnaaja-kirjan kirjoittajana. Suuri osa tästä perustuu ensimmäiseen säkeeseen . . . ”Daavidin poika, kuningas Jerusalemissa.”
2. Kirjan luonnollinen lukutapa johtaa vahvasti pitämään Salomoa kirjoittajana.
3. 1:12:ssa sanotaan, että puhuja oli Israelin kuningas Jerusalemissa. Salomo oli viimeinen kuningas, joka hallitsi Jerusalemissa koko Israelia. Salomon valtakauden jälkeen valtakunta oli jaettu, ja Jerusalemissa hallitsemalla olisi voinut hallita vain Juudaa.
4. 12:9 osoittaa, että kirjoittaja järjesti monia sananlaskuja. Tiedämme, että Salomo kirjoitti monia Sananlaskujen kirjan sananlaskuja.
5. Vaikka jotkut haluavat kieltää salomolaisen kirjoittajuuden 1:12:n vuoksi, olisi järkevää, että Salomo kirjoitti siitä näkökulmasta vanhana miehenä, joka katselee elämäänsä taaksepäin.
6. Opettajaksi tuleminen tässä kirjassa antaa Salomolle mahdollisuuden hylätä kuninkaan manttelin ja ottaa ylleen tietäjän tai viisaan miehen manttelin. Siksi Saarnaaja-kirjan viisaus on viisaan miehen neuvoja, ei hallitsijan julistusta.
Hyväksyä Salomon kirjoittajuus asettaa sinut tällä hetkellä hyvin harvojen tutkijoiden leiriin. Niistä monista kirjoista, joihin tässä tutkimuksessa viitataan, kaikki kahta lukuun ottamatta kieltävät jyrkästi sen mahdollisuuden, että Salomo olisi kirjoittaja. Suurin osa syistä, joita tarjotaan muulle kuin salomolaiselle tekijyydelle, vaikuttavat parhaimmillaankin heikoilta, mutta silti suuri enemmistö näyttää kannattavan näitä samoja syitä.
Tämän tutkimuksen loppuosaa lähestytään siinä uskossa, että Salomo oli Saarnaaja-kirjan inhimillinen kirjoittaja, ja siksi sen kirjoittamisajankohta sijoittuisi 900-luvulle eKr. (viimeistään vuoteen 931).
Kanonisuus
On ymmärrettävä, että kanonisuus ei ole sitä, että vahvistetaan, mitkä kirjat kuuluvat kaanoniin, vaan ainoastaan se, että tunnustetaan, mitkä kirjat kuuluvat jo kaanoniin. Jumala on antanut pyhien kirjoitusten kirjoille luontaisen auktoriteetin, ja kirkko on vain tunnustanut tämän auktoriteetin.
Hylkäämisen syyt
Ristiriidat
1. Tooran kanssa
Num 15:39 Sinulla on oltava tämä tupsu, että katsoisit sitä ja muistaisit kaikki Herran käskyt ja noudattaisit niitä ja ettet seuraisi omaa sydäntäsi ja omia silmiäsi, jotka johdattavat sinut uskottomuuteen.
Saarnaaja 11:9 Iloitse, nuorukainen, niin kauan kuin olet nuori, ja iloitkoon sydämesi sinua nuoruutesi päivinä. Seuraa sydämesi impulsseja ja silmiesi haluja, mutta tiedä, että Jumala tuomitsee motiivisi ja tekosi.
1. Sananlaskuilla
Pro 1:7 Herran pelko on moraalin tuntemisen alku, mutta tyhmät halveksivat viisautta ja opetusta.
Saarn. 7:16 Älkää siis olko liian vanhurskaita tai liian viisaita, muuten saattaisitte pettyä.
Saarn. 2:12-16 2:12 Seuraavaksi päätin pohtia sekä viisautta että typerää käytöstä ja ajatuksia. Sillä mitä muuta kuninkaan seuraaja voi tehdä kuin sen, mitä kuningas on jo tehnyt? 2:13 Tajusin, että viisaus on parempi kuin hulluus, niinkuin valo on parempi kuin pimeys. 2:14 Viisas näkee, mihin on menossa, mutta tyhmä vaeltaa pimeydessä. Mutta tajusin myös, että molemmille käy sama kohtalo. 2:15 Niin minä ajattelin itsekseni: ”Tyhmyyden kohtalo käy minunkin kohdalleni! Mitä minä sitten saavutin, kun tulin niin ylen määrin viisaaksi?” Niin minä valittelin itselleni: ”Viisauden hyödyt ovat viime kädessä turhia!” 2:16 Sillä viisasta miestä, niinkuin tyhmääkään, ei muisteta kovin kauan, sillä tulevina päivinä molemmat ovat jo unohdetut. Valitettavasti viisas mies kuolee – aivan kuten tyhmä!
1. Itsensä kanssa
Saarnaaja 2:2 Sanoin juhlimisesta: ”Se on hulluutta”, ja itsetarkoituksellisesta nautiskelusta: ”Se ei saavuta mitään!”
Saarnaaja 7:3 Suru on parempi kuin nauru, sillä raitis pohdiskelu tekee hyvää sydämelle.”
Saarnaaja 8:15 Suosittelen siis nauttimaan elämästä, sillä ei ole mitään parempaa tekemistä maan päällä kuin syödä, juoda ja nauttia elämästä. Niin ilo seuraa häntä hänen uurastuksessaan elämänsä päivinä, jotka Jumala antaa hänelle maan päällä.”
Pyhimys
harhaoppi
”Viisaat pyrkivät säilyttämään Saarnaajain kirjan, koska he löysivät siitä sanoja, jotka kallistuivat harhaoppisuuteen.”
Jerome toteaa: ”Juutalaiset sanovat, että . . . tämä kirja näytti sopivan lähetettäväksi unholaan, koska se väitti Jumalan luotujen olevan turhia ja piti syömistä, juomista ja ohimeneviä nautintoja parempina kuin kaikkea … ”2
Vaikka monet juutalaiset rabbit pitivätkin näitä huolenaiheita, kirja hyväksyttiin silti kanoniseksi, ennen kaikkea kirjan alussa ja lopussa esitetyn totuuden vuoksi.
Hyväksymisen syyt
1. Valtaosa juutalaisesta historiasta tunnustaa Saarnaaja-kirjan kanonisuuden.
2. Saarnaaja-kirjan kanonisuuden hylkääminen näyttää olevan vasta viimeaikainen ilmiö. Vaikka on totta, että jotkut juutalaiset auktoriteetit halusivat hylätä sen sen näennäisten ristiriitaisuuksien vuoksi, nämä auktoriteetit ylittivät ne monet, jotka tunnustivat sen kanonisuuden.
3. Jo ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Josefus antaa ymmärtää (”sisältää hymnejä Jumalalle”), että Saarnaaja kuuluu inspiroituun kaanoniin.
4. Qumranista löydettiin saarnamiehen kirjan katkelmia.
5. Monet varhaiset kirkkoisät kutsuvat sitä kanoniseksi (Melito Sardislainen, Epifania, Origenes, Hieronymus)
6. Salomonin kirjoittajuuden hyväksyminen antaa mahdollisuuden helposti hyväksyä kanonisuus johtuen monista muista hyväksytyistä Salomon kanonisista kirjoituksista (Sananlaskut, Salomon laulu).
7. Sen jatkuva säilyminen näyttää vahvasti tukevan sen kanonisuutta.
Rakenne
Monet haluavat luonnollisesti tarkastella Saarnaajaansa lineaarisena kirjoituksena. Se ei näytä kuuluvan tähän kategoriaan. Vaikka siinä on jonkinlainen rakenne, se liikkuu enemmän tai vähemmän vapaasti monien aiheiden välillä. Vaikka se liikkuu vapaasti, se liikkuu kuitenkin tiettyyn päättäväiseen suuntaan.
Garrett3 tarjoaa hyvän hahmotelman kirjasta seuraavassa …
1. Johdanto (1:1-2)
2. Ajasta ja maailmasta (1:3-11)
3. Viisaudesta (1:12-18)
4. Rikkaudesta (2:1-11)
5. Viisaudesta (2:12-17)
6. Rikkaudesta (2:18-26)
7. Ajasta ja maailmasta (3:1-15b)
8. Politiikasta (3:15c-17)
9. Kuolemasta (3:18-22)
10. Politiikasta (4:1-3)
11. Rikkaudesta (4:4-8)
12. Ystävyydestä (4:9-12)
13. Politiikasta (4:13-16)
14. Uskonnosta (5:1-7)
15. Politiikasta (5:8-9)
16. Varallisuudesta (5:10-6:6)
17. Siirtyminen (6:7-9)
18. Viisaudesta ja kuolemasta (6:10-7:4)
19. Siirtymä (7:5-6)
20. Viisaudesta ja politiikasta (7:7-9)
21. Siirtymä (7:10)
22. Viisaudesta ja rikkaudesta (7:11-14)
23. Viisaudesta ja uskonnosta (7:15-29)
24. Siirtymä (8:1)
25. Politiikasta (8:2-6)
26. Siirtymä (8:7-8)
27. Teodikeasta (8:9-9:1)
28. Siirtymä (9:2)
29. Kuolemasta ja tyytyväisyydestä (9:3-10)
30. Siirtymä (9:11-12)
31. Politiikasta (9:13-10:17)
32. Siirtymä (10:18-20)
33. Rikkaudesta (11:1-6)
34. Kuolemasta ja tyytyväisyydestä (11:7-12:7)
35. Johtopäätökset (12:8-14)
Vaikka muitakin hyödyllisiä hahmotelmia on tarjolla, yllä oleva hahmotelma osoittaa hyvin sen tavan, jolla kirja näyttää olevan kirjoitettu. Vaikka Salomo pyrki kohti loppupäätelmää, hän teki sen syklisesti. Vaikka hän kirjoitti tällaisella tavalla, suuri osa tutkimuksestamme on lineaarista.
Vastaanottaja
12:1 Muistakaa siis Luojaanne nuoruutenne päivinä – ennen kuin tulevat vaikeat päivät ja lähestyvät ne vuodet, jolloin sanotte: ”Minulla ei ole niihin mitään mielihyvää…”. 12:9 Paitsi että Opettaja oli viisas, hän myös opetti tietoa kansalle; hän arvioi ja järjesteli huolellisesti monia sananlaskuja. 12:10 Opettaja pyrki löytämään kauniita sanoja ja kirjoittamaan tarkasti totisia sanontoja. 12:12 Varo, poikani! 12:13 Kuultuani kaiken minä olen tullut tähän johtopäätökseen: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä se on ihmisen koko velvollisuus.
Salomon tarjoama viisaus on hyödyllisin nuorille. Vaikuttaa siltä, että Salomo halusi opettaa nuorille näitä totuuksia, jotta he voisivat välttää ne virheet, joita hän teki koko elämänsä aikana.
Vaikka toiveena on tarjota viisautta nuorille, jotka eivät ole vielä tuhlanneet elämäänsä hukkaan, sanoma tarjotaan seurakunnalle. Kaikkien, jotka voivat kuulla ja ottaa huomioon, tulisi tehdä niin. ”Saarnaaja pyrki löytämään ihastuttavat sanat ja kirjoittamaan ne oikein.” Samoin kirjan perimmäinen totuus koskee jokaista ihmistä.