Maaliskuun 5. päivänä 2015 Ninth Circuit katsoi asiassa Chapman v. Pier 1 Imports (U.S.) Inc., että Kalifornian Vacavillessä sijaitseva Pier 1 -myymälä rikkoi Yhdysvaltain vammaislakia. Byron Chapman, joka käyttää moottoroitua pyörätuolia, väitti, että jokaisella hänen 11 vierailullaan Pier 1 -myymälässä vuosina 2011 ja 2012 myymälä ei pitänyt yllä esteettömiä reittejä pyörätuolin käyttäjille ja että useat käytävät myymälän eri puolilla oli tukittu suurilla esineillä, kuten huonekaluilla, esittelyhyllyillä ja tikkailla, mikä aiheutti sen, että käytävien leveys oli alle 36 tuumaa, mikä on ADA:n esteettömyysohjeiden (ADAAG) edellyttämä vähimmäisleveys. Näiden esteiden vuoksi Chapman ei toisinaan päässyt käsiksi kyseisillä käytävillä oleviin tavaroihin eikä päässyt niihin käsiksi. Chapman väitti myös, että ainakin kahtena hänen käyntikerranaan myymälässä esteetön myyntitiski oli täynnä tavaraa ja muita esineitä, kuten kirjoja, kahvikuppeja ja puhelinta; näin ollen esteetön myyntitiski oli alle 36 tuumaa leveä (ADAAG:n mukainen vaadittu leveys) ja esti häntä tekemästä ostoksia helposti. Chapman väitti, että koska myymälän käytävät ja esteetön myyntitiski olivat ADAAG:n vastaisia, häneltä oli evätty vammaisille asiakkaille tarjottujen tavaroiden, palvelujen, etuoikeuksien ja tilojen täysimääräinen ja yhtäläinen käyttöoikeus ja pääsy niihin. Hän vaati kieltomääräystä, jolla myymälää vaadittaisiin poistamaan nämä esteet esteettömyydeltä.
Vaatimustensa tueksi Chapman toimitti lausuman, joka koski hänen 11 käyntiään myymälässä, sekä useita valokuvia, jotka osoittivat hänen kohtaamansa esteet. Chapman väitti, että nämä esteet eivät olleet yksittäisiä tai tilapäisiä keskeytyksiä, vaan pikemminkin Pier 1:n systemaattista väärinkäytöstä vammaisia kohtaan.
Pier 1 kiisti Chapmanin todisteet ja toimitti raportin, joka sisälsi valokuvia kolmesta käytävästä, joilla ei ollut mitään esteitä. Lisäksi Pier 1:n myymäläpäällikkö todisti, että myymälän kuukausittaisissa tavarasuunnitelmissa työntekijöitä ohjattiin pitämään käytävän leveys vähintään 36 tuuman suuruisena, kun tavaraa asetetaan esille. Myymäläpäällikkö todisti myös, että koska asiakkaat ja työntekijät liikuttelivat tavaroita myymälässä, myymälä oli ottanut käyttöön strategioita sen varmistamiseksi, että käytävät pysyivät esteettöminä.
ADA-lait
Vammaisten syrjintä on tiukasti kielletty Americans with Disabilities Act -laissa. Lain III osasto edellyttää, että vähittäiskauppojen, ravintoloiden ja muiden julkisten majoituspaikkojen (”majoituspaikat”) tarjoamat tavarat, palvelut ja etuoikeudet (mukaan lukien tilat ja laitteet) ovat täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti saatavilla. Varmistaakseen, että majoituspaikat ovat helposti vammaisten saavutettavissa ja käyttökelpoisia, majoituspaikkojen on täytettävä ADAAG:ssä asetetut saavutettavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. ADAAG:iin sisältyy vaatimus, jonka mukaan käytävien ja muiden kulkuväylien on oltava vähintään 36 tuumaa leveitä, sekä vaatimus, jonka mukaan vähintään yhden kassatiskin on oltava vähintään 36 tuumaa pitkä ja enintään 36 tuumaa korkea. ADAAG:n vaatimusten mukaan esteettömien reittien on pysyttävä vapaina esteistä, kuten huonekaluista, arkistokaapeista tai ruukkukasveista.
Rikkomusta ei kuitenkaan katsota tapahtuvaksi, jos käyttö- tai kulkueste on ”yksittäinen tai tilapäinen” keskeytys, esimerkiksi kun tavaraa on käytävällä hyllyjen täydennystä varten, kunhan esteet poistetaan viipymättä. Tämä poikkeus ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan se riippuu olosuhteista – esimerkiksi korjausten aiheuttamaa keskeytystä ei pidetä ”yksittäisenä tai tilapäisenä”, jos korjaustarve johtuu virheellisestä tai riittämättömästä kunnossapidosta, joka johtaa toistuviin ja pysyviin käytön tai pääsyn esteisiin, tai jos korjaukset jatkuvat yli kohtuullisen ajan.
KÄRÄJÄTUOMIOISTUIN
Käräjäoikeus katsoi todisteiden perusteella, että Pier 1 oli rikkonut ADAAG:n vaatimuksia, ja antoi pysyvän kieltomääräyksen, jolla se esti Pier 1:tä tukkimasta käytäviä tavaroilla tai muilla esineillä ja sotkemasta esteettömän myyntitiskin muulla materiaalilla kuin väistämättömällä ohimenevällä sotkemisella, joka aiheutuu myyntitiskin senhetkisestä käytöstä tavaran ostamiseen. Pier 1 valitti asiasta.
NINTH CIRCUIT
Käytävät
Yhdeksäs piirikunta vahvisti piirituomioistuimen päätöksen ja piti voimassa Pier 1:tä koskevan kieltomääräyksen sen käytävien osalta todeten, että esteet eivät olleet yksittäisiä tai tilapäisiä keskeytyksiä. Tuomioistuin katsoi, että kun otetaan huomioon tapahtumien tiheys, käytäville pääsyyn liittyvää ongelmaa oli tarkasteltava kokonaisuutena eikä yksittäisten esteiden sarjana. Chapmanin esittämät todisteet olivat riittävät osoittamaan, että Pier 1 oli toistuvasti ja jatkuvasti laiminlyönyt esteettömien reittien ylläpitämisen kahden vuoden aikana ja että Pier 1 ei ollut korjannut ongelmaa kohtuullisessa ajassa.
Lisäksi yhdeksäs tuomiopiiri katsoi, että esteet eivät sijainneet käytävillä hyllyjen täydennystä varten, eikä niitä siksi voitu vapauttaa ADAAG:n säännöksistä tällä perusteella. Tuomioistuin selitti lisäksi, että Pier 1:n väite siitä, että esteet olivat tilapäisiä, koska ne poistettaisiin pyynnöstä tai ajoissa, ei riittänyt poistamaan Chapmanin vaatimuksia. Tuomioistuimen mielestä este on tilapäinen vain, jos se poistetaan viipymättä paikaltaan.
Tarkastellessaan Pier 1:n toimittamia todisteita yhdeksäs piirikunta katsoi, että esteiden rajoittamiseen tähtäävien toimintatapojen olemassaolo ei osoittanut, että esteet olivat yksittäisiä tai tilapäisiä käytön ja pääsyn esteitä. Pikemminkin Chapmanin todisteet osoittivat, että Pier 1:n kuukausittaiset kauppasuunnitelmat ja -strategiat olivat tehottomia.
Accessible Sales Counter
Yhdeksäs piirikunta oli eri mieltä käräjäoikeuden esteettömään myyntitiskiin liittyvästä lausunnosta ja katsoi, että käytön tai pääsyn esteet olivat tässä tapauksessa itse asiassa yksittäisiä tai tilapäisiä keskeytyksiä. Tuomioistuimen ensimmäisenä perusteena oli se, että Chapmanin asiantuntijalausunnossa luetellut esineet (korissa olevat kirjat, kolme kahvikuppia ja siirrettävä puhelin) eivät olleet riittäviä esteitä sen osoittamiseksi, että Chapman ei voinut käyttää esteetöntä myyntitiskiä tai päästä sinne tehdäkseen ostoksensa. Seuraavaksi tuomioistuin katsoi, että pöytäkirjasta kävi ilmi, että esineitä oli esteettömällä myyntitiskillä vain kahtena tai kolmena Chapmanin käyntikerrana myymälässä, joten kyse ei ollut toistuvasta ja jatkuvasta esteettömyydestä. Lopuksi tuomioistuin totesi, että heti Chapmanin saavuttua esteettömälle myyntipöydälle ja ilman, että Chapmanin olisi tarvinnut pyytää apua, Pier 1:n työntekijät poistivat esteenä olleet esineet, joten häiriö ei jatkunut yli kohtuullisen ajan.
Yhdeksäs piirikunta kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja poisti Pier 1:n esteettömän myyntipöydän kieltomääräyksen.
YHTEENVETO
Tämän tuomion perusteella vähittäiskauppiaiden on ehdottomasti pidettävä mielessä, että pelkkä esteettömyyden ja esteettömän käytön ylläpitämiseen tähtäävien toimintatapojen ja menettelytapojen olemassaolo ei yksinään riitä III osaston noudattamiseen; näiden toimintatapojen ja menettelytapojen on osoitettava olevan tehokkaita. Lisäksi useita tapauksia myymälässä (esim. 11 kertaa kahden vuoden aikana) voidaan katsoa järjestelmälliseksi laiminlyönniksi, joka riittää rikkomiseksi, toisin kuin yksittäiset tapaukset.