Iberian ilves
Iberian ilves (L. pardinus), joka tunnetaan myös nimellä espanjan ilves tai Pardelin ilves, muistuttaa vahvasti Euraasian ilvestä, mutta eroaa siitä pienemmän kokonsa, lyhyen, tummanpuoleisen hännän ja leuan alla olevan pitkän, valkoisen, partamaisen turkiksen perusteella. Aikuiset eläimet painavat 10-15 kiloa ja kasvavat 80-130 senttimetrin pituisiksi. Iberian ilveksen hartiakorkeus on 45-70 cm.
1800-luvulla Iberian ilveksen maantieteelliseen levinneisyysalueeseen kuuluivat Espanja, Portugali ja osa Etelä-Ranskasta. Nykyisin laji on kuitenkin rajoittunut muutamaan elinalueeseen Lounais-Espanjassa. Kaksi jäljellä olevaa pesivää populaatiota esiintyy Sierra de Andújarissa Jaénissa ja Coto de Doñanan kansallispuistossa Andalusiassa. Iberian ilveksen pääasiallisen saaliseläimen, euroopanjäniksen (Oryctolagus cuniculus), tuhoutuminen 1950-luvulla alkaneen myxomatoosin ja 1980-luvun lopulla alkaneen jäniksen verenvuototaudin vuoksi on ensisijaisesti aiheuttanut kissaeläinten lukumäärän huomattavan vähenemisen. Myös elinympäristön häviäminen, ajoneuvojen törmäykset ja metsästyspaine ovat vaikuttaneet kannan 80 prosentin vähenemiseen vuodesta 1960 lähtien. 2000-luvun alussa aloitetuilla vankeudessa tapahtuvalla kasvatuksella ja seurantaohjelmilla on ollut vain rajallista menestystä kannan vähenemisen pysäyttämisessä, ja IUCN on luokitellut Iberian ilveksen erittäin uhanalaiseksi vuodesta 2002.
John P. Rafferty