Ilman hengitysilmaa maapallolla ei olisi elämää. Mutta mitä todella tiedät tästä näkymättömästä aineesta, joka on kaikkialla ympärillämme? Tässä mielenkiintoisessa oppaassa tarkastelemme joitakin kiehtovia faktoja hengitysilmasta ja siitä, miten ilmastointi voi hyödyttää meitä enemmän kuin arvaammekaan, niin terveyden kuin tuottavuudenkin kannalta.
Mitä on hengitysilma?
Hengitysilman tärkein ”ainesosa” on tietysti happi. Valtaosa ilmasta koostuu kahdesta komponentista – 21 % hapesta ja 78 % typestä. Loput 1 % on muiden kaasujen seos, johon kuuluu muun muassa hiilidioksidia ja argonia. Tämän sanottuaan uskotaan, että juuri typen suuri osuus loi täydelliset olosuhteet elämän syntymiselle, minkä vuoksi Maa on ainoa tunnettu planeetta, jolla on elämää. Ilman koostumus muuttuu, kun hengitämme sisään ja ulos. Alla olevasta taulukosta näkyy, mitä ilman koostumukselle tapahtuu, kun hengitämme*:
Hengitysilman tärkein ”ainesosa” on tietenkin happi. Valtaosa ilmasta koostuu kahdesta komponentista – 21 % hapesta ja 78 % typestä. Jäljelle jäävä 1 % on muiden kaasujen seos, johon kuuluu mm. hiilidioksidia ja argonia. Tämän sanottuaan uskotaan, että juuri typen suuri osuus loi täydelliset olosuhteet elämän syntymiselle, minkä vuoksi Maa on ainoa tunnettu planeetta, jolla on elämää. Ilman koostumus muuttuu, kun hengitämme sisään ja ulos. Alla olevasta taulukosta käy ilmi, mitä ilman koostumukselle tapahtuu, kun hengitämme*:
*http://web.mnstate.edu/marasing/CHEM102/Chapter%20Notes/Ch_01%20ho.pdf
Kuten näet, kun ilmaa hengitetään sisään ja ulos, happi- ja hiilidioksidipitoisuudet muuttuvat merkittävästi. Jos tasoja ei palauteta jatkuvan raitisilman saannin avulla, voimme kokea uneliaisuutta.
Tosiasiatieto: Ilmastointijärjestelmä, joka toimii osana täysin huollettua ilmanvaihtolaitteistoa, auttaa varmistamaan, että ilman lämpötila pysyy optimaalisena. Täysin toimivan LVI-järjestelmän tarjoama jatkuva ilmankierto auttaa lisäksi palauttamaan happipitoisuuden ja auttaa siten poistamaan väsymystä ja lisäämään tuottavuutta työpaikalla. Se voi myös varmistaa, että hengityksen seurauksena kohonnut ilmankosteus ei pääse kerääntymään ja johtamaan muihin ongelmiin, kuten kondensoitumiseen ja kosteisiin paikkoihin – edellyttäen tietenkin, että LVI-järjestelmä sallii raikkaan ilman pääsyn sisään ja kostean ilman poistumisen.
Miten puhdasta ilmasi on?
Vaikka epäpuhtaudet saattavatkin muodostaa vain pienen osan ympärillämme olevassa ilmassa kodeissamme, toimistossamme ja työpaikoillamme, niillä voi olla valtavia vaikutuksia terveyteemme sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Mitkä ovat siis pahimmat saastuttajat?
Hiilimonoksidi (CO) – häiritsee veren kykyä kuljettaa happea. Pieninä määrinä se voi aiheuttaa uneliaisuutta ja pahoinvointia, kun taas korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa tajuttomuuden tai pahimmillaan jopa kuoleman. Yleisimpiä hiilimonoksidin lähteitä ovat ruoanlaitto ja rakennusten lämmityslaitteet sekä liikenteessä syntyvät ajoneuvojen savukaasut. Yksi hiilimonoksidin suurimmista riskeistä on sen taipumus kerääntyä suljettuihin tiloihin – myös toimistoihin ja työpaikoille.
Fakta: Ilmastointijärjestelmä voi auttaa vähentämään hiilimonoksidin vaaraa, sillä se auttaa pitämään ilmaa liikkeessä ja välttämään kertymistä (teollisuustiloissa ja suurkeittiöissä on kuitenkin kiinnitettävä tarkkaa huomiota myös poistojärjestelmiin – ilmastointi on vain osa LVI-järjestelmää).
Ozoni (O3) – vakavissa tapauksissa hengittäminen voi johtaa keuhkokudosvaurioihin, verkkokalvon vaurioihin ja kaihiin. Yksi suurimmista otsonin aiheuttajista työpaikoilla ovat kopiokoneet. On aina huolehdittava siitä, että noudatetaan valmistajan ohjeita turvallisesta käytöstä.
Tiesitkö: Otsonia eivät aiheuta vain laitteet – sitä syntyy myös luonnostaan, kun atomit saavat energiaa auringon lämmöstä.
Hiukkaset (PM) – vaikuttaa keuhkoihin: Pieniä kiinteitä tai nestemäisiä hiukkasia, joita on ulkoilmassa, erityisesti kaupunkiympäristössä. Tärkeimpiä lähteitä ovat kuorma- ja henkilöautojen moottorit, hiilen polttaminen, tulipalot ja puhalluspöly.
Fakta: toimiston ikkunoiden avaaminen mahdollistaa kaikkien hiukkasten vapaan virtauksen toimistoon. Ilmastointilaitteisto sen sijaan suodattaa suurimman osan hiukkasista, joten se on huomattavasti parempi ratkaisu useimmille työpaikoille. Henkilökunnan terveyshyödyt enemmän kuin korvaavat käyttökustannukset.
Tuhat faktaa: Hengittämämme ilma sisältyy maapallon ilmakehään. Tiesitkö, että jos maapallo olisi omena, ilmakehä, joka muodostaa hengittämämme ilmakerroksen, olisi yhtä ohut kuin sen kuori!
Aiheuttaako ilmastointi astmaa?
Yhä useammat ihmiset kärsivät astmasta, ja saastumisen lisääntyessä oireet voivat olla yhä voimakkaampia. Ilmansaasteet ja siitepöly kuuluvat astman suurimpiin laukaiseviin tekijöihin, ja molempia voidaan vähentää huomattavasti käyttämällä hyvin huollettua ilmastointijärjestelmää, johon on asennettu oikeat suodattimet.
Lämpöaaltojen on raportoitu olevan merkittävä astmakohtausten laukaiseva tekijä, joten viihtyisän työympäristön ylläpito kesäkuukausina voi olla erittäin hyödyllistä henkilökunnalle.
On kuitenkin syytä huomata, että Asthma UK:n hiljattain tekemässä tutkimuksessa* 75 % vastaajista ilmoitti, että kylmä ilma – myös liiallisen ilmastoinnin aiheuttama – voi aiheuttaa astmaoireita.
On siis tärkeää pohtia hyötyjen ja riskien välistä tasapainoa, ennen kuin yksinkertaisesti laitat ilmastoinnin maksimiteholle. Oikein ja harkiten käytettynä työpaikan ilmastointijärjestelmä voi tarjota reaaliaikaisia terveyshyötyjä tiimillesi, lisätä tuottavuutta ja välttää sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia.
* https://www.asthma.org.uk/advice/triggers/weather/
Where Does The Air We Breathe Come From?
Voit ehkä ajatella, että olet paljon matkustanut, mutta on todennäköistä, että elämässäsi kulkemasi kilometrit eivät ole mitään verrattuna ilmaan, jota hengität. Planeettaamme ympäröivä ilma ei ole koskaan liikkumatta auringon lämmön vaikutuksesta. Itse asiassa alkuaineiden ja hiukkasten kulkeutuminen, jota tämä jatkuva liike helpottaa, on elintärkeässä roolissa maailman ekosysteemissä.
Fakta: monet ihmiset eivät ymmärrä, että ilma ympärillä on kulkenut tuhansia kilometrejä. Itse asiassa se, mitä hengität juuri nyt, on saattanut olla vain muutama päivä sitten maapallon toisella puolella.
Matkansa aikana ilma ottaa mukaansa kaikenlaisia matkustajia – yhä useammat niistä ovat valitettavasti terveydelle haitallisia. Tämän vuoksi on yhä suositeltavampaa käyttää ilmastointia sen suodatustehtävän vuoksi.
Miten tämä ilma sitten on syntynyt? Valtaosa ilmakehän sisältämästä ilmasta muodostui itse asiassa miljardeja vuosia sitten tektonisten voimien vaikutuksesta – samojen voimien, jotka ovat vastuussa tulivuorten ja vuorten synnystä sekä maanjäristysten ja tsunamien aiheuttamisesta.
Ympärillämme olevan ilman synnyssä toinen keskeinen tekijä on fotosynteesi – prosessi, jonka avulla kasvit elävät ja jossa ilmakehästä otetaan hiilidioksidia hapella korvattavaksi.
Tosiasiatieto: Kasveilla ja puilla on elintärkeä rooli hengittämästämme hengitysilman hapen tuottajana. Ajattele tätä seuraavan kerran, kun unohdat epähuomiossa kastella toimiston lehdet!
Saattavatko ihmiset huoneen lämpimämmäksi?
Yleisesti uskotaan, että huoneessa olevien ihmisten määrä voi nostaa lämpötilaa – mutta onko tämä totta vai pelkkä urbaanimyytti?
Kaikkea laajamittainenkin haku suurimmissa hakukoneissa ei tuota tieteellisesti perusteltua vastausta, joka selvittäisi tämän väittelyn lopullisesti. Väitetään, että lämmön nousu olisi teoriassa vähintäänkin suoraan verrannollinen suljettuun huoneeseen tulevien ihmisten määrään.
Usein sanotaan, että toimiston lämpötila voisi nousta yhden asteen jokaista läsnä olevaa henkilöä kohden – mutta jos ajatellaan toimistoa, jossa on kolmekymmentä ihmistä, on helppo nähdä virhe.
Muutkin tekijät vaikuttaisivat asiaan – mitä enemmän ihmiset ovat aktiivisia, sitä suurempi nousu teoriassa olisi.
Loppusana – Anteeksi, jos ajattelit lähteä kotiin vähentämään määrää ja tekemään kaikista muista vähän viileämpiä (jalo ele, eikö totta?), se ei vain kelpaa pomolle! Viime kädessä toimistosi tai työtilasi lämpötilaan vaikuttaa eniten ilman lämpötila rakennuksessa ja sen ympärillä, ja parasta työympäristöä hallitaan tehokkaimmin oikein asennetulla ja oikein käytetyllä ilmastointijärjestelmällä.
Muiden tekijöiden ohella ihmisten määrä on kuitenkin erittäin tärkeä tekijä – erityisesti tiloissa, kuten esimerkiksi yökerhoissa, tarvitaan enemmän ilmastointilaitteita, koska niissä on paljon ihmisiä pienissä tiloissa. Kuntosalit vaativat lähes tuplasti enemmän kuin toimisto ylimääräisen lämmön vuoksi. Myös lasilla on valtava vaikutus ilmastointilaitteisiin – Kun ilmastointijärjestelmää laadittaessa otetaan huomioon ihmisten määrä, sähkölaitteet, valaistus ja lasi, joten kannattaa antaa asiantuntijan tehdä laskelmat!
Mikä on työpaikkani laillinen enimmäislämpötila?
Terveellisen lämpötilan ylläpitämisellä työpaikalla lämpiminä kesäkuukausina on lukuisia etuja. Unisonin* mukaan ”Liian suuri lämpö voi saada meidät tuntemaan olomme väsyneeksi ja vähemmän energiseksi, aiheuttaa lämpö(lihas)kramppeja ja rasittaa sydäntä ja keuhkoja. Väsymys ja keskittymiskyvyn heikkeneminen voivat myös lisätä onnettomuusriskiä.” Jo pelkästään tämä kuulostaa hyvältä syyltä varmistaa, että ilmastointilaitteesi toimii moitteettomasti.
*https://www.unison.org.uk/content/uploads/2014/08/TowebTemperature-at-Work-Information-Sheet-Aug14-update2.pdf
Nykytilanteessa laki ei määrittele tiettyä enimmäistyölämpötilaa, mutta Unison on kuitenkin yksi niistä tahoista, jotka vaativat tämän muuttamista.
Tällä hetkellä työnantajan on lakisääteisesti tarjottava työympäristö, joka on ”sikäli kuin se on kohtuudella toteutettavissa, turvallinen, jossa ei ole terveysriskejä ja jossa on riittävät hyvinvointipalvelut”, kuten työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lain (HSWA, Health and Safety at Work Act) 2 §:n 2 momentin e-kohdassa todetaan. Vaikka tällä voi todellisuudessa olla suora vaikutus vain tietynlaisiin työpaikkoihin, joissa altistuminen äärimmäisille lämpötiloille on osa työtä, kaikkien työnantajien olisi pidettävä tämä mielessä.
Yleisenä ohjeena normaaleissa työolosuhteissa absoluuttinen enimmäislämpötila sisätöissä olisi 30 C tai 27 C, jos työ on raskasta. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan sisätyöskentelyn enimmäislämpötila ei saisi mieluiten ylittää 24 C:ta. Toimistoissa suositellaan myös vähintään 20 C:n lämpötilaa.
Fakta: Helpoin ja kustannustehokkain tapa ylläpitää muun muassa TUC:n, UNISONin ja WHO:n ehdottamia työolosuhteita on käyttää ilmastointijärjestelmää oikeilla asetuksilla. Koska tulevaisuudessa on mahdollista, että lakiin tehdään muutoksia, on järkevää investoida nyt, jos et ole vielä tehnyt sitä, ja pysyä pelin edellä.
Me Carltonilla olemme olleet markkinajohtaja kaupallisten ilmastointijärjestelmien toimittamisessa, asentamisessa ja huollossa yli 35 vuoden ajan. Tarjolla on valtava valikoima ilmastointijärjestelmiä ja -ratkaisuja sekä kaikki tarvitsemasi osat, joten voimme tarjota sinulle ihanteellisen ratkaisun tilojesi luonteesta ja budjetista riippumatta. Asiantuntijatiimimme on aina valmiina vastaamaan kysymyksiisi – jos haluat keskustella ilmastointitarpeistasi tarkemmin, ota meihin yhteyttä nyt tai soita meille numeroon 01793 512550. Vaihtoehtoisesti voit selata koko ilmastointilaitevalikoimaamme klikkaamalla tästä.