Kliiniset tiedot
Hepatiitti A -virus (HAV) esiintyy endeemisesti kaikkialla maailmassa, yleisimmin kuitenkin alueilla, joilla on huono hygienia ja alhaiset sosioekonomiset olosuhteet. Virus tarttuu pääasiassa ulosteen ja suun välityksellä, ja se leviää läheisessä ihmisten välisessä kontaktissa sekä elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävissä epidemioissa. Taudinpurkauksia esiintyy usein ahtaissa tiloissa ja tiheästi asutuissa laitoksissa ja keskuksissa, kuten vankiloissa ja terveydenhuolto- tai päivähoitokeskuksissa. Viruksen leviäminen parenteraalisten reittien kautta (esim. altistuminen verelle) on mahdollista mutta harvinaista, koska tartunnan saaneet henkilöt ovat lyhytaikaisesti (yleensä <3 viikkoa) viruksettomia. Transplacentaalisesta tartunnasta äidistä sikiöön tai tartunnasta vastasyntyneeseen synnytyksen aikana on vain vähän tai ei lainkaan näyttöä.
Akuutin virushepatiitti A:n serologinen diagnoosi riippuu spesifisen anti-HAV IgM:n osoittamisesta. Sen esiintyminen potilaan seerumissa viittaa tuoreeseen altistumiseen HAV:lle. HAV-spesifinen IgM-vasta-ainetaso on havaittavissa veressä 4 viikon kuluttua tartunnasta, ja se pysyy koholla noin 2 kuukautta ennen kuin se laskee havaitsemattomaksi 6 kuukauteen mennessä. Ne säilyvät harvoin yli 12 kuukauden kuluttua tartunnasta.