Miksi lakkasimme menemästä Kuuhun?

Miksi lakkasimme menemästä Kuuhun?

Huhtikuussa 1969 ihminen laskeutui ensimmäistä kertaa Kuuhun osana Apollo 11 -operaatiota. Mutta miksi emme ole palanneet takaisin sitten Apollo 17 -lennon vuonna 1972?

Miksi emme ole palanneet takaisin Kuuhun?

Apollo 11:n laskeutuminen Kuuhun heinäkuussa 1969 oli valtava inhimillisten ponnistelujen, insinööritieteiden ja tieteen saavutus. Se oli hetki, jota maailma oli odottanut.

Apollo 11:tä seurasi kuusi muuta matkaa Kuuhun, joista viisi laskeutui onnistuneesti. Kuun pinnalla käveli yhteensä 12 miestä. Mutta vuonna 1970 tulevat Apollolennot peruttiin. Apollo 17:stä tuli viimeinen miehitetty lento Kuuhun, toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi.

Tärkein syy tähän oli raha. Kuuhun pääsyn kustannukset olivat, ironista kyllä, tähtitieteelliset.

Milloin olemme viimeksi käyneet avaruudessa?

Vaikka emme ole asettaneet ihmistä Kuun pinnalle sitten 1970-luvun, avaruuteen tehdään nykyään säännöllisesti miehitettyjä tehtäviä.

Skylab – 1973-1974

Skylab oli ensimmäinen NASAn hallinnoima ja käyttämä avaruusasema. Se toimi toukokuusta 1973 helmikuuhun 1974. Siellä oli työpaja, observatorio ja siellä tehtiin satoja kokeita.

Skylabin kehittäminen ja jatkokäyttö viivästyi avaruussukkulan kehitysongelmien vuoksi. Lopulta Skylabin kiertoradan hajoamista ei voitu pysäyttää. Kiertoradan hajoaminen on kahden toisiaan kiertävällä radalla olevan kohteen välisen etäisyyden asteittaista pienenemistä.

Avaruussukkula – 1981-2011

Ensimmäinen uudelleenkäytettävä avaruusalus, NASA:n avaruussukkula mahdollisti satelliittien laukaisun ja paluun Maahan. Miehitetyn avaruusaluksen avulla NASA saattoi matkustaa korjaamaan vaurioituneita satelliitteja, korjaamaan niitä ja lähettämään ne takaisin avaruuteen. Avaruussukkula oli myös keskeisessä asemassa ISS:n kehittämisessä.

Mir-avaruusasema – 1986-2001

Mir oli venäläinen avaruusasema, joka oli toiminnassa vuosina 1986-2001, ja se oli ensimmäinen yhtäjaksoisesti käytössä ollut asuttu tutkimusasema kiertoradalla. Avaruusasemalla tehtiin monia kokeita, ja sen menestyksestä tuli nykyisen Kansainvälisen avaruusaseman perusta.

Kansainvälinen avaruusasema – 1988-nykyinen

Kansainvälinen avaruusasema eli ISS on jatkuvasti asuttu keinotekoinen satelliitti matalalla Maan kiertoradalla. Yhdysvaltain, Venäjän, Japanin, Euroopan ja Kanadan yhteishankkeessa ISS:llä olevat astronautit tekevät erilaisia kokeita ja asuvat asemalla noin kuusi kuukautta kerrallaan.

Milloin ihminen oli viimeksi kuussa?

Viimeisin miehitetty lento Kuuhun oli Apollo 17, joka tapahtui 7.-19. joulukuuta 1972. Se oli 12 päivän operaatio ja rikkoi monia ennätyksiä, pisimmän avaruuskävelyn, pisimmän Kuuhun laskeutumisen ja suurimman Maahan tuotujen kuunäytteiden määrän.

Harrison H. Schmitt oli Kuumoduulin lentäjä sekä geologi. Hänen lisäkseen Ronald E. Evans toimi komentomoduulin lentäjänä ja Eugene Cernan tehtävän komentajana.

Avaruuskilpailun aikajana

Apollo 17 oli ainoa Apollo-lento, jossa ei ollut astronautteja, jotka olivat aiemmin olleet koelentäjiä. Apollo 18:n, johon Schmittin oli alun perin tarkoitus lähteä, peruuntumisen jälkeen tiedeyhteisö lobbasi, että hänet laitettaisiin Apollo 17:ään.

Cernan poistui viimeisenä Kuun pinnalta ja on siten viimeisin Kuun pinnalla seissyt henkilö. Noustessaan kuumoduuliin hän sanoi:

”…Olen pinnalla; ja ottaessani ihmisen viimeisen askeleen pinnalta takaisin kotiin vielä jonkin aikaa – mutta uskomme, että ei kovin pitkälle tulevaisuuteen – haluaisin sanoa vain sen, minkä uskon historian kirjaavan. Että Amerikan tämän päivän haaste on luonut ihmisen kohtalon huomenna. Ja kun jätämme Kuun Härkä-Littrow’ssa, lähdemme sellaisena kuin tulimme ja, jos Jumala suo, sellaisena kuin palaamme, rauhan ja toivon vallitessa koko ihmiskunnalle. Jumalan siunausta Apollo 17:n miehistölle.”

Miehitetyt lennot Kuuhun ovat loppuneet, mutta Kuun tutkimusta ja avaruusmatkoja tehdään edelleen. Myös tulevaisuudessa on suunnitelmia matkoista Kuuhun. NASAn Artemis-ohjelman tavoitteena on palata Kuuhun vuoteen 2024 mennessä ja luoda pysyvä ihmisen läsnäolo, joka mahdollistaisi säännölliset vierailut taivaallisessa naapurissamme.

Tutustu avaruusmatkailun tulevaisuuteen

Miksi NASA lakkasi menemästä Kuuhun

Kilpailu ihmisten laskeutumisesta Kuuhun sai alkunsa presidentti John F. Kennedyn vuonna 1962 Houstonissa, Teksasissa, sijaitsevalla Rice-stadionilla pitämästä puheesta, joka tunnetaan nykyään puheena, joka tunnetaan nimellä ”Valitsemme mennä Kuuhun”. Puheessa Kennedy sitoutui saamaan ihmisen kävelemään Kuuhun vuosikymmenen loppuun mennessä:

”Ja tämä tehdään 60-luvun vuosikymmenellä. Se saatetaan tehdä, kun jotkut teistä ovat vielä täällä koulussa tässä korkeakoulussa ja yliopistossa. Se tullaan tekemään joidenkin niiden ihmisten toimikauden aikana, jotka istuvat täällä tällä korokkeella. Mutta se tehdään. Ja se tehdään ennen tämän vuosikymmenen loppua.”

Kun kuuhun laskeutuminen tapahtui vuonna 1969, Kennedyn tavoite oli saavutettu ja hänen määräaikansa pidetty.

Tavoitteen saavuttamisen myötä NASA joutui kuitenkin kohtaamaan suuria rahoitusleikkauksia, mikä teki Apollo-lentojen tulevaisuudesta kestämättömän. Alun perin oli suunniteltu 20 Apollo-lentoa, mutta teknologiaan ja tutkimukseen perustuvia tehtäviä ei pidetty yhtä tärkeinä kuin itse kuuhun laskeutumisen saavuttamista, ja kolme viimeistä tehtävää peruttiin.

Vaikka Yhdysvaltain hallitus oli halukas laittamaan paljon rahaa Apollo-lentoihin, kun se auttoi avaruuskilpajuoksua, tutkimusta ja teknologista kehitystä ei pidetty ensisijaisena. Apollo 11 oli poliittinen kannanotto keskellä avaruuskilpailua, ja kun se oli tehty, tarve uusille Kuuhun suuntautuville lennoille oli poissa.

Nasa:n nykyinen hallintojohtaja Jim Bridenstine korosti tätä kuvaillessaan avaruuskilpailua näin:

”Kyseessä oli poliittisten ideologioiden kilpailu. Se oli taloudellisten ideologioiden kilpailu. Se oli kilpailu teknologisesta kyvykkyydestä. Ja tässä suurvaltojen suuressa kilpailussa Yhdysvallat oli päättänyt voittaa.”

Kuuhun lentäminen oli valtavan kallista. Alun perin Kennedyn hallitus oli arvioinut sen 7 miljardiksi dollariksi. Lopulta kokonaiskustannukset olivat 20 miljardia dollaria.

Kansallista tukea oli myös vähemmän. Kaikki Apollo-lentueet olivat tapahtuneet Yhdysvalloissa vallinneiden kansalaislevottomuuksien keskellä, ja avaruusmatkailuun käytetyistä suurista rahamääristä tuli amerikkalaisen yleisön kiistakapula.

Kylmän sodan sulaessa SALT-neuvottelut (Strategic Arms Limitations Talks, strategisten aseiden rajoittamisesta käytävät neuvottelut) merkitsivät sitä, että ohjusten tuotantoa – mukaan lukien avaruusmatkailuun käytettävät ohjukset – vähennettiin jyrkästikin.

Tulevaisuuden suunnitelmiin lähteä Kuutamolle vaikuttaa myös raha. Kun Apollo-lentojen aikana astronautit asuivat kuussa vain muutaman päivän kerrallaan, 2000-luvun matkat kuuhun keskittyisivät enemmän kuutukikohtien tai satelliittien luomiseen. Bridensteine kuvailee, että kuumatkailun tulevaisuudessa on kyse jatkuvasta läsnäolosta Kuussa.

”Tällä kertaa kun menemme Kuuhun, aiomme jäädä sinne. Siihen me pyrimme.”