Kymmenen vaikutusvaltaisinta sosiaalipsykologista koetta.
”Olen ollut ensisijaisesti kiinnostunut siitä, miten ja miksi tavalliset ihmiset tekevät epätavallisia asioita, asioita, jotka tuntuvat vieraalta heidän luonteelleen.
Miksi hyvät ihmiset toimivat joskus pahasti?
Miksi älykkäät ihmiset tekevät joskus tyhmiä tai irrationaalisia asioita?
” -Philip Zimbardo
Kuten arvostettu sosiaalipsykologi, professori Philip Zimbardo (The Lucifer Effect: Understanding How Good People Turn Evil -kirjan kirjoittaja), minullakin on pakkomielle siitä, miksi teemme tyhmiä tai irrationaalisia asioita.
Vastaus on melko usein toisten ihmisten aiheuttama – minkä sosiaalipsykologit ovat osoittaneet kattavasti.
Viime kuukausien aikana olen kuvannut 10 vaikutusvaltaisinta sosiaalipsykologista koetta.
Jokainen niistä kertoo ainutlaatuisen, oivaltavan tarinan, joka on merkityksellinen meidän kaikkien elämässä, joka päivä.
- The Halo Effect: Kun oma mieli on mysteeri
- How and Why We Lie to Ourselves: Cognitive Dissonance
- Sota, rauha ja vallan rooli Sherifin Robbers Cave -kokeessa
- Our Dark Hearts: The Stanford Prison Experiment
- Just Following Orders? Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe
- Miksi me kaikki haisemme intuitiivisina psykologeina: The False Consensus Bias
- Why Groups and Prejudices Form So Easily: Social Identity Theory
- How to Avoid a Bad Bargain: Don’t Threaten
- Why We Don’t Help Others: Bystander Apathy
- I Can’t Believe My Eyes: Conforming to the Norm
The Halo Effect: Kun oma mieli on mysteeri
”Haloilmiö” on klassinen sosiaalipsykologian koe. Se on ajatus siitä, että globaalit arviot henkilöstä (esim. hän on sympaattinen) vuotavat yli arvioihin hänen erityisistä ominaisuuksistaan (esim. hän on älykäs). Hollywood-tähdet osoittavat halovaikutuksen täydellisesti. Koska he ovat usein viehättäviä ja sympaattisia, oletamme luonnollisesti, että he ovat myös älykkäitä, ystävällisiä, osoittavat hyvää arvostelukykyä ja niin edelleen.
” Lue lisää halovaikutuksesta -”
How and Why We Lie to Ourselves: Cognitive Dissonance
Festingerin ja Carlsmithin (1959) uraauurtava sosiaalipsykologinen koe tarjoaa keskeisen oivalluksen tarinoista, joita kerromme itsellemme siitä, miksi ajattelemme ja käyttäydymme niin kuin ajattelemme. Koe on täynnä nerokasta petosta, joten paras tapa ymmärtää sitä on kuvitella osallistuvansa siihen. Istu siis alas, rentoudu ja matkusta taaksepäin. On vuosi 1959 ja olet Stanfordin yliopiston opiskelija…
” Lue lisää kognitiivisesta dissonanssista -”
Sota, rauha ja vallan rooli Sherifin Robbers Cave -kokeessa
Robbers Cave -kokeessa, klassisessa sosiaalipsykologian kokeessa, on ainakin yksi piilotarina. Tunnettu tarina syntyi kokeen jälkeisinä vuosikymmeninä, kun oppikirjojen kirjoittajat ottivat käyttöön tietyn uudelleenkerronnan. Toiston myötä ihmiset hyväksyivät pian tämän tarinan todellisuudeksi unohtaen, että se on vain yksi versio tapahtumista, yksi tulkinta monimutkaisesta tutkimussarjasta.
” Lue lisää Sherifin Robbers Cave -kokeilusta -”
Our Dark Hearts: The Stanford Prison Experiment
Kuuluisa ’Stanfordin vankilakoe’ argumentoi vahvasti tilanteen voimasta ihmisen käyttäytymisen määrittämisessä. Paitsi että tämä koe on inspiroinut myös romaanin, kaksi elokuvaa, lukemattomia televisio-ohjelmia, uusintaesityksiä ja jopa yhtyeen.
” Lue lisää Zimbardon Stanfordin vankilakokeesta -”
Just Following Orders? Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe
Mikä sosiaalipsykologinen koe voisi olla niin voimakas, että pelkkä siihen osallistuminen voisi muuttaa käsityksesi itsestäsi ja ihmisluonnosta? Mikä kokeellinen menettely voisi saada jotkut ihmiset hikoilemaan ja vapisemaan vuolaasti, jolloin 10 prosenttia olisi äärimmäisen järkyttyneitä, kun taas toiset puhkeaisivat selittämättömään hysteeriseen nauruun?
” Lue lisää Milgramin tottelevaisuuskokeista -”
Miksi me kaikki haisemme intuitiivisina psykologeina: The False Consensus Bias
Monet ihmiset luulevat luonnostaan olevansa hyviä ’intuitiivisia psykologeja’, koska he ajattelevat, että on suhteellisen helppoa ennustaa muiden ihmisten asenteita ja käyttäytymistä. Meillä jokaisella on tietoa, joka on kertynyt lukemattomista aikaisemmista kokemuksista, jotka koskevat sekä itseämme että muita, joten varmasti meillä pitäisi olla vankkoja näkemyksiä? Ei onnistu.
” Lue lisää väärästä konsensusvinoumasta -”
Why Groups and Prejudices Form So Easily: Social Identity Theory
Ihmisten käyttäytyminen ryhmissä on kiehtovaa ja usein häiritsevää. Heti kun ihmiset on niputettu ryhmiin, alamme tehdä outoja asioita: kopioida muita ryhmämme jäseniä, suosia oman ryhmämme jäseniä muiden kustannuksella, etsiä johtajaa, jota palvoa ja taistella muita ryhmiä vastaan.
” Lue lisää siitä, miksi ryhmät ja ennakkoluulot muodostuvat niin helposti -”
How to Avoid a Bad Bargain: Don’t Threaten
Tarjoilu on yksi niistä toiminnoista, joihin usein ryhdymme aivan huomaamattamme. Sitä ei tapahdu vain neuvotteluhuoneessa, tai kun pyydämme pomoltamme palkankorotusta tai alhaalla torilla, vaan sitä tapahtuu joka kerta, kun haluamme päästä sopimukseen jonkun kanssa. Sopimus voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin ravintolan valitseminen ystävän kanssa tai sen päättäminen, mitä televisiokanavaa katsotaan. Asteikon toisessa päässä tinkiminen voi vaikuttaa kansakuntien kohtaloon.
” Lue lisää siitä, miten viestintä ja uhat vaikuttavat tinkimiseen -”
Why We Don’t Help Others: Bystander Apathy
Sosiaalipsykologiassa ’sivullisen vaikutus’ on yllättävä havainto siitä, että pelkkä muiden ihmisten läsnäolo estää omaa auttamiskäyttäytymistämme hätätilanteessa. John Darley ja Bibb Latane innostuivat tutkimaan hätäapukäyttäytymistä Kitty Genovesen murhan jälkeen vuonna 1964.
” Lue lisää sivullisen apatiasta -”
I Can’t Believe My Eyes: Conforming to the Norm
Me kaikki tiedämme, että ihmiset ovat synnynnäisiä mukautujia – kopioimme toistemme pukeutumistyyliä, puhetapoja ja asenteita usein ajattelematta. Mutta kuinka pitkälle tämä mukautuminen tarkalleen ottaen menee? Luuletko, että on mahdollista, että kieltäydyt omien aistiesi antamasta yksiselitteisestä informaatiosta vain mukautuaksesi muihin ihmisiin?
” Lue lisää Aschin klassisesta konformisuustutkimuksesta -”