Musiikilliset äänet koostuvat perustaajuudesta, harmoniataajuuksista ja yläsävelistä. Perustaajuus antaa äänelle sen vahvimman kuultavissa olevan sävelkorkeusviitteen – se on vallitseva taajuus missä tahansa monimutkaisessa aaltomuodossa.
Siniaalto on kaikista aaltomuodoista yksinkertaisin, ja se sisältää vain yhden ainoan perustaajuuden eikä mitään yliaaltoja, harmonisia sävyjä tai osasäveliä.
Lähes kaikissa musiikillisissa äänissä on aaltoja, jotka ovat äärettömän paljon monimutkaisempia kuin siniaalto. Juuri harmonisten ja yläsävelten lisääminen aaltoon tekee mahdolliseksi erilaisten äänien ja soittimien erottamisen toisistaan; sointiväri.
Harmoniset
Harmoninen on yksi äänikomponenttien nousevasta sarjasta, joka soi kuultavissa olevan perustaajuuden yläpuolella.
Perustaajuuden yläpuolella soivat korkeamman taajuuden harmoniset äänet muodostavat äänen harmonisen spektrin. Harmonisia voi olla vaikea havaita selvästi yksittäisinä komponentteina, mutta ne ovat kuitenkin olemassa.
Harmonisilla on pienempi amplitudi kuin perustaajuudella.
Harmoniset ovat perustaajuuden kokonaislukukertoja. Esimerkiksi jos perustaajuus on 50 Hz (tunnetaan myös nimellä ensimmäinen harmoninen), niin toinen harmoninen on 100 Hz (50 * 2 = 100 Hz), kolmas harmoninen on 150 Hz (50 * 3 = 150 Hz) ja niin edelleen.
Overtonit
Overtonit ovat aaltomuodon taajuuksia, jotka ovat korkeampia kuin perustaajuus, mutta eivät ole suorassa yhteydessä perustaajuuteen.
Tuloksena syntyvä sointiväri
Kahdella eri soittimella tuotetulla äänellä voi olla sama perustaajuus ja siten sama sävelkorkeus e.esim. c-sävel, mutta kuulostaa hyvin erilaiselta, koska äänessä on erilaisia määriä harmoniaa ja yläsäveliä.
Harmonioiden ja yläsävelten läsnäolo ääniaallossa auttaa tuottamaan äänen ainutlaatuisen soinnin.
Aikaväri kuvaa niitä äänen ominaisuuksia, joiden avulla korva pystyy erottamaan äänet, joilla on sama peruskorkeus.
Timbrin ansiosta pystymme erottamaan yhden soittimen toisesta, esimerkiksi C3-äänellä soitettu piano kuulostaa erilaiselta kuin C3-äänellä soitettu kitara.
Timbria kuvataan usein subjektiivisin termein, esimerkiksi soivaksi tai kultaiseksi.
Timbria kuvataan usein subjektiivisin termein, esimerkiksi reedy tai golden.