Ramses II (eli Ramesses II, Ramses II tai Sese) oli 19. dynastian kolmas faarao. Hän oli yksi muinaisen Egyptin voimakkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista faaraoista.
Kuningas Ramses II nousi Egyptin valtaistuimelle parikymppisenä (noin vuonna 1279 eaa.) ja hallitsi 66 vuotta kuolemaansa asti (1213 eaa.). Hän oli 19. dynastian kolmas hallitsija ja hallitsi hämmästyttävät 67 vuotta, mikä on toiseksi pisin muinaisen Egyptin faaraoiden hallituskausi.
Erilaiset terveysongelmat (kuten niveltulehdus ja valtimo-ongelmat) lienevät vaikuttaneet Ramses II:n elämän päättymiseen, mutta hän oli saanut paljon aikaan aikanaan.
Ramses II:n elämäkerta: Arkkitehtoniset saavutukset
© Richard White – Ramesseum ilmasta
Ramses Suuren ehkä tunnetuimpia saavutuksia ovat hänen arkkitehtoniset pyrkimyksensä, joista merkittävimmät ovat Ramesseum ja Abu Simbelin temppelit. Ramses II:n kiinnostus arkkitehtuuriin johti siihen, että hän pystytti enemmän monumentteja kuin yksikään muu muinaisen Egyptin faarao. Merkittävä määrä Ramses II:lle liitettyjä arkkitehtonisia kunnianosoituksia hallitsee Egyptin maisemaa vielä nykyäänkin.
Ramesseum on Luxorin lähellä (vielä lähempänä Qurnaa) sijaitseva muistotemppelikompleksi. Vaikka se on nykyään raunioina, se on edelleen tunnistettavissa sen sisällä olevasta suuresta Ramseksen pylväästä, joka on hyödyllinen historiallisena dokumenttina.
© Santiago Samaniego – Ramses Luxorissa
Pylon on kreikankielinen sana egyptiläisen temppelin sisäänkäynnille. Pyloniin on kaiverrettu kuvia, jotka kuvaavat Ramseksen voittoja heettiläisistä sodassa ja sitä seurannutta rauhansopimusta. Tämä pyloni yhdessä muiden Ramses II:n valtakaudella luotujen kaiverrusten ja temppelien kanssa osoittaa, että tämä faarao halusi tulla muistetuksi vaikutuksestaan sotilaalliseen, poliittiseen ja uskonnolliseen elämään.
Ramesseumissa on myös jättimäisen Ramses II:n patsaan jäänteet. Se oli ennen 17 metriä (56 jalkaa) korkea, mutta nyt jäljellä on vain osia vartalosta ja jalustasta. Muita löydettyjä jäännöksiä ovat 2 suuren istuvan Ramses 2:n patsaan jäännökset (rintakuva on esillä British Museumissa).
Abu Simbelin temppelit, 2 massiivista kaksoiskivitemppeliä, rakennutti myös Ramses II. Ne sijaitsevat Nubiassa (Etelä-Egyptissä), lähellä Nasser-järveä, ja niiden oli tarkoitus juhlistaa hänen ja hänen kuningattarensa Nefertarin valtakautta.
Löydä lisää Abu Simbelistä
© Neil ja Kathy Carey – Abu Simbel
Pi-Ramses, muinainen kaupunki Niilin suistossa, jonka Ramses 2 perusti ja jota hän käytti Syyriassa tekemiinsä sotaretkiin. Tämä kaupunki mainitaan Raamatussa paikkana, jossa israelilaiset pakotettiin työskentelemään faraolle.
Toisesta muinaisesta kaupungista, Abydoksesta (joka tunnetaan mytologisista kirjoituksistaan), Ramses II kirjoitti muistiin oman ja esi-isiensä valtakauden historiaa, mikä tarjoaa tuleville sukupolville runsaasti tietoa näiden faaraoiden saavutuksista.
© Cliff Hellis – Ramses II, Memphis
Memphiksessä esiin kaivetun tunnetun Ramses II:n patsaan uskotaan olleen Ramses II:n itsensä tilaama. Se on osoittanut nykyihmisille, miten suuri vaikutus Ramses Suurella oli aikansa taideteoksiin. Muista paikoista on löydetty samanlaisia suuria Ramses II:n patsaita.
Ramses II: Sotilaallinen vaikutus
Ramses 2:n valtakautta leimasivat lukuisat sotilaalliset taistelut, ja hänestä tuli yksi sotilaallisesta voimastaan tunnetuista Egyptin faaraoista. Suuri osa hänen valtakaudestaan oli varattu ottamalla takaisin alueita, jotka Egypti oli menettänyt muiden muinaisten egyptiläisten faaraoiden (erityisesti Akenatenin) valtakaudella) oli huolissaan monoteistisen uskonnon perustamisesta. Ramses II:n armeija oli 100 000 miehen vahvuinen, mikä oli tuohon aikaan nähden valtava määrä.
Ramses II:n kuuluisin taistelu on Kadeksen taistelu, joka käytiin Kadeksen kaupungissa (joka sijaitsee nykyisessä Syyriassa). Se käytiin vuonna 1274 eaa. heettiläisiä vastaan, ja se oli kaikkien aikojen suurin vaunutaistelu. Ramesses teki kyseisessä taistelussa taktisen virheen, kun hän jakoi joukkonsa, minkä seurauksena yksi hänen divisioonistaan pyyhkäistiin pois. Lopulta yksikään osapuoli ei saavuttanut voittoa, ja Ramesses joutui vetäytymään logististen vaikeuksien vuoksi.
Ramses II:n sotilaallinen nerokkuus auttoi turvaamaan Egyptin rajat ulkomaisilta hyökkääjiltä ja merirosvoilta Välimerellä ja Libyassa. Hän onnistui torjumaan heettiläisten ja nubialaisten hyökkäykset.
Lisäksi hänen sotaretkensä palauttivat Egyptille maata, joka oli aiemmin menetetty näille valtakunnille. Tekemällä rauhansopimuksia näiden valtakuntien kanssa sodittuaan niiden kanssa Ramses II auttoi lujittamaan Egyptin rajoja joka puolelta, mikä mahdollisti sisäisen vakauden lisääntymisen. Monet näistä sotaretkistä saatiin päätökseen Ramses II:n kahdenkymmenen ensimmäisen hallituskauden aikana.
© kairoinfo4u – Kohtauksia Kadeksen taistelusta Syyriassa
Ramses II:n uskonnollinen vaikutus
Ramses II:n uskonnollista vaikutusta Egyptiin ei myöskään sovi sivuuttaa. Hallittuaan kolmekymmentä vuotta Ramses II vietti Sed-juhlaa, jossa kuningas muuttui jumalaksi.
Ramses II häpäisi aiempien hallitsijadynastioiden suosiosta pudonneiden muistomerkit ja pyrki palauttamaan Egyptin uskonnon sellaiseksi, jollainen se oli ollut ennen Akenatonin valtakautta.
Koska Egyptin kansa palvoi Ramses II:ta jumalana, se auttoi myös varmistamaan, että hänen poikansa, joka tuolloin komensi armeijaa, nousisi valtaan Ramses II:n kuoleman jälkeen ilman, että kukaan yrittäisi kaapata valtaistuinta.
Ramses ja Mooses
Paljon keskustelua herättänyt asia niin uskonnon kuin historian piirissä on Exodus. Tämän israelilaisten Egyptistä lähtönä tunnetun tapahtuman katsotaan tapahtuneen Ramses II:n valtakaudella. Tapahtui se sitten niin kuin tarina kertoo, tutkijat löysivät todisteita Egyptin pahamaineisten kymmenen vitsauksen (tai ainakin yhdeksän ensimmäistä niistä) olemassaolosta. Tapahtumilla on kuitenkin yhteys Pi-Ramsesin pääkaupunkiin ja siihen uuvuttavaan ajanjaksoon, jonka Egypti ylitti Ramses II:n valtakaudella.
Klikkaa tästä lukeaksesi lisää Ramsesista ja vitsauksista…
Ramses II:n muumio
Ramses II:n muumio haudattiin Kuninkaiden laaksoon, mutta se jouduttiin vaihtamaan paikalleen ryöstelyjen vuoksi. Kiertotien jälkeen hänen muumionsa siirrettiin Deir el-Bahrin lähellä sijaitsevaan hautaan DB320, jossa se olisi turvassa haudanryöstäjiltä. Vuonna 1881 hänen ruumiinsa löydettiin sieltä ja siirrettiin Kairossa sijaitsevaan Egyptin museoon.
Muumiosta opimme, että Ramses II oli muinaisegyptiläiseksi melko lyhyt: 170 cm (170 cm). Se näyttää meille myös hänen koukussa olevan nenänsä sekä taistelussa saadut haavat ja murtumat.
Vuonna 1974 muumio kuljetettiin Pariisiin, koska se tarvitsi hoitoa sieni-infektioon.
© Jimmy Smith – Mummy of Ramses II
Ramses II:n faktat
- Ramses II on samaistettu ainakin kahteen Raamatun henkilöhahmoon, muun muassa Shishaqiin ja 2. Mooseksen kirjan faraoon. Joidenkin mukaan Ramses II on faarao, joka hallitsi Raamatun Exodus-kertomuksen aikana. Tarina kertoo israelilaisista, jotka joutuvat työskentelemään faraolle. Heprealainen Jahve-jumala auttaa heitä määräämällä muinaiseen Egyptiin kymmenen vitsausta, minkä jälkeen israelilaiset onnistuvat pakenemaan Egyptin armeijaa Punaisen meren ylityksessä. Nämä väitteet ovat kuitenkin parhaimmillaan kiistanalaisia.
- Ramses II:lla oli niin suuri perintö, että ainakin yhdeksän myöhempää faaraota nimettiin hänen mukaansa.
- Vaikka Ramses II auttoi Egyptin vallan vakiinnuttamisessa, myöhemmät faaraot hallitsivat huonommin, ja Egyptin keisarikunta kaatui puolitoista vuosisataa Ramses II:n kuolintapahtuman jälkeen.
- Suuren Raamse Suuren jäännöksen jäännöksen analyysit ovat tuoneet esiin sen, että Ramses II:lla oli luultavasti punaiset hiukset. Punatukkaisia ihmisiä pidettiin muinaisessa Egyptissä Seth-jumalan seuraajina.
- Ramses II:lla oli elinaikanaan vakavia terveysongelmia. Hänellä oli hammasongelmia, jotka johtuivat paiseisesta hampaasta, ja hän käveli niveltulehduksen vuoksi kyyristyneenä.
- Ramses II eli pidempään kuin suurin osa suvustaan; hänen mahdollinen seuraajansa oli itse asiassa hänen kolmastoista poikansa Merenptah (alias Merneptah). 19. dynastia päättyi hänen valtakauteensa.
- Vanhan Egyptin faaraoille oli varsin tavallista, että heillä oli useita vaimoja, mutta Ramses II näyttää ylittäneen normin vaimojen ja lasten määrässä. Pitkän elämänsä lopussa faarao oli siittänyt yli 100 lasta.