Unohda Teksasin irtautuminen. Muistatko sen suunnitelman? Huhtikuussa kuvernööri Rick Perry uhkasi, että Texas eroaa liitosta, jos Barack Obaman elvytyspaketti menee läpi. Perryn ja noin neljänneksen muiden teksasilaisten, jotka kertovat mielipidetutkimusten mukaan haluavansa muodostaa itsenäisen valtion, onnettomuudeksi Teksasilla ei ole sen enempää eikä vähempää oikeutta irtautua kuin kenelläkään muullakaan 49 osavaltiosta. Liittovaltion hallitus hyötyy Teksasista – se kerää enemmän verotuloja kuin se antaa takaisin palveluina – eikä sen koskaan annettaisi irtautua.
Texas voisi kuitenkin jakaa itsensä jopa viiteen osavaltioon, mikä on etuoikeus, joka sille annettiin ainutlaatuisena ehtona sen liittyessä unioniin vuonna 1845. Dallas-Fort Worthin kannalta tämä on selvä asia: Pohjois-Texas tuottaa osavaltiolle suhteettoman paljon tuloja, ja se saisi pitää nämä rahat osavaltiossa, jonka pääkaupunki on Dallas.
Taloudellisesti se olisi siis valtava etu alueelle. Mutta poliittisesti, miltä koko Texas näyttäisi, jos se päättäisi tehdä näin? Hyötyisikö suuren, punaisen osavaltion jakaminen viiteen pienempään, punertavaan osavaltioon republikaaneille senaatissa? Vaalikollegiossa?
Vastaukset eivät ole selviä. Löytääksemme ne meidän on ensin jaettava Texas viidellä tavalla.
Ongelma: Teksasissa on noin 24 miljoonaa ihmistä; jaettuna viiteen yhtä suureen osaan se tarkoittaa noin 4,8 miljoonaa ihmistä kutakin yksikköä kohti. Pelkästään Dallas-Fort Worthissa on yli 6 miljoonaa ihmistä. Teksasin väestöä jaettaessa on siis hyväksyttävä, että uusien osavaltioiden väestömäärät ovat jossain määrin epätasaisia. Ratkaisuni näyttäisi siis suunnilleen seuraavalta:
NEW TEXAS
Pääkaupunki: Austin
Muut kaupungit:
Väkiluku (vuoden 2008 arvio): 2 774 127 (suunnilleen yhtä paljon kuin Arkansasissa)
Kongressin vaalipiirit: neljä (kasvaisi viiteen vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Vaalien äänet: kuusi (kasvaisi seitsemään vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Pinta-ala: Alueen pinta-ala: 21 888 neliökilometriä (8 % Texasin entisestä alueesta, suunnilleen Länsi-Virginian kokoinen)
Väestörakenne: 27 % latinalaisamerikkalaisia, 9 % mustia, 4 % aasialaisia
Talous: 45 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (yli 25-vuotiaat aikuiset); 15 % köyhyysrajan alapuolella olevia
2008 äänestystulos (ei sisällä kolmansia puolueita): McCain 553 921 (52,2 %), Obama 506 553 (47,8 %)
Teknisesti Teksasilla ei ole oikeutta jakaa itseään viiteen uuteen osavaltioon. Pikemminkin se voi synnyttää jopa neljä uutta osavaltiota; se, mikä jää jäljelle, olisi nimeltään ”Texas”. Tämä osa osavaltiota saa pitää Teksas-nimityksen, koska siellä sijaitsee osavaltion nykyinen pääkaupunki Austin ja koska se on keskellä Teksasin nykyistä aluetta. (Tosin selkeyden vuoksi kutsun tätä aluetta ”Uudeksi Teksasiksi”.) Se olisi kuitenkin itse asiassa pinta-alaltaan pienin viidestä ”uudesta” osavaltiosta: alle 25 000 neliökilometriä, ja se koostuisi Austinista ja sen esikaupungeista, College Stationista ja hieman Hill Countrysta.
Uusi Teksas olisi viidestä uudesta osavaltiosta lähimpänä vaihtelevaa osavaltiota, ja sen kuusi valitsijamiesääntä olisivat tavallisesti vaakalaudalla, kun demokraatit pyrkivät saamaan tarpeeksi ääniä Austinissa, jotta he pystyisivät torjumaan republikaanien ylivoiman esikaupunkialueilla ja maaseutualueella Hill Countryn osissa. Vuonna 2008 demokraatit olisivat hävinneet tämän taistelun niukasti, kun Barack Obama hävisi John McCainille noin 50 000 äänellä.
TRINITY
Pääkaupunki: Dallas
Muut kaupungit: Fort Worth, Arlington, Longview, Tyler, Texarkana
Väkiluku (vuoden 2008 arvio): 7 549 968 (suunnilleen yhtä paljon kuin Virginiassa)
Kongressin vaalipiirit:
Vaalipiirit: 10 (kasvaisi 11:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Vaalien äänet: 12 (nousisi 13:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Pinta-ala: Alueen pinta-ala: 30 648 neliökilometriä (12 % Texasin entisestä alueesta, suunnilleen yhtä suuri kuin Etelä-Carolina)
Väestörakenne: 24 % latinalaisamerikkalaisia, 14 % mustia, 4 % aasialaisia
Talous: 35 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (yli 25-vuotiaat aikuiset); 13 % köyhyysrajan alapuolella olevia
2008 äänestystulos (ei sisällä kolmansia puolueita): McCain 1 504 106 (57,6 %), Obama 1 107 558 (42,4 %)
Tämän alueen nimi, Trinity, on eräänlainen kolminkertainen merkitys, joka viittaa Trinity-jokeen, alueen muodostavien suurten kaupunkien (Dallas, Fort Worth, Arlington) kolminaisuuteen ja eräänlaisena kunnianosoituksena alueen melko suurelle uskonnollisten äänestäjien määrälle. Trinitystä tulisi Teksasin uusista osavaltioista rikkain. Siellä olisi myös suhteellisen paljon afroamerikkalaista väestöä. Demokraateilla ei kuitenkaan olisi juurikaan mahdollisuuksia kilpailla sen 12 äänestä. Vaikka Barack Obama voitti Dallasin piirikunnan 4. marraskuuta, se oli kirjaimellisesti ainoa piirikunta, jonka hän voitti Trinityssä, ja kaiken kaikkiaan alue olisi pykälän tai kaksi punaisempi kuin nykyinen Teksasin osavaltio on kokonaisuudessaan. Demokraateilla saattaisi kuitenkin olla mahdollisuus saada toinen sen kahdesta senaatin paikasta, jos he asettaisivat ehdolle maltillisen yritysmyönteisen poliitikon – heillä on tällä hetkellä noin kolmannes senaatin paikoista osavaltioissa, joissa heillä on suunnilleen tämän asteinen epäedullinen puoluepoliittinen asema (ajatelkaapa Arkansasia tai Etelä-Dakotaa).
GULFLAND
Pääkaupunki: Houston
Muut kaupungit: Corpus Christi, Beaumont, Baytown, Galveston
Väkiluku (vuoden 2008 arvio): 7 239 138 (suunnilleen yhtä paljon kuin Virginiassa)
Kongressin vaalipiirit: yhdeksän (kasvaisi 10:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Vaalien äänet: 11 (nousisi 12:een vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Pinta-ala: Alue: 33 646 neliökilometriä (13 % Texasin entisestä alueesta, suunnilleen yhtä suuri kuin Etelä-Carolina)
Väestötiedot: 33 % latinalaisamerikkalaisia, 16 % mustia, 5 % aasialaisia
Talous: 32 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (yli 25-vuotiaat aikuiset); 16 % köyhyysrajan alapuolella olevia
2008 äänestystulos (ei sisällä kolmansia puolueita): McCain 1 288 179 (55,6 %), Obama 1 058 446 (44,4 %)
Tämä hieman epätavallisen muotoinen osavaltio, joka näyttää hieman Länsi-Virginialta, jota on käännetty 90 astetta, sisältäisi Houstonin suurimman metropolialueen ja mutkittelisi sen jälkeen melkein koko Persianlahden rannikon Louisianan rajalta osavaltion eteläisimpään Cameronin piirikuntaan (mutta ei kuitenkaan siihen asti). Gulflandin talous olisi vahvasti riippuvainen Persianlahdella sijaitsevista öljynporauslautoista.
Demokraattien kannattaa pitää Gulflandista muutamasta asiasta. Se olisi vähemmistöenemmistöinen osavaltio (vaikkakin niukasti), ja Barack Obama voitti Houstonin Harrisin piirikunnan marraskuussa (myös niukasti). Itse asiassa se olisi hieman kilpailukykyisempi kuin Trinity, vaikka sen valitsijamiesäänten voittamiseen tarvittaisiinkin luultavasti etelävaltioiden demokraatti. Tämä on kuitenkin yksi niistä harvoista osista maata, joissa republikaaneilla on momentumia – naapurimaa Louisiana, joka valitsi Bill Clintonin vuosina 1992 ja 1996, valitsi marraskuussa John McCainin lähes 20 pisteen marginaalilla.
PLAINLAND
Pääkaupunki: Pääkaupunki: Lubbock
Muut kaupungit: Lubbock
Pääkaupunki: Lubbock
Muut kaupungit:
Väestö (vuoden 2008 arvio): 2 500 681 (noin yhtä paljon kuin Nevadassa)
Kongressin vaalipiirit: kolme (kasvaisi neljään vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Vaalien äänet: viisi (kasvaisi kuuteen vuoden 2010 uudelleenjaon jälkeen)
Pinta-ala: Alueen pinta-ala: 106 853 neliökilometriä (41 % Teksasin entisestä alueesta, suunnilleen Coloradon kokoinen)
Väestörakenne: 27 % latinalaisamerikkalaisia, 6 % mustia, 1 % aasialaisia
Talous: 29 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (yli 25-vuotiaat aikuiset); 17 % köyhyysrajan alapuolella
2008 äänet (ei sisällä kolmansia puolueita): McCain 656 934 (74 %), Obama 229 949 (26 %)
Olen piirtänyt Plainlandin rajat niin suurpiirteisesti kuin mahdollista, jotta ne ulottuisivat Teksasin kahvakuulan ulkopuolelle ja käsittäisivät myös keskisuuret kaupungit, kuten Wacon ja Wichita Fallsin. Siitä huolimatta Plainlandissa olisi tuskin yli 2,5 miljoonaa asukasta, vaikka se sisältäisi yli 40 prosenttia Texasin entisestä alueesta. Se olisi myös poikkeuksellisen konservatiivinen osavaltio – mahdollisesti maan konservatiivisin, sillä John McCain voitti täällä viime marraskuussa Barack Obaman lähes 3:1. Sen viisi valitsijamiesääntä, kaksi senaattoria ja kolme kongressiedustajaa olisivat lähes varmasti republikaanien puolella.
EL NORTE
Pääkaupunki: San Antonio
Muut kaupungit: El Paso, McAllen, Brownsville, Laredo
Väkiluku (vuoden 2008 arvio): 4.263.060 (suunnilleen yhtä paljon kuin Kentuckyssa)
Kongressin vaalipiirit: kuusi
Vaalit: kahdeksan
Alue: Alue: 68,790 neliökilometriä (26 % entisen Texasin alueesta, suunnilleen yhtä suuri kuin Florida)
Demografia: 72 % latinalaisamerikkalaisia, 3 % mustia, 1 % aasialaisia
Talous: 23 % korkeakoulututkinnon suorittaneita (yli 25-vuotiaat aikuiset); 26 % köyhyysrajan alapuolella olevia
2008 äänet (ei sisällä kolmansia puolueita): Obama 648 470 (58,2 %), McCain 466 608 (41,8 %)
Viimeiselle alueellemme annamme ironisen nimen El Norte – ironinen siksi, että vaikka ”El Norte” on espanjankielinen termi ”Pohjoinen”, tämä olisi itse asiassa Texasin eteläisin (ja läntisin) alue. El Nortea olisi kuitenkin mahdotonta määritellä muuten kuin viittaamalla sen espanjalaiseen kulttuuriin ja Meksikon läheisyyteen, sillä noin 72 prosenttia sen asukkaista on espanjalaista syntyperää.
Kun alun perin piirsin El Norten rajat, se myötäili Meksikon rajaa; sen suurin kaupunki olisi siis El Paso. Olen kuitenkin sittemmin muuttanut sitä siten, että se sisältää Bexarin piirikunnan ja joitakin sen lähialueita, mikä tarkoittaa, että San Antonio olisi sen pääkaupunki. Joka tapauksessa El Norte ei kuitenkaan olisi paljon kilpailukykyisempi kuin vaikkapa New Jersey (tai sen naapuri New Mexico) – Barack Obama olisi voittanut sen viime marraskuussa 16-17 prosenttiyksiköllä, ja demokraatit voittaisivat sen paikat kongressissa suurella todennäköisyydellä.
Nettovaikutukset voimatasapainoon
Texasilla on tällä hetkellä 34 valitsijamiespistettä, joista 32 äänestäjiä edustajilleen ja kaksi senaattoreille. Republikaanit ovat voittaneet nämä valitsijamiesäänet joka vuosi vuodesta 1980 lähtien, ja ne näyttävät olevan turvallisesti republikaanien hallussa ainakin seuraavat kaksi vaalia, vaikka on mahdollista, että etelävaltioiden tai latinalaisamerikkalaisilla demokraateilla on mahdollisuus saada ne peliin.
Jos Texas jaettaisiin viiteen osavaltioon, sen senaattoreiden määrä kasvaisi kahdesta kymmeneen ja valitsijamiesäänten määrä 34:stä 42:een. Tämä näyttäisi ensi silmäyksellä hyödyttävän republikaaneja – mutta itse asiassa se ei ehkä hyödyttäisi, jos osavaltio jaettaisiin ehdottamillani linjoilla. Jos demokraatit nimittäin vain voittaisivat El Norten ja sen kahdeksan valitsijamiesääntä, mikä olisi lähes varmaa, he antaisivat republikaaneille nettomääräisesti 26 valitsijamiesääntä (34 miinus kahdeksan), mikä on jonkin verran parempi kuin republikaanien nykyisin saamat 34 valitsijamiesääntä Teksasin voitosta. Jos demokraatit saisivat myös Austinissa tarpeeksi äänestäjiä voittaakseen New Texasin (kuusi äänioikeutta), republikaanit joutuisivat todella epäedulliseen asemaan, sillä he saisivat Teksasin entisiltä alueilta nettomääräisesti vain 14 ääntä (28 miinus 14).
Texas saa lisää äänioikeuksia – todennäköisesti neljä, joskin mahdollisesti vain kolme – vuoden 2010 väestölaskennan jälkeisen ääntenlaskennan myötä tapahtuvasta äänten uudelleenjaosta. Nämä ylimääräiset äänet annettaisiin järjestyksessä Gulflandille (jolloin se saisi 12 äänioikeutta 11:n sijaan), Plainlandille (jolloin se saisi kuusi äänioikeutta viiden sijaan), Trinitylle (13 äänioikeutta 12:n sijaan) ja New Texasille (seitsemän äänioikeutta kuuden sijaan); El Nortella olisi vielä jonkin verran matkaa ennen kuin se saisi yhdeksännen äänioikeuden.
Texasin uusien osavaltioiden 10 senaattipaikasta neljän jako olisi selviö; republikaanit voittaisivat kaksi paikkaa Plainlandista ja demokraatit kaksi El Nortesta. Uuden Texasin senaattipaikat jakautuisivat todennäköisesti puolueiden kesken, kun taas demokraatit saisivat keskimäärin yhden neljästä senaattipaikasta Trinityn tai todennäköisemmin Gulflandin väliltä. Näin he saisivat yhteensä neljä paikkaa republikaanien kuutta vastaan, mikä on kahden paikan nettotappio, joka ei ole yhtään pahempi kuin republikaanien nykyinen 2-0-haitta.
Vaikutukset edustajainhuoneen edustukseen pysyisivät suhteellisen muuttumattomina. Texas ei saisi eikä menettäisi edustajainhuoneen paikkoja, jos se jakautuisi viiteen osaan, vaikka monet kongressin vaalipiirien rajat täytyisi piirtää uudelleen, mikä saattaisi hyödyttää demokraatteja hyvin lyhyellä aikavälillä, koska vuoden 2003 vaalipiirien uudelleenjakosuunnitelma oli heille varsin epäedullinen.
Jos suunnitelmani valittaisiin, Teksasin jakaminen viiteen osavaltioon vaikuttaisi melko neutraalisti: se haittaisi hiukan demokraattien asemaa senaatissa, kun taas se hyödyttäisi demokraatteja vaalikollegion vaaleissa. Ainakaan poliittisesti se ei ole Rick Perrylle – tai oikeastaan kenellekään muullekaan – kovin kummoinen peruste vaivautua pelleilemään sen kanssa.