Tietoa näyttöön perustuvasta tutkimuksesta (EBR)

Tietoa
Esittely
Monet tutkimukset osoittavat, että tutkijat, tutkimusrahoittajat, sääntelyviranomaiset, sponsorit ja tutkimuksen julkaisijat eivät hyödynnä aiempia tutkimuksia, kun he valmistautuvat aloittamaan, rahoittamaan, sääntelemään, sponsoroimaan tai julkaisemaan uusien tutkimusten tuloksia. Tutkimuksen aloittaminen tarkastelematta järjestelmällisesti näyttöä siitä, mitä jo tiedetään, erityisesti kun tutkimukseen osallistuu ihmisiä tai eläimiä, on epäeettistä, epätieteellistä ja tuhlausta.

Sentähden olemme päättäneet keskittyä EBR-käsitteessä arvokkaan tutkimuksen varmistamiseen.

Vastauksemme moniin haasteisiin:

1. Käytämme tieteellisiä menetelmiä tutkimuksen tuloksellisuuden arvioimiseksi
2. Käytämme tieteellisiä menetelmiä tutkimuksen toteuttamistavan parantamiseksi
3. Käytämme tieteellisiä menetelmiä tutkimuskäytäntöjen seuraamiseksi ajan mittaan

Edistämme seuraavia toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi:

• … systemaattisen ja läpinäkyvän lähestymistavan käyttöä perusteltaessa ja suunniteltaessa uutta tutkimusta
• … systemaattisen ja läpinäkyvän lähestymistavan käyttöä sijoitettaessa uusia tuloksia olemassa olevan todistusaineiston yhteyteen
• … systemaattisten katsausten tehokkaampaa tuottamista, ajantasaistamista ja levittämistä

TOIMENPITEET:

Traditionaalisesti tutkijat hyödyntävät uutta tutkimuskysymystä muotoillessaan tieteellistä ympäristöään ja kontekstiaan, henkilökohtaisia intressejään ja pyrkimyksiään sekä tietopohjaa (epidemiologisen ja perustieteellisen tutkimuksen perustana). EBR-lähestymistavan mukaan olisi lisäksi noudatettava järjestelmällistä ja läpinäkyvää lähestymistapaa, jossa hyödynnetään nimenomaisesti kaikkia aiempia tutkimuksia ja otetaan huomioon loppukäyttäjien näkökulmat

KYSELY 1: Kuinka usein tieteelliset kirjoittajat viittaavat aiempien tutkimusten kokonaisuuteen?
Tutkimuksissa, joissa analysoitiin, kuinka usein tieteelliset kirjoittajat viittaavat aiempien tutkimusten kokonaisuuteen, havaittiin, että systemaattinen lähestymistapa puuttuu yleisesti. Tärkein johtopäätös on, kuten eräs tutkimuksen kirjoittajista totesi:

”Riippumatta siitä, kuinka monta satunnaistettua kliinistä tutkimusta tietystä aiheesta on tehty, noin puolet kliinisistä tutkimuksista ei viittaa mihinkään tai vain yhteen niistä. Niin kyyninen kuin olenkin tällaisten asioiden suhteen, en tiennyt, että tilanne oli näin huono.”

Tohtori Steve Goodman, New York Times, 17. tammikuuta 2011

Goodman viittasi tutkimukseen, jonka hän oli kirjoittanut yhdessä Karen Robinsonin kanssa ja joka julkaistiin vuonna 2011 . He tutkivat kaikki vuonna 2004 julkaistut terveydenhuollon kysymyksiä koskevat järjestelmälliset katsaukset, jotka sisälsivät meta-analyysin, jossa yhdistettiin neljä tai useampia satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT), ja tunnistivat siten tutkimukset, jotka saattoivat mahdollisesti viitata kolmeen tai useampaan tutkimukseen samalla alueella. Vaikka suuri osa mukana olleista tutkimuksista olisi voinut viitata 10 tai useampaan aiempaan tutkimukseen, viittausten mediaaniluku näissä tutkimuksissa oli johdonmukaisesti 2!

VAIHTOEHTO 1: Aiempiin samankaltaisiin tutkimuksiin viitattaessa käytetään harvoin systemaattista ja avointa lähestymistapaa.

KYSELY 2: Käytetäänkö systemaattisia katsauksia uuden tutkimuksen perusteluna?
Kuvailevassa poikkileikkausanalyysissä, joka koski 622:ta vuosina 2014-2016 julkaistua RCT:tä, vain 20 % mainitsi nimenomaisesti SR:n uuden tutkimuksen perusteluna. 44 % ei maininnut yhtään SR:ää!

VASTAUS 2: Systemaattista ja läpinäkyvää lähestymistapaa käytetään harvoin uusien tutkimusten perustelemiseen.

KYSELY 3: Käytetäänkö systemaattisia katsauksia uuden tutkimuksen suunnittelun pohjana?
Retrospektiivisessä tutkimuksessa käytettiin rahoitushakemuksia sen selvittämiseksi, käytetäänkö systemaattista katsausta uusien RCT-tutkimusten suunnittelussa ja suunnittelussa. Ensimmäisessä kohortissa (2006-2008) 42 hakemusta 46:sta (89 %) viittasi SR:ään; toisessa kohortissa (2013) 34 hakemusta 34:stä (100 %) viittasi SR:ään. Hyvin harvat tutkimukset kuitenkin käyttivät SR:iä uuden tutkimuksensa suunnittelussa muutenkin kuin hoitovertailun perustelemiseksi (>90 % molemmissa kohorteissa).

VASTAUS 3: Uusien tutkimusten suunnittelussa käytetään harvoin systemaattista ja läpinäkyvää lähestymistapaa.

KYSELY 4: Asettavatko kirjoittajat tuloksensa aikaisempien samankaltaisten tutkimusten yhteyteen?
Tutkimussarjassaan Clarke ja Chalmers osoittivat toistuvasti, että viidessä korkeimmalla sijalla olevissa lääketieteellisissä aikakauslehdissä (JAMA; BMJ; NEJM; Lancet ja Annals of Internal Medicine) toukokuussa julkaistuissa RCT-tutkimuksissa ei juuri koskaan käytetty SR:ää.

Vuonna 2013 Clarke ja Hopewell päivittivät tämän sarjan ja havaitsivat, että parannusta ei vieläkään ollut tapahtunut ajan mittaan: vain 3 % RCT:istä sisälsi päivitetyn systemaattisen katsauksen, johon niiden tulokset oli integroitu, ja vain 37 %:ssa pyrittiin systemaattisesti sijoittamaan uudet tulokset asiayhteyteen.

VAIHTOEHTO 4: Systemaattista ja läpinäkyvää lähestymistapaa käytetään harvoin, kun uusia tuloksia asetetaan olemassa olevien tulosten yhteyteen.

Siten, vaikka monet olettavat, että kaikki tutkimus on näyttöön perustuvaa, todisteet osoittavat selvästi, että näin ei ole!

LISÄTIETOJA:

• Kannustamme tutkijoita asettamaan itselleen suurempia vaatimuksia ja saamaan näin aikaan uskottavampia ja arvokkaampia tuloksia.
• Olemme samaa mieltä siitä, että tutkimuksen on oltava vapaata, mutta ei lisääntyneen tuhlauksen kustannuksella!
• Toteamme, että tutkimuksen kaikkien vaiheiden on oltava systemaattisia ja läpinäkyviä, mukaan lukien uuden tutkimuksen suunnittelu ja uusien tulosten tulkinta

The Evidence-Based Research Network

Valmistaakseen ratkaisun edellä kuvattuun ongelmaan norjalaisten ja tanskalaisten tutkijoiden ryhmä käynnisti kansainvälisen verkoston, ”Evidence-Based Research Network”. EBRNetwork perustettiin Bergenissä, Norjassa joulukuussa 2014, ja sen ensimmäiset yhteistyökumppanit ovat Australiasta, Kanadasta, Tanskasta, Alankomaista, Norjasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Yhdysvalloista.

EBRNetworkin tavoitteena on vähentää tutkimushukkaa edistämällä:

• Ei uusia tutkimuksia ilman edeltävää systemaattista katsausta olemassa olevaan näyttöön
• Systemaattisten katsausten tehokasta tuottamista, päivittämistä ja levittämistä

EBRNetwork on ehdottanut uutta systemaattisen katsauksen toimintamääritelmää:

”Systemaattinen katsaus on jäsennelty ja ennalta suunniteltu alkuperäistutkimusten synteesi, joka koostuu ennalta määritellyistä tutkimuskysymyksistä, sisäänottokriteereistä, hakumenetelmistä, valintamenettelyistä, laadunarvioinnista, tietojen poimimisesta ja tietojen analysoinnista”. Mitään alkuperäistutkimusta ei saa tarkoituksellisesti jättää pois ilman selitystä, ja kunkin tutkimuksen tulosten on perusteltava johtopäätös.”

Vuonna 2016 EBRNetworkin jäsenet julkaisivat BMJ:ssä analyysiartikkelin ”Towards evidence-based research”, jossa käsiteltiin EBR:ää ja sen roolia tutkimushukan estämisessä. Artikkeli sisälsi EBR-lausuman, jossa eritellään eri sidosryhmien vastuut EBR:n tavoitteiden saavuttamisessa, sekä EBR:n vuokaavion.

Using scientific methods to evaluate performance of research
Tutkimuksen tuloksellisuuden arviointiin käytettävät tieteelliset menetelmät
A Scoping Review (valmisteilla EBRNetworkin toimesta) tunnisti 83 metatutkimusta, jotka käsittelivät EBR-käsitteen eri näkökohtia.

Lokakuussa 2020 Journal of Clinical Epidemiology -lehdessä julkaistiin kolmen artikkelin sarja, jossa kehitettiin edelleen EBR-käsitettä ja sen käyttöä uusien tutkimusten perustelemisessa ja tulosten asettamisessa asiayhteyteen:
#1-What Evidence-Based Research is and why is it important?
#2-Using an Evidence-Based Research approach before a new study is conducted to ensure value
#3-Using an Evidence-Based Research approach to place your results into context after the study is performed to ensure usefulness of the conclusion

EBR Mulitmedia Resources